Vertaisten verkosto luo hyvinvointia

Aleksi Neuvonen puhuu ITK’09-esityksessään vertaistuotannosta. Hän on yhdessä Roope Mokan kanssa pohtinut, voidaanko länsimaista hyvinvointia tuottaa myös muutoin kuin perinteisin keinoin. Voidaanko valtio, työ, yksilö ja hyvinvointi yhdistää innovatiivisesti, vaikka lopputulos olisi sama eli yhteinen hyvinvointi?

Kun  kuluttajuus on vahvistunut, myös yksilöllisyys on vahvistunut. Yksilöllisyys ei ole vain hyvä asia, mikä on helppo ymmärtää, jos kulutuksen ja yksilöllisyyden rinnastaa toisiinsa. Kun yhteisöä kohtaa kollektiivinen uhka, niihin ei uskalleta tarttua, koska yksilö kuluttajana joutuu rajoittamaan toimintaansa. Esimerkiksi ilmaston lämpeneminen ei saa meitä muuttamaan toimintaamme. Ei ainakaan heti.

Vertaisvastuun kulttuuri

Pystyvätkö ihmiset ottamaan vertaisvastuuta ja nousemaan yksilöä kohtaavien ongelmien ja ristiriitojen  yläpuolelle? Neuvonen uskoo, että pystyy.

Vertaisvastuu ei ole ylhäältä johdettua vertaishallintoa. Vastuunotto lähtee joka tapauksessa yksilöstä, mutta useista yksilöistä kasvaa enemmän kuin osiensa summa. Neuvonen kertoo esimerkin My Farm -järjestöstä, jossa yksi asukas kasvattaa porkkanoita ja toinen persiljaa. Järjestö kerää kaikkien tuotannosta osan ja jakaa lajikkeita tasapuolisesti kaikille niin, ettei yhdellä ole pelkkiä porkkanoita talven varalle. Yksilö tekee siis sitä, mitä parhaiten osaa. Olipa se sitten vaikkapa porkkananviljelyä.

Mutta onko tämä vain yksi esimerkki sosialismin noususta?

We can -yhteiskunta

David Milliband puhui Politics for the Facebook Generation -työssään ajallisesta kehityksestä. 50-70 -luvulla tarpeet korostuivat muodostaen hyvinvointivaltion. 80-90 -luvulla halu-kulttuuri teki meistä kulutusyhteiskunnan. 2000-luvulla me näytämme tarpeiden ja halujen sijaan omaa pystymistämme. Minä pystyn ja niin muodostuu osaamisyhteiskunta.

Milliband ennakoi 2010-luvulla minä ehkä muuttuu meiksi ja syntyy vertaisyhteiskunta.

Vertaistuotanto, jonka kautta vertaisyhteiskuntaa luodaan, näyttäytyy meille usein sosiaalisen median kautta. Sosiaalisessa mediassa nousee esiin keskustelun teemoja, joihin kaikkien on helppo yhtyä. Syntyy sosiaalisia yhteisöjä – vertaistukiryhmiä – jossa toinen auttaa toista.

Työkalut sivistykseen

Neuvonen antaa kuulijoilleen ajattelemisen aihetta. Mitten vertaistuotannosta tehdään osa perusyleissivistystä? Hyvä kysymys. Todella hyvä kysymys.

ITK09:ssäkin nostetaan esiin monta uutta ja yhtä monta uudelleen lämmitettyä työkalua, mutta päästäänkö työkalupakilla todella luomaan sivistystä? Sivistyksellä on kehänsä, mutta vertaistuotannolla voitaisiin vaikuttaa niihin kaikkiin.

Erityisesti omien tekojen reflektointi ja vastuullisuuden rakentaminen sivistyksen ulkokehällä on mielenkiintoinen seikka. Perusosaaminen, välineiden käyttö ja oppimisvalmiudet antavat meille kykyjä elää yhteisössä, ja yhteisössähän me rakennamme identiteettiämme.

Ehkä ITK09:ssä ja muissa seminaareissa on hyvä antaa meille niitä työkaluja, mutta työkalujen käytön opettelemme, kun olemme läsnä yhteisöissä. Vaikka tuntisi työkalut, mutta ei pysty omaksumaan niiden käytön toimintamalleja yhteisöissä, työkalut ovat hyödyttömiä. Lisääntyykö sivistys, jos tuntee pelit ja vehkeet, muttei niiden yhteisösti sovittua käyttöä?

On virkistävää kuunnella Neuvosta, joka nostaa sosiaalisessa mediassa tutun yksilö versus yhteisö -keskustelun korkeammalle tasolle.  Esimerkit värittävät hänen esitystään, mutta ovat vain esimerkkejä perimmäisestä ajatuksesta. Vertaisyhteiskunta on mahdollista toteuttaa, mutta keinot ovat vielä pimennossa. Muutamia keinoja on jo keksitty, mutta Neuvonen ei sano, riittävätkö ne. Tuskin.

Second Lifea uudessa oppimisympäristössä

Tupa on tupaten täynnä. Happi loppuu ja joudutaan etsimään innovatiivisia hapetuslaitteita. Ilkka avaa oven taukotupaan ja koko ajan joku koputtaa ovelle. Lisää halukkaita on tulossa Ilkan, Teemun ja Maisan Second Life -esitykseen ITK09:ssä.

Teemu aloittaa puhumalla teknologiasta, joka on kaikkien ihmisten käsillä. Emme voi enää olla ilman teknologiaa. Vaikka SL-esimerkki ei heikoissa kokousvälineissä toimi, kaikki varmasti jakavat ajatuksen. Teknologia on läsnä tässä ja nyt.

Teknologinen valtaistuminen

Opettajalta teknologinen valtaistuminen vaatii rohkeutta astua siihen maailmaan, jossa oppijat ehkä jo ovat. Opettajalla täytyy olla pedagogista silmää. Hänen pitää hoksata, milloin oppija oppii ilman opettamistakin.

Kun Joensuun yliopistossa on tähän saakka opiskeltu itse Second Life -ympäristöä ja perehdytty sen mahdollisuuksiin, tänä vuonna Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskuksen joukkio johdattaa meidät Second Lifeen oikein toden teolla.

Second Life tarjoaa uusia mahdollisuuksia oppimiselle. Kokemuksen mukaan oppimista voi tapahtua, vaikka ihmiset nauravat, ovat sarjakuvamaisia ja tekevät hassuja asioita virtuaalimaailmassa. Sattuma saattaa johdattaa eteen todellisen asiantuntijan tai vaikkapa avattaren, jolle itse voi opettaa jotain uutta.

Toisaalta SL:n käyttöön opetuksessa pitää panostaa. Pitää ohjeistaa Second Life -etiketti, jotta oppimiselle annetaan mahdollisuus. Kukaan ei opi, jos käytännön asiat ovat solmussa.

Tila ja tekniikka tukemaan

Ilkka jatkoi Second Lifen teknisestä puolesta. Hän sitoi tekniikan tiukasti opettamiseen ja oppimiseen. Oppiminen haastaa aina myöös opetustilaratkaisut. Nämä tilaratkaisut Second Life ratkaisee ihan toisella tapaa kuin reaalimaailma.

Ongelmia syntyy, jos virtuaalimaailma ja reaalimaailma kohtaavat opetuksen ja oppimisen aikana. Jos osa oppijoista istuu kasvokkain, miten myös virtuaaliyhteyden kautta mukana olevat voidaan ottaa huomioon tasapuolisesti?

Reaalin ja virtuaalin saumaton kohtaaminen

Savonlinnassa tekniikka, tilakysymykset ja virtuaali-reaalimaailman kohtaaminen ratkaistiin tekemällä uuden tyyppinen oppimisen tila. Ilkka kertoo innomaisesti ennen ja jälkeen -kuvilla, miten tavallinen luokkatila muuttui moderniksi oppimisympäristöksi.

Second Life ja muut sovellukset sopivat yhteen tässä tilassa saumattomasti. Tila on etänä Second Lifessa, mutta reaalimaailman piirros Smartboardille näkyy myös Second Lifessa.

Tilan käyttö tuottaa monipuolista sisältöä, jotka saadaan kaikki tallennettua. Näin myös etäoppijat ja muut kertausta tarvitsevat, voivat palata aiheeseen.

Tilan vaikutus oppimiseen ja opettamiseen

Uusi opetustila on suoraan kytköksissä toiseen, tavalliseen luokkahuoneeseen, jossa jokainen pääsee kokeilemaan, miten reaaliopetus eroaa virtuaalisesta. Kahdella erilaisella tilaratkaisulla voidaan tutkia, miten oppimisympäristö vaikuttaa oppimiseen. Ehkä kokeilu paljastaa myös suosituksia oppimistilojen jatkosuunnittelusta.

Kuulijat pääsevät tutustumaan luovaan tilaan viimeistään elokuisessa Oppiminen eri maailmoissa -seminaarissa.

Sissimarkkinointi – köyhien kapinaa

Ponnari-trikoopaita-farkku-look toimii edelleen. Mikkelin ammattikorkeakoulun salissa sissimarkkinointiassistentit tulevat heti ovella sanomaan, että kyllä, myös opiskelijat saavat ottaa kahvia. Ihan kun en 35 euron hintaan kahviani ansaitsisi muutenkin. Varmuuden vuoksi vielä opiskelijajoukko reppuineen samaistuu ponnaripäähän ja kertoo saman asian uudelleen. Ärsytyskynnys on ylitetty.
Continue reading “Sissimarkkinointi – köyhien kapinaa”