12 November 2008 1 Comment

Yhteistyötä yli projektirajojen

Pienryhmääni sattui yksi puhelias yritysedustaja, joka varasti melkein koko työskentelyajan. Silti ehdin esittää muutaman kommentin väliin. Meiltä pyydettiin ideoita, millaisia ohjelmien ja projektien yli meneviä teemoja Tekes voisi käsitellä. Minä ehdotin sosiaalista mediaa ja siitä innostui useampikin hanke. Aika vaan oli silloin niin lopussa, että toinen ryhmä jo kolkutteli ovella. Harmi, olisin halunnut puhua siitä enemmän.

Puhuimme myös Tekesin ohjelmakielestä, joka ei avaudu. Kysyin, kannustaako Tekes itse käyttämään vaikeaselkoista kieltä rahoituspäätöksillään. Myönsivät.

Kerroin myös esimerkin siitä, miten yrityssalaisuudet hankaloittavat projektien eteenpäin viemistä. Lappilaisen kollegan mukaan yritykset eivät ole kauhean innostuneita edes osallistumaan Tekes-hankkeisiin, jossa lopputulokset ovat julkisia. Tämä liittyy myös kieleen, sillä julkiseminen ei tarkoita sitä, että kaikki liikesalaisuudet kirjattaisiin Tekesin nettisivuille.

Keskustelua herätti myös hankehakemusten aikainen yhteistyö ja avoimuus. Hankkeista voisi periaatteessa syntyä konsortioita, jotka tukisivat toinen toisiaan, jos niitä suunniteltaisiin avoimesti. Näin voitaisiin estää myös turhien hankkeiden eteenpäin vienti.

Avoimuus ja yhteistyö nousivat monessa puheenvuorossa esiin. Harmi vain, etteivät hiljaisemmat osallistujat saaneet kunnollista puheenvuoroa.

Polina tiivisti toisen ryhmän aatoksia. Ensin hän piti pienen mainospuheenvuoron. 14. tammikuuta järjestetään vapaa-ajan palveluiden ohjelman vuosiseminaari Flamingossa. Pitää mennä katsomaan, millainen tämä Flamingo on. Samaan aikaan on matkamessut ja siellä esittäytyy myös Tekesin ohjelma.

Toisen ryhmän ajatukset olivat paljon konkreettisempia kuin meidän. He esimerkiksi esittivät täsmällisen hanketavoitteen erityisryhmien vapaa-ajan palveluista ja opastusjärjestelmien ja -sovellusten kehittämiselle. Myös monikanavaisuus, 3D-mallinnus, matkailun sähköiset alustat mutta myös valaistuskysymykset nostettiin esiin.

Toinen ryhmä esitti kysymyksen, tuleeko sanktioita, jos projekti menee metsään. Risto Mäkikyrö kertoi, ettei se, että toivottua tulosta ei synny, ole mikään rangaistava asia. Projektit ovat kuitenkin kehityshankkeita, joihin sisältyy aina riski. Toki on eri asia, jos projektin varoja käytetään väärin. Projektisuunnitelmaa on noudatettava, mutta projektisuunnitelmaa voi muuttaa Tekesin ohjeiden mukaan. Esimerkiksi rahojen allokointia voi muuttaa, kun niistä sovitaan ensin Tekesin kanssa.

Vähäkyrö esitti laskelmansa, jossa yrityksen 100 000 euron T&K-budjetti jaetaan kolmeen osaan. Jos yritys käyttää viiteen tutkimusprojektiin yhteensä 25 000 euroa ja saa mukaan neljä muuta yritystä samalla panoksella, julkisen tutkimuslaitoksen 15 000 eurolla ja Tekesin 60 000 eurolla niin käytössä on toinen 100 000 euron potti. Koska yrityksiä olisi näin mukana viisi, käytössä olisi jopa 500 000 euron tutkimustieto, jos yritykset toimisivat avoimesti.


Tilaisuus päättyy vapaaseen seurusteluun.

  • LOL: “Puhuimme myös Tekesin ohjelmakielestä, joka ei avaudu. Kysyin, kannustaako Tekes itse käyttämään vaikeaselkoista kieltä rahoituspäätöksillään. Myönsivät.”