Tekesistä apua jo hakuun

Ohjelma jatkuu hanke-esimerkeillä ja ohjelmakoordinaattoriyrityksen puheenvuorolla. Risto Mäkikyrö kertoo, että vuonna 2007 yrityshankkeita oli 11, joiden budjetti oli 2 660 000 euroa. Viime vuonna vastaavasti kahdeksan hankkeen budjetti oli yhteensä 2 110 000 euroa. Tutkimushankkeet ovat nousseet kolmesta yhdeksään ja budetti reilusta 300 000 eurosta 2 380 000 euroon. Tekesin rahoitusosuus on noin puolet budjetista yrityshankkeissa ja tutkimushankkeissa hieman enemmän.

Mäkykyrön mukaan tutkimushankkeita olisi voitu rahoittaa enemmänkin, mutta niihin on ollut vaikea saada yritysrahoitusosuutta.

Tekes on yhdessä TE-keskusten innovaatioyksiköiden kanssa pyrkinyt lisäämään apua hankehakemusten valmisteluun. Asiantuntija-apua on tarjolla myös liiketoiminnan kehittämiseen.

Tekesin vuosiseminaari

Tekesin vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari järjestetään tällä kertaa uudessa vapaa-ajankeskus Flamingossa. Uusissa tiloissa on hieno pyöriä, mutta elokuvateatteri ei sovellu luentosaliksi. Selkänojat on kallistettu pehmoisissa istuimissa takakenoon, luontainen katsekorkeus on valkokankaalla, ei edessä puhuvissa ihmisissä eikä kannettavaan saa virtaa.

Vapaa-ajan ohjelma on pieni mutta tarpeellinen

Tilaisuuden avaa johtaja Jussi Kivikoski. Hän kertaa Tekesin tulevaisuuden näkymiä ja menneitä tuloksia. Tekesin sisältölinjausten toteuttamisessa erilaiset ohjelmat ovat keskeisiä. Noin puolet, eli noin 500 miljoonaa myöntövaltuuksista kulkevat Tekesistä käyttäjilleen ohjelmien kautta. Tällä hetkellä shokit ovat valmisteilla ja käynnistymässä ohjelmien rinnalle. Tietyt toiminnot siirretään jatkossa näihin huippuosaamisen keskittymiin, jolloin ohjelmien määrä tulee laskemaan.

Vapaa-ajan palvelut -ohjelma on Kivikosken mukaan uusi avaus Tekesille. Kooltaan ohjelma on yksi Tekesin pienemmistä, mutta silti tarpeeseen nähden Kivikosken mukaan riittävä.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan ohjelman piti päättyä kuluvan vuoden  lopussa, mutta käynnissä olevan arvioinnin perusteella sille voidaan myöntää jatkoa. Toisaalta toimintaa voidaan jatkaa muutoinkin kuin ohjelmien muodossa. Kivikoski muistuttaa, että Joensuun yliopiston kyselyyn kannattaa käydä vastaamassa ja kertomassa omista kokemuksistaan vapaa-ajan palvelut -ohjelmasta.

Anja ja Susanna asentelivat viimeisen koneen käyttökuntoon. Yhteensä palautteen antajia oli 79.

Minä olin vuosiseminaarissa edustamassa eTourismProfiler-hanketta.

Yhteistyötä yli projektirajojen

Pienryhmääni sattui yksi puhelias yritysedustaja, joka varasti melkein koko työskentelyajan. Silti ehdin esittää muutaman kommentin väliin. Meiltä pyydettiin ideoita, millaisia ohjelmien ja projektien yli meneviä teemoja Tekes voisi käsitellä. Minä ehdotin sosiaalista mediaa ja siitä innostui useampikin hanke. Aika vaan oli silloin niin lopussa, että toinen ryhmä jo kolkutteli ovella. Harmi, olisin halunnut puhua siitä enemmän.

Puhuimme myös Tekesin ohjelmakielestä, joka ei avaudu. Kysyin, kannustaako Tekes itse käyttämään vaikeaselkoista kieltä rahoituspäätöksillään. Myönsivät.

Kerroin myös esimerkin siitä, miten yrityssalaisuudet hankaloittavat projektien eteenpäin viemistä. Lappilaisen kollegan mukaan yritykset eivät ole kauhean innostuneita edes osallistumaan Tekes-hankkeisiin, jossa lopputulokset ovat julkisia. Tämä liittyy myös kieleen, sillä julkiseminen ei tarkoita sitä, että kaikki liikesalaisuudet kirjattaisiin Tekesin nettisivuille.

Keskustelua herätti myös hankehakemusten aikainen yhteistyö ja avoimuus. Hankkeista voisi periaatteessa syntyä konsortioita, jotka tukisivat toinen toisiaan, jos niitä suunniteltaisiin avoimesti. Näin voitaisiin estää myös turhien hankkeiden eteenpäin vienti.

Avoimuus ja yhteistyö nousivat monessa puheenvuorossa esiin. Harmi vain, etteivät hiljaisemmat osallistujat saaneet kunnollista puheenvuoroa.

Polina tiivisti toisen ryhmän aatoksia. Ensin hän piti pienen mainospuheenvuoron. 14. tammikuuta järjestetään vapaa-ajan palveluiden ohjelman vuosiseminaari Flamingossa. Pitää mennä katsomaan, millainen tämä Flamingo on. Samaan aikaan on matkamessut ja siellä esittäytyy myös Tekesin ohjelma.

Toisen ryhmän ajatukset olivat paljon konkreettisempia kuin meidän. He esimerkiksi esittivät täsmällisen hanketavoitteen erityisryhmien vapaa-ajan palveluista ja opastusjärjestelmien ja -sovellusten kehittämiselle. Myös monikanavaisuus, 3D-mallinnus, matkailun sähköiset alustat mutta myös valaistuskysymykset nostettiin esiin.

Toinen ryhmä esitti kysymyksen, tuleeko sanktioita, jos projekti menee metsään. Risto Mäkikyrö kertoi, ettei se, että toivottua tulosta ei synny, ole mikään rangaistava asia. Projektit ovat kuitenkin kehityshankkeita, joihin sisältyy aina riski. Toki on eri asia, jos projektin varoja käytetään väärin. Projektisuunnitelmaa on noudatettava, mutta projektisuunnitelmaa voi muuttaa Tekesin ohjeiden mukaan. Esimerkiksi rahojen allokointia voi muuttaa, kun niistä sovitaan ensin Tekesin kanssa.

Vähäkyrö esitti laskelmansa, jossa yrityksen 100 000 euron T&K-budjetti jaetaan kolmeen osaan. Jos yritys käyttää viiteen tutkimusprojektiin yhteensä 25 000 euroa ja saa mukaan neljä muuta yritystä samalla panoksella, julkisen tutkimuslaitoksen 15 000 eurolla ja Tekesin 60 000 eurolla niin käytössä on toinen 100 000 euron potti. Koska yrityksiä olisi näin mukana viisi, käytössä olisi jopa 500 000 euron tutkimustieto, jos yritykset toimisivat avoimesti.


Tilaisuus päättyy vapaaseen seurusteluun.

eProfiler esillä Tekesin seminaarissa

Joku varmaan arvostaisi sitä, ettei tarvitse olla työmatkalla enempää kuin kerran viikossa, mutta minulle tästä kerran viikossa reissuamisestakin tulee univelkaa. Viime viikolla Hämeenlinnassa ja nyt matkalla Helsinkiin. Ryppyjäkin on ilmestynyt niin, että äiti viime viikonloppuna tuli tuputtelemaan silmänympärysvoidetta naamaani.

Tekes optimisti aikatauluissaan

Tämä on nyt kuitenkin viimeinen reissu tähän vauhtiin. Olen menossa Tekesin järjestämään puolen päivän verkostoitumistapahtumaan Designmuseoon. Ohjelma on niin tiivis, että se takuuvarmasti venyy ainakin puoli tuntia. Mitä muuta voi odottaa, jos paikalla on viitisentoista hanketta ja kaikilta on pyydetty esitys. Aikaa esityksille on korkeintaan 40 minuuttia eli vajaat kolme minuuttia per esitys tai kahteen ryhmään jaettuna kuusi minuuttia per esitys. Ei hyvältä vaikuta.

Kokemukseni mukaan Tekesin seminaarit ovat olleet ihan antoisia, mutta olen ollut mukana vain lääke- ja biopuolen seminaareissa. Kuitenkin joka kerta niinkin kokenut seminaarijärjestäjä kuin Tekes henkilöstöineen onnistuu laatimaan ihan liian optimistisen ohjelman. Joko aikataulu venyy suhteettomasti tai sitten tärkein asia, keskustelu, jää käymättä.

Olen valmistautunut pitämään eTourismProfiler-esityksen pechakucha – tai miten se nyt kirjoitettiinkaan – tyyliin ja käymään pyydetyt kuusi kalvoa läpi kolmessa minuutissa. Pechakucha tarkoittaa esittämisen tapaa, jossa yhteen kalvoon käytetään parikymmentä sekuntia ja kalvoilla on vain vähän tekstiä. Minun kalvoillani on liikaa tekstiä ja siksi käytän pariin niistä hiukan enemmän aikaa.

Suunnittelin, että kerron eProfilerista kaikkein tarkimmin toimenpiteet, sillä tavoitteet jokainen voi lukea hakemuksesta ja tuloksia on melkein turha spekuloida tässä vaiheessa. Toiminnan naisena minua kiinnostaa eniten se, mitä eProfilerissa tehdään ja siihen olen itsekin voinut eniten vaikuttaa. Jos kerran lähettivät minut yksin edustamaan hanketta, annan itselleni luvan korostaa niitä asioita, mitä itse pidän tärkeinä.

eProfiler ja matkailu

Minua ohjeistettiin valitsemaan kolme sanaa, joita kertaan esitykseni aikana ja joiden toivon painuvan kuulijoiden mieliin. eTourismProfiler on liian pitkä ja vaikea, mutta ajattelin sanoa sen kertaalleen esitykseni alussa ja sen jälkeen puhun tuttavallisemmin eProfilerista. eProfiler-sana kertoo jo kaksi hankkeen tärkeintä asiaa: sen, että liikutaan sähköisessä ympäristössä ja sen, että hankkeen tavoitteena on profiloida joitakuita.

Me profiloimme internet-sivujen käyttäjiä. Käyttäjä on kuitenkin liian yleismaailmallinen sana muistettavaksi vielä esitykseni jälkeen. Ehkä olisi parempi ohjata kuulijoiden mielenkiinto polkuihin, joita pitkin nämä käyttäjät kulkevat internet-sivuilla. Polku taas ei kuulosta erityisen tieteelliseltä termiltä ja siihen varmasti löytyisi parempikin termi – ei vain ole tullut vielä vastaan.

Ostokäyttäytyminen taas johtaa siinä mielessä harhaan, ettei kaikilla hankkeessa mukana olevilla organisaatioilla edes ole verkkokauppamahdollisuutta sivuillaan. Siksi ei voi puhua asiakkaistakaan paitsi jos otetaan sellainen kanta, ettei asiakas välttämättä ole ostaja. Kai sen nyt ainakin potentiaalinen ostaja pitäisi olla! Ovatko kaikki netinkäyttäjät sitten potentiaalisia ostajia? Ovat ja eivät ole. Osa harhailee päämäärättömästi netissä vailla intressiä ostaa sieltä mitään tai edes tutustua erityisesti mihinkään. Osa harhailee, mutta on ainakin kiinnostunut siitä, mihin harhailee. Osa jopa tulee ostotarkoituksessa suoraan palveluntarjoajan sivuille. Ota siitä sitten selvää, mikä näitä kaikkia yhdistää. Verkkoyhteys tai yhteys samaan verkkoon, jossa myös yritykset esittelevät tarjontaansa, mutta riittääkö se?

eProfiler ja mitä muuta yrittäisin taltioida kuulijoiden tajuntaan? Polku, käyttäjä (kuulostaa ihan joltakin kiellettyjen aineiden kurimuksessa elävältä), ostopäätös, ostokäyttäytyminen, käyttäytyminen, verkko, verkosto… MATKAILU. Sitähän minä en vielä ole edes miettinyt.

Ilman muuta pitää painottaa matkailualaa. Sillähän eProfilerissa liikutaan. Hölmö minä. Kaikki vapaa-ajan ohjelmasta rahoitetut hankkeet eivät liity matkailuun ainakaan niin tiiviisti koko matkailun kenttään kuin eProfiler. Vaikka suurin osa eProfilerin partnereista on alueellisia matkailuorganisaatioita, mukaan mahtuu myös majoitusta ja aktiviteetteja tarjoava yritys.

Asia selvä: eProfiler ja matkailu ja muuta ei sitten kolmeen minuuttiin tarvitakaan.