Suomen matkailun internetmarkkinointi ei laahaa

Matkailun ja elämystuotannon klusterin uutiskirje julisti taas tällä viikolla, että Suomen matkailun internetmarkkinointi laahaa muuta maailmaa perässä. Laahata on mielenkiintoinen sanavalinta, jonka perusteeksi ME-klusteri ei ole vielä toistaiseksi esittänyt yhtäkään perustelua. Mutu-tuntuma ei riitä silloin, kun maan virallinen matkailun kehittämistaho esittää kannanottojaan.

Kovin vakuuttavalta ei kuulosta myöskään vertailukohde “muu maailma”. Onko tosiaan niin, että matkailun internetmarkkinointi on Suomea paremmissa kantimissa myös maissa, joissa tietoliikenneverkko ei ole kattava eikä väestöllä välttämättä ole edes lukutaitoa? Jos vertailukohde ja vertailun tulos – laahaa muuta maailmaa perässä – ovat kovin epämääräisiä käsitteitä, ihmetyttää myös, mitä internetmarkkinoinnilla tässä tarkoitetaan. Markkinointia voi jäsentää perinteisen 4P-mallin avulla (product, price, place, promotion) tai esimerkiksi kolmiolla mitä-kenelle-miten. Ehkä klusterissa tarkoitetaan internetmarkkinoinnilla vain verkossa tapahtuvien myynninedistämiskeinojen valikoimaa, mutta mitä tällainen promootiokeinojen paletti kertoo internetmarkkinoinnin tilasta?

e-matkailumarkkinat suuremmat Suomessa

Jos markkinoiden kokoa mitataan asiakasmäärillä, Suomen online matkailumarkkinoiden koko verrattuna esimerkiksi USA:han voi ensinäkemältä hätkähdyttää.

Lähde: http://www.newmediatrendwatch.com
Lähde: http://www.newmediatrendwatch.com

Tilasto näyttää pahalta, mutta selittyy sillä, että tässä markkinoiden koko on mitattu henkilöinä. Pikkuruinen Suomi versus mahtava Amerikka ei kerro meille juuri mitään. Sama tilasto prosentteina näyttää tältä.

Lähde: http://www.newmediatrendwatch.com
Lähde: http://www.newmediatrendwatch.com

Itse asiassa kotimaisista matkailijoista suurin osa onkin niin sanottuja e-matkailijoita. Tosin ETC NEW Media Trend Watch ei määrittele tarkemmin, miten tilasto on tuotettu. Lisää vertailupintaa saa kuitenkin Eurostatin taulukosta, jossa verrataan sähköisesti hankintoja tai varauksia tehneiden ihmisten määrää Euroopassa. Tässä kartalle värikoodein kuvattu e-ostoaktiivisuus.

Lähde: Eurostat 2008, http://tinyurl.com/myvpze
Lähde: Eurostat 2008, http://tinyurl.com/myvpze

Vaikka värikoodien selite on kuvassa pienellä präntillä, kuvasta voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että Suomi on e-kaupassa hyvää eurooppalaista keskiluokkaa. Vaikka yritysten saamat sähköiset tilaukset ei Suomen kannalta ole aivan yhtä vakuuttava tilasto (kuva alla), ollaan siinäkin melko lailla eurooppalaista keskitasoa. Tosin tässäkin pitää muistaa, että tilastoon on rekisteröity vain yli kymmenen henkilöä työllistävät yritykset ja niistä vain ne, joiden e-myynnin osuus on enemmän kuin yksi prosentti kokonaismyynnistä.

Lähde: Eurostat 2008, http://tinyurl.com/n8vd9r
Lähde: Eurostat 2008, http://tinyurl.com/n8vd9r

Tilastokeskuksen tilastosta (2008)  jo tiedämme, että matkailutuotteet on suurin yksittäinen verkkokaupan tuoteryhmä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan 60 prosenttia 16-74 -vuotiaista hankintoja verkossa tehneistä on hankkinut matkailutuotteita.

Verkkomainonta kasvoi 5,5%

IAB Finlandin mukaan kotimaisten yritysten investoinnit verkkomainontaan kasvoivat vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä 5,5 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Yhteensä verkkomainontaan panostettiin 34,6 miljoonaa euroa, josta hakusanamainontaan panostettiin 8,6 miljoonaa euroa eli hakusanamainonnan kasvu viime vuoteen verrattuna oli peräti 55,9 prosenttia.

Vaikka tammi-kesäkuussa 2009 medimainonnan investoinnit laskivat melkein viidesosan, verkkomainontaan investoitiin 9,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yritykset siirtyivät perinteisestä printtimediasta verkkoon ja verkkomainonnan osuus olikin ensimmäisen puolen vuoden aikana jo 12,4 prosenttia kaikesta mediamainonnasta.

Kotimainen tilasto noudattaa eurooppalaista verkkomainonnan trendiä. Vuonna 2008 Euroopassa verkkomainontaan kulutettiin IAB Europen tilaston mukaan 12,9 miljardia euroa eli kasvua vuoteen 2007 verrattuna oli 20 prosenttia. Myös ero USA:han kutistui 4,4 miljardista 3, 7 miljardiin ja lähes kaikki IAB Europen tutkimista eurooppalaisista maista kasvattivat verkkomainonnan investointejaan enemmän kuin USA .  Vain eurooppalainen edelläkävijä Hollanti jäi hieman USAn kasvun taakse.

Lähde: IAB Europe AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492
Lähde: IAB Europe AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492

Verkkomainonnan kasvuvauhdissa Suomi on useimpia muita eurooppalaisia maita edellä. Suomessa on kuitenkin hitaasti sytytty verkkomainontaan, ja siksi vinha kasvu ei vielä ole muuttunut merkittäväksi mainonnan osa-alueeksi.

Lähde: IAB Europe AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492
Lähde: IAB Europe AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492

Tarvitaanko edes lisää verkkomainontaa?

Myös internetmarkkinoinnin keinoilla tarkasteltuna Suomi kuroo vuosi vuodelta kiinni muiden etumatkaa. Hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot ovat kasvaneet Suomessa viidenneksi eniten Euroopassa. Tosin absoluuttisina investointeina mitattuna Suomi ei pärjää kovin hyvin, mikä johtunee maamme pienestä koosta ja pienyritysvaltaisuudesta.

Lähde: IAB Europa AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492
Lähde: IAB Europa AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492

Selvitin wikipediasta vertailun vuoksi yllä olevan kuuden pienimmän verkkomainostajan väkiluvut ja bruttokansantuotteet. Väkilukuun tai bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomi on näistä Itävaltaa ja Belgiaa edellä. Hakusana- ja sähköpostimainonnassa Suomi jopa voittaa kaikki muut paitsi Tanskan.

Onkohan joku löytänyt matkailumarkkinoinnin osalta vastaavan tilaston internetmarkkinointivälineistä? Olisin todella kiinnostunut, vaikka sitähän sanotaan, että vale, emävale, tilasto. Emme ehkä siltikään ole ihan niin surkeita matkailun internetmarkkinoijia kuin meille annetaan ymmärtää. Sitä paitsi vaikka verkkomainonta olisi matkailun saralla heikkoa, sen tulokset ovat hienot. Näin kai voi todeta siitä, että matkailutuotteet ovat kaikkein suurin verkkokaupan tuoteryhmä Suomessa.

Matkailijamäärät laskussa – tilastovirhe?

Tilastokeskus raportoi tänään ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärän romahduksesta heinäkuussa. Sellaisena pitäisin yhdeksän prosenttiyksikön laskua verrattuna heinäkuuhun 2008. Myös kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät vajaat kaksi prosenttia. Tuoreeltaan tilastot vaikuttavat dramaattisilta, mutta täytyy muistaa, että Tilastokeskuksen tilastoihin päätyvät vain yli kymmenen huoneen majoitusyksiköiden yöpymiset.

Suomessa se tarkoittaa sitä, että suuri osa mökkimajoitusta pää- tai sivutoimenaan tarjoavista majoitusyrittäjistä ei kirjaudu tilastoihin. Nyt kun olemme viettäneet kesämme laman kurimuksessa, monet ovat vähentäneet ulkomaan matkailua ja matkustaneet Suomessa. En ole törmännyt tutkimukseen, jossa olisi selvitetty, mihin kotimaan matkoja on tehty, mutta kuvittelen, että niitä on tehty entistä enemmän pienemmille paikkakunnille, sukulaisten hoteisiin ja vaatimattomampiin kohteisiin. Ehkäpä monet näistä kotimaisista matkoista ovat jääneet Tilastokeskuksen tavoittamattomiin.

Pienen yrittäjän ääni kuuluviin

Kuulin torikauppiaalta, että tämä kesä on ollut heille vähintään keskinkertainen. Yksi matkailuyrittäjä jopa kehui kesää ennätysvilkkaaksi. Miksi näiden yrittäjien kokemukset eivät näy tilastoissa? Syy lienee juuri siinä, että matkailijat – kotimaiset ja ulkomaiset – ovat kääntyneet pienten yrittäjien puoleen. Ainakin perinteisistä Suomeen matkustavista kansallisuuksista, Ruotsista ja Venäjältä, monet jo löytävät tarjontaa hotelliketjujen ja muiden keskusvaraamojen ulkopuolelta.

Meidän ei siis kannata ihan kritiikittömästi hyväksyä virallisia matkailutilastoja. Ehkei matkailun lama olekaan niin syvä kuin meille väitetään.

MEK panostaa maabrändiin ja maaportaaliin

Ylijohtaja Jaakko Lehtonen kertoo MEKin uusista painopistealueista (pdf). Niitä ovat matkailumaakuvan kehittäminen, sähköisen matkailutietopankin luominen, teemoittaminen ja ihmisläheisyys markkinoinnissa. Ihmiset kiinnostavat ja siksi maabrändikehityksessä on lähdetty liikkeelle ihmisistä. Olemme rehtejä, konstailemattomia ja madness and badness, kuten Lehtonen meitä kuvaa. Emme halua olla hulluja, mutta haluamme erottua sileistä milkyway-ruotsalaisista. MEK haluaa, että Suomi on pikkuisen karskimpi kuin muut Skandinavian maat.

Skandinavia on nimittäin se termi, jota Lehtonen haluaa Suomesta käyttää. Skandinavia tunnetaan – Pohjoismaita ei. Ihan sama silloin täsmällisille maantieteellisille ja kulttuurisille rajoille.

– Jos mietimme jotain pientä, jäämme varmasti pieniksi, toteaa Lehtonen.

Jäämme Lehtosen mukaan nypräämään pienten asioiden kanssa, kun emme osaa ajatella isosti. Hän vertaa meidän Marimekkoa, autoteollisuuden alihankintatöitä ja Iskua Ruotsin H&M:iin, Volvoon ja Saabiin jsekä Ikeaan.

Maaportaali myöhästyy

Kuten aavistelin, maaaportaali myöhästyy. Lehtosen mukaan se myöhästyy pari-kolme viikkoa. Tekninen toteutus on loppusuoralla ja sen laadunvarmistus tapahtuu 16. kesäkuuta, mutta muutama suuri toimija ei ole vielä sitoutunut maaportaaliin.

Maaportaalista tulee MEKin suurin markkinointiponnistus ja Lehtonen povaa, että maaportaali on myös koko Suomen matkailumarkkinoinnin lippulaiva. Uskovatko isot toimijat sitten lippulaivaan, jos kaikki eivät ole tähän mennessä siihen sitoutuneet? Aika näyttää.

Niukoista resursseista vahvaksi tutkimukseksi?

MOT on hyvin esillä TEMin matkailun ajankohtaisseminaarissa, sillä tauon jälkeen estradin valloittaa professori Raija Komppula. Komppula kertoo Suomen matkailun tutkimusstrategian laadinnasta (pdf). Minun esitykseni (pdf) tulee sitten parikymmentä minuuttia myöhemmin.

Komppulan esittelemän työn pohjaksi tehtiin kesällä 2008 perusselvitys, jossa tunnistettiin kaikille yhteinen huoli matkailututkimuksen voimavarojen niukkuudesta. Tutkimuksen kannalta panostus perustutkimukseen olisi tärkeää, mutta akateeminen nahistelu tieteenalojen välillä  on tarjonnut vähäisen tuen perustutkimuksen kehitykseen matkailualalla.

Myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjako on edelleen epäselvä, vaikka selvästi on linjattu, että ammattikorkeakoulu vastaa pääsääntöisesti koulutuksesta ja yliopisto tutkimuksesta. Selvästi on ilmaistu myös se, että matkailututkimusta harjoitetaan Joensuun yliopistossa ja Lapin yliopistossa.

Komppula ja Antti Honkanen tekivät selvityksen matkailututkijoiden tulevaisuudesta. Kyselyssä selvitettiin, millaista matkailuun liittyvää tutkimusta toimijat aikovat tehdä seuraavan viiden vuoden aikana ja mitkä ovat organisaation matkailututkimuksen kehittämisen kannalta keskeisimmät tarpeet.

Tutkimusta aiotaan tehdä Joensuun, Lapin, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä laitostasolla Turun kauppakorkeakoulussa, Turun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Yksittäisiä matkailututkijoita löytyy näiden lisäksi Jyväskylän yliopistosta. Komppula tulkitsee, että kilpailuasetelmaa ei synny, sillä tutkimusprofiilit ovat eriytyneet. Yliopistoissa on kuitenkin  vähemmän monitieteisyyttä kuin ammattikorkeakouluissa, koska pääsääntöisesti matkailututkimusta tehdään perinteisten akateemisten oppiaineiden sisällä. Soile Veijalainen muistuttaa, että Lapin yliopistossa näkyy monitieteisyys ja kestävä liiketoimintaosaaminen, johon liittyy myös kulutustutkimus.

Ammattikorkeakouluista matkailututkimuksen tekijöiksi ilmoittautuivat Haaga-Helia, Jyväskylä ja Savonia. Monilla muilla on kuitenkin valtakunnan tason tutkimustavoitteita kapeammilla matkailun sektoreilla.  Suosittuja teemoja ovat esimerkiksi hyvinvointimatkailu, tapahtumat, venäläismatkailu ja  tuotekehitys.

Sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut raportoivat siitä, ett niitä vaivaa rahoituksen niukkuus. Raha ratkaisee usein sen, mihin tutkimusalueisiin korkeakouluissa panostetaan eikä matkailu ole ykköskastissa kilpailemassa niukoista tutkimusresursseista.

Matkailututkimuksen tietopankki

Yksi iso asia matkailun tutkimuksessa on matkailun tutkimustietopankin perustaminen. Tavoitteena oli luoda jo 2008 MEKin kotisivujen yhteyteen kansallinen matkailun sähköinen tutkimustietopankki, jonka päävastuutahoja ovat MEK ja KTM. Voimavaroja lupailivat KTM ja OPM. Tällaista tietopankkia ei ole tehty.  Komppula esittää nolon kuvan matkailualan tietokeskuksen nettisivuista. Niin nolon, etten kehtaa edes linkittää sivulle. Matkailualan tietokeskuksen sivut ovat aikakaudelta web0.8 tai jotain. Ainakin sisältöä sinne on työnnetty puskutraktorilla sen kummemmin visuaalista ilmettä tai käytettävyyttä ajattelematta.

Nyt on kuitenkin jostakin löydettävä rahoitus tutkimustietokannan toteutukseen ja ylläpitoon. Nämäkin laskelmat on kuulemma tehty…

Matkailun alamäki alkoi vuosi sitten

MEKin tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen antaa tiivistetyn katsauksen  Suomen matkailuelinkeinon tunnuslukuihin (pdf). Matkustustaseen kehitys on jopa parempi kuin ennakoitiin ja siitä on kiittäminen venäläisten kulutustottumuksia. Itse asiassa tavoitteisiin nähden myös kotimaan yöpymiset ovat paremmat kuin odotettiin. Tilasto kotimaan lomamatkoista maksullisissa majoitusmuodoissa on kuitenkin kääntynyt laskuun. Samoin matkailun osuus bruttokansantuotteesta on hieman alle odotusten.

Muutamaa tilastoa lukuun ottamatta matkailutilastot ovat varsin positiivista katsottavaa. Siitä huolimatta tänä vuonna ei Ylkäsen mukaan ole epäselvyyttä siitä, etteikö tavoitteista jäätäisi jälkeen. Samaa on odotettavissa myös ensi vuonna.

Ylkäsen tilastot osoittavat, että matkailun alamäki alkoi tasan vuosi sitten kesäkuussa 2008. Tilastoista voi päätellä myös sen, että kuluttajat ovat siirtyneeet halvempiin majoitusmuotoihin. Hotellitilastot ovat laskussa, mutta retkeilymajat ja leirintäalueet  ovat lisänneet suosiotaan, mutta se ei kuitenkaan kata volyymiltään suurempien majoitusmuotojen tappioita.

Vuosina 2004-2007 matkailu oli keskimäärin seitsemän prosentin vuosittaisessa kasvuvauhdissa. Siksi matkailun pitäisi kestää muutama heikompi vuosi. Heikkojen vuosien jälkeen on odotettavissa nopeaakin elpymistä.

Yleisöstä muistutettiin, että matkailutilastoista puuttuu lähes täysin vuokramökit, joten tilastot ovat siltä osin vääristyneet. Näiden puuttuminen vaikuttaa myös ulkomaisten osuuteen, sillä monet ulkomaiset majoittuvat tilastojen ulkopuolelle jäävissä vuokramökeissä. Tähän asiaan liittyy myös oma esitykseni matkailun alueelliset tietovarannot (pdf) -hankkeesta.

Matkailustrategia päivittyy

Erityisasiantuntija Lea Häyhä kertoo Suomen matkailustrategian päivitystyön etenemisestä (pdf). Nykyinen matkailustrategia on vuodelta 2006. Sen ongelma Häyhän mukaan on se, että strategiaan sisältyi 123 kehittämistavoitetta ja toimenpidettä. Ne kaipasivat yksinkertaistamista.

Suomen matkailustrategian päivitys on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana, mutta pieniä osia siitä siirtyy ensi vuodelle. Tavoitteena on nostaa esiin muutama kehittämiskohde, jotka vaikuttavat matkailuelinkeinon kasvuedellytyksiin. Tähän mennessä esiin on nostettu sähköinen maailma, ympäristöasiat, sosiodemografiset muutokset, energian hinta ja saatavuus, kulutuskäyttäytymisen muutokset ja mm. lama ja sen  jäljet.

Matkailun osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2007 oli 2,3 % ja kokonaistyöllisyydestä 2,3 %. Vastaavat luvut maa- ja metsätaloudesta ovat 3,2 ja 4,8%. Kun matkailuun lisätään ravitsemistoiminta, luvut nousevat samalle tasolle. Vientitulot olivat 2008 yhteensä noin 2,1 miljardia euroa. Luvut kertovat, että matkailu on merkittävä toimiala.

Lea Häyhä toivoo, että kuulijat ryhtyisivät pohtimaan matkailuelinkeinon kansantaloudellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Matkailu on kasvuala ja mm. ainoa vientiala, joka maksaa arvonlisäveroa. Toisaallta matkailu ei  houkuta ulkomaisia investointeja.

Sisäisesti maatkailuala on rohkea investoimaan, kielitaitoinen, luotettava ja MaRan ja MEKin rooli ovat merkittäviä. Heikkouksia ovat se, että matkailu on palveluala, jolla on heikko status. Matkailua verotetaan ankarasti, pienyritysvaltaisuus ja toiminnan lyhytjänteisyys ja rahoituspohjan heikkous heikentävät matkailualaa entisestään.

Häyhä kannustaa kääntämään nykytilanteen mahdollisuuksiksi. Juhlapuheista pitää päästä käytäntöön. Siihen tarvitaan rahoitusinstrumentteja, strategista ohjausta, yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten välille. Uhkana on, että palveluala matkailu mukaanlukien jää edelleen sivurooliin. Myös hanketoiminnan sirpaleisuus ja julkisten toimijoiden toimialaosaamisen heikkous ovat uhkatekijöitä.

Häyhä uskoo vakaasti sähköiseen kaupankäyntiin ja maaportaaliin.Tuntuu mukavalta, että yksi maan arvostetuimmista matkailun osaajista korostaa meille tärkeitä asioita.

Matkailusta apua laman torjuntaan

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun ajankohtaisseminaari alkaa ministeri Mauri Pekkarisen katsauksella matkailun taloudellisiin vaikutuksiin. Ministeri puhuu varsin painokkaasti – mukana on pehmoinen kirosanakin.

Pekkarinen painottaa, että myös matkailualalla pitää pystyä keskittymään samoihin asioihin kuin muillakin aloilla. Verkottumisen kautta on etsittävä synergiaetuja eikä keskittyä ainoastaan oman tuotteiston parantamiseen. Yhdessä muiden yritysten kanssa palveluita tuottaen pystytään luomaan pidempiaikaisia ja kannattavampia asiakassuhteita.

Pieniä merkkejä talouden  kääntymisestä parempaan on näkyvissä. Kansainvälisessä matkailussa odotetaan Pekkarisen mukaan kahden prosentin kasvua, mutta samaan hengenvetoon ministeri muistuttaa, ettei ole reaalitalouden osalta varmaa, toteutuuko kasvu tällä aikataululla.  Investointeja kannattaa tehdä, jos siihen suinkin on varaa, sillä investointikustannukset ovat tällä hetkellä edullisia.

Käyttäjälähtöisiä matkailuinnovaatioita

Ministeri Pekkarinen näkee, että matkailun merkitys kansantaloudelle on kasvamassa. Hän korostaa innovatiivisuutta, uutta liiketoiminnan konseptointia  ja yhteistyötä.

Pekkarisen puheeseen mahtuu hauska kohta, kun hän lukee paperista, että asiakkaan ei tarvitse tietää, kuinka monet palveluntuottajat ovat osallistuneet hänen matkailukokemuksensa toteuttamiseen. Ministeri kuitenkin kertoo olevansa sitä mieltä, että asiakkaalla pitää olla mahdollisuus valita itse, mistä palasista kokemuksensa kokoaa. Kukahan puheet kirjoittaa, ja ehtiikö kiireinen poliitikko niihin koskaan tutustua ennalta?

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka soveltuu myös matkailuun. Käyttäjälähtöisyys lähtee liikkeelle siitä, että tunnistetaan käyttäjäprofiilit, ja sitä tietoa hyödynnetään tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa ja kehityksessä. Ministeri Pekkarinen tarttuu tietämättään Savonlinnan e-matkailun kiinnostuksen kohteisiin.

Vaikka ministeri on urheilumiehiä, hän heittää ilmaan kysymyksen, onko Suomi sittenkään golfin kehto. Tarvitaanko jokaiseen niemeen ja notkelmaan oma golfkenttänsä, jos toisaalta meillä olisi tuotteistaa puhdasta luontoa, hiljaisuutta ja luontoarvoja? Ehkä jokin toinen innovaatio voisi olla Suomen matkailun kannalta parempi.

Ministerin terveiset matkailualalle

Ministeri Pekkarinen kertoo, että ensi viikolla aloitetaan työryhmätyöskentely, jossa pohditaan, millainen voisi olla kotimainen majoitusluokittelu. Kansainväliset hotelliluokittelut eivät sovi sellaisenaan Suomeen.

Toinen matkailua epäsuorasti koskeva uutinen on uusien rahoitusinstrumenttien tarjonta pienille yrityksille. Lisäksi ensi vuodelle on kaavailtu tutkimus- ja kehittämiskulujen vähennysoikeutta verotuksessa.

Mitä tällaiset uudistukset sitten voisivat tarkoittaa? Näin tutkijan kannalta olisi toivottavaa, jos verotuksessa voitaisiin huomioida yritysten osallistuminen esimerkiksi yliopistohankkeisiin. Ehkä silloin kuilu yritysten ja yliopiston välillä kaventuisi.

Yrittäjälle vähennyskelpoisuus toisi säästöjä ja ehkä myös innostusta tarttua uusiin, orastaviin ideoihin. Silti yrittäjän kannalta uudet rahoitusinstrumentit voisivat tarjota mielenkiintoisemman täkyn pysähtyä miettimään, mitä muuta yritys voisi tehdä tai mitä yritys voisi tehdä toisin kuin ennen.

Näitä ministeri Pekkarisen varovaisesti esittämiä ideoita jäämme odottamaan…

Matkailun tulevaisuus 2020

Työ- ja elinkeinomisteriössä laaditaan parhaillaan matkailustrategiaa tuleville vuosille. Työn alla on myös visiointi siitä, mitä e-matkailu voisi olla vuonna 2020.

Itse uskon vahvasti siihen, että erilaiset sähköisen liiketoiminnan välineet tulevat olennaiseksi osaksi matkailupalvelukokemusta. Matkailukokemus laajentuu niin, että matka alkaa jo siitä, kun kuluttajan mieleen hiipii aavistus tulevasta matkasta. Ehkä se aavistus syntyy yhteisön myötävaikutuksesta ilman, että kuluttaja itse sitä vielä edes tiedostaa.

Sähköiset välineet ovat tukemassa matkailutiedon etsimistä ja ostopäätösprosessia, mutta niiden käytto ei pääty siihen. Matkan aikana kuluttaja hyödyntää mobiilisti tai netissä matkailuinformaatiota ja yhteisöjen tuottamaa sisältöä, mutta tuottaa sitä myös itse. Matkan jälkeen kuluttajan kokemukset siirtyvät koko yhteisön kokemuspääomaan. Näin yksilön matkailukokemus lisää myös yhteisönsä matkailukokemusta eikä matkailusta enää voi tunnistaa alku- ja päätöspistettä.

Yhteisöt matkailijoina

Toinen visioni piilee yhteisön voimassa. Kuka onkaan matkailija vuonna 2020? Onko se yksilö, joka haluaa räätälöityä palvelua? Onko se pieni yhteisö kuten ydinperhe tai eri tavoin laajennettu perheyksikkö? Alkavatko suvut matkustaa yhdessä isompina ryhminä vai joko olemme valmiita sähköisissä kanavissa spontaanisti syntyneiden yhteisöjen yhteisiin matkustuspäätöksiin?

Itse kallistun viimeiselle vaihtoehdolle. Kuluttaja on yksilö, itsenäinen ja erilainen, mutta silti samoin ajattelevien muiden yksilöiden joukossa eli omiensa parissa sähköisissä välineissä. Kun yksilö tuntee riittävän vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen yhteisössä, yhteisön vaikutus yksilön päätöksiin on vahvempi kuin osaamme arvatakaan. Siksi samanhenkiset ihmiset riippumatta siitä, tuntevatko toisiaan reaalimaailmassa, tulevat jatkossa matkustamaan yhdessä.

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, kuka lopulta tuottaa matkailijan matkailukokemuksen. Ehkä virtuaalimatkustaminen tosiaan lisääntyy jopa niin, että asiakas on samalla myös matkansa tuottaja. Silloin, kuten Blue1:n Tuija Hyvärinen oivalsi, omistajuus hämärtyy. Kuka enää omistaa matkailupalvelun, jos se on itse tuotettu ja itse kulutettu?

Laajennettu matkailukokemus

Virtuaalimatkailu ei välttämättä korvaa reaalimatkailua – ei ainakaan vielä vuonna 2020 – mutta se voi laajentaa matkailukokemusta, kuten edellä kuvasin. Kuluttaja osana yhteisöä voi testata matkailukokemusta virtuaalisesti ennen matkaa ja lopulta palata siihen myös matkan jälkeen. Virtuaalisesti voitaisiin siis luoda matkailuodotuksia. Varsinaisen matkan jälkeen kokemuksiin voisi taas palata virtuaalisesti.

Matkailukokemuksen laajentaminen sähköisten ratkaisujen avulla edellyttää, että myös matkailupalvelujen tuottajat ovat tietoisia siitä, mitä matkailijat matkaltaan odottavat. Heidän pitää tietää, millaiset odotukset yhteisössä luotiin matkalle, miten ja missä varsinainen reaalikokemus tapahtuu ja lopulta keksiä keino, miten täyttää odotukset ja jopa ylittää ne. Siksi tarvitaan myös muuta IT-osaamista kuin sosiaalisen median tuntemusta.

Erilaiset teknologiset ratkaisut asiakashallinnasta, viestinnästä ja markkinoinnista logistiikka- ja maksujärjestelmiin on saatava toimimaan saumattomasti yhteen. Siksi tällaiseen integroituun e-matkailuosaamiseen tarvitaan laaja-alaista teknologista koulutusta, jossa matkailun erityispiirteet huomioidaan.

Koulutuksen kautta kansalaistaidoksi

Koulutuksen keinoin ehkä voitaisiin saavuttaa tilanne, jossa nykyiset matkailupalvelujen tuottajat pystyisivät etsimään, evaluoimaan ja valikoimaan juuri heille sopivia teknologisia ratkaisuja. Tällä hetkellä näyttää siltä, että erityisesti pienet yrittäjät ovat konsulttien ja IT-toimittajien armoilla, koska eivät riittävästi tunne sähköistä liiketoimintaa.

Silti sähköinen liiketoiminta ei ole muusta liiketoiminnasta erillinen toiminnan muoto. Se on tätä päivää eikä edes se tiettömän taipaleen takana kultaa hiova Lapin ukko saa tietää savumerkeistä, milloin istua vaskoolinsa kanssa turistien ihmeteltävänä. Teknologia on integroituna kaikkeen tämän päivän matkailuliiketoimintaan, mutta sen muoto voi poiketa yrittäjältä toiselle.

En osaa pelätä liiketoiminnan sähköistymistä, sillä teknologiaosaamisen pitäisi muodostua vuoteen 2020 mennessä kansalaistaidoksi. Jo nyt kouluissa panostetaan medialukutaitoon, sisällön tuottamiseen ja verkkoläsnäoloon. Verkkopresence on sellaista, jota voimme nyt aktiivisesti kehittää, mutta vuosien kuluttua se on jo niin itsestäänselvyys, ettei meidän tarvitse sitä enää ajatella. Läsnäolomme verkossa, mobiililaitteissa, pelikonsoleissa ja kaikissa kuviteltavissa olevissa teknologisissa medioissa on osa identiteettiämme, mutta vain osa sitä.

Emme katoa fyysisinä ja tuntevina ihmisinä, mutta silti yhteisö määrittää meitä ja me yhteisöä aivan kuten aiemminkin. Tulevaisuudessa yhteisöt ovat kuitenkin siinä mielessä erilaisia, että monet niistä näyttäytyvät ainoastaan teknologisten medioiden kautta.

Itse asiassa se, että voin olla oma itseni, vahvistaa omia henkilökohtaisia ominaisuuksiani ja olla aidosti erilainen kuin lähelläni olevat muut ihmiset, mutta silti löytää samoin ajattelevia ihmisiä sähköisten kanavien kautta, luo uskoa tulevaan – ei pelota.

Hyviä kokemuksia oske-toiminnasta Savonlinnassa

Tässä muistiinpanoja Savonlinnan seudun oske-päivästä 19.2.2009.

Pellervo Kokkonen toteaa, että tutkimustiedon levittäminen sellaisenaan ei ole Osaamiskeskuksen päätulokulma. Tieto jalostetaan sellaiseen muotoon, että yrittäjät saavat niistä todellista hyötyä. Kuinka saadaan ihmiset löytämään toisensa ja kuinka saadaan inspiraatio aikaan? Se on Oske-toiminnan ydin Kokkosen mielestä.

Kokkonen nostaa esimerkin visitfinland-maaportaalista. Sen lokitiedoista voidaan saada tutkimustietoa, mitkä aktiviteetit tai kohteet ovat nousussa, mitkä laskussa.

Savonlinnan oskella kolme peruspilaria

Järviluontomatkailun tuotestrategian tukeminen, sähköisen liiketoiminnan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen, ovat Savonlinnan osaamiskeskuksen keskeiset toiminta-alueet. Niitä ei ole sidottu Savonlinnaan vaan Savonlinnan seudun innovaatiokeskus palvelee koko Kaakkois-Suomea.

Kahden vuoden aikana on synnytetty kattava Lakeland Charter -verkosto, sähköisen markkinoinnin valmennus ja työkalut, lisäksi on annettu apua tuotekehitykseen ja luotu yhteistyöverkosto yritysten välille.

Lakeland Charter

Yrityksillä oli selkeä tarve yritysyhteistyön käynnistämiseen tuotekehityksen tueksi ja sähköisen liiketoiminnan ratkaisuihin. Yritykset uskalsivat lähteä mukaan hankkeeseen, koska siitä nähtiin syntyvän konkreettista hyötyä. Tällä hetkellä yritykset jatkavat yhteistyötä keskenään ja osaamiskeskus vain tuo verkostoon uusia työkaluja.

Timo Auvinen kommentoi, että Itä-Suomessa on jo viisi sähköistä portaalia ja kehitteillä on lisää. Kokkosen mukaan sähköisten kauppapaikkojen kenttä on villiintynyt eikä Oskella ole halua lähteä peliin mukaan.

Raija Komppula kommentoi lyhyesti, ettei kenelläkään ole tarvetta estää yrityksiä laatimasta omia verkkokauppoja. Yrittäjä itse päättää, mihin antaa oman tuotteensa myytäväksi.

Joku kommentoi, että julkisia portaaleja on nyt seitsemän ja lisäksi tulevat yritysten omat portaalit. Helena Aalto kommentoi, ettei sähköinen kauppapaikka ole joko tai -kysymys vaan sähköisyys tukee muuta liiketoimintaa.

Sähköinen liiketoiminta harhaanjohtaa

Tästä Pellervo Kokkonen jatkaa, että sähköinen liiketoiminta on harhaanjohtava nimitys. Kukaan ei voi pyörittää sähköistä liiketoimintaa ja muuta liiketoimintaa erikseen. Siksi oske on pyrkinyt löytämään helppoja työkaluja, joita yritykset voivat ottaa jopa ilmaiseksi käyttöön.

Yksi esimerkki on sosiaalisen median ABC -opas. Lisäksi tehtiin Näy netissä -kampanja, jonka avulla oppaassa esitellyt palvelut voidaan ottaa käyttöön. Mukaan otetaan kolme pilottiyritystä. Kampanja on tarkoitus toteuttaa näiden kohdalla alkusyksystä, jotta kesäsesonki saadaan analyysiin mukaan.

Lakeland Experience Lab

Experience Labissa yritykset pääsevät pohtimaan tuotekehitystään yhdessä toisten yritysten ja tutkijoiden kanssa. Yksi osio labiä on matkailusoftan testipenkki, jota voidaan soveltaa myös muilla toimialoilla.

Kari Leinonen kommentoi tähän, että jotain on pielessä, koska sähköiset järjestelmät eivät toimi. Yrittäjillä ei ole varaa tällaiseen kompurointiin. Leinonen muistelee, että järjestelmä maksoi 400 000 euroa ja ongelmista johtuen järjestelmä on ollut hyvä business ohjelmiston jyväskyläläiselle toimittajalle. Ilmeisesti nyt puhutaan Savonlinnan matkailun järjestelmästä, koska Leinonen pyytää Jorma Auvista viemään viestiä eteenpäin.