Saatiin aikaan tosi hieno KTM-tutkinnon innovaatiot ja liiketoiminta -ohjelman paketti! Onnistuttiin löytämään kuusi sisältöaluetta, joiden ympärille rakennetaan uudet kurssit. Löysimme myös sisältöalueita lävistäviä teemoja: pk-yrityslähtöisyys, kasvu, asiakaslähtöisyys, globaalius, sähköinen liiketoiminta, yhteisöllisyys, verkostomainen toimintatapa, moniammatillisuus, vuorovaikutteisuus ja kommunikaatio, tulevaisuusorientaatio ja laatuajattelu. Nämä painottuvat eri kursseilla eri tavoin, mutta elementit pitää huomioida, kun suunnittelee opetusta.
Palaveri oli tosi innostava. Moni hihkui innostuksesta, mitä kaikkea uusi rakenne mahdollistaakaan. Suunnitteluprosessi aloitettiin miettimällä, millaisia osaajia haluamme kouluttaa, millaisia taitoja heillä tulee olla ja millaisissa tehtävissä heidän täytyy pystyä toimimaan. Näin juuri pitääkin aloittaa.
Opettajien täytyy osata miettiä, millaiselle osaamiselle on tarvetta tulevaisuudessa, vaikka tarpeet tänään olisivat toiset. Emme voi elää menneessä varsinkin, kun koko maisteriohjelmaa leimaa innovatiivisuus ja liiketoiminnan kasvuhakuisuus. Jouko tai Lauri sanoi eilen lääkeliiketoiminnassa, että koska lääkekehityksen kaari on jopa 20 vuotta, yritys ei kerta kaikkiaan voi kehittää lääkkeitä tämän päivän sairauksiin vaan pitää osata nähdä pitkälle tulevaan.
Muutenkin palaverissa oltiin aidon huolestuneita siitä, miten opiskelijat voisivat saavuttaa riittävän ymmärryksen liiketoiminnasta. Yleisesti ollaan oltu huolissaan kauppatieteilijöiden vuorovaikutustaidoista ja kokonaisnäkemyksen puutteesta. Mielestäni opiskelijat pitäisi saada jollakin keinolla reflektoimaan omaa oppimistaan koko opintojen ajan. Heille pitäisi tarjota työkalut, joiden avulla he näkisivät, miten eri opintojaksot vähitellen muodostavat kokonaisuuden. Ninalla oli hyvä idea, että tarjotaan jo heti opintojen alussa selvä kehys, jolle kurssit sijoitetaan. Esitetään samalla, millaisia taitoja opiskelija kullakin kurssilla saavuttaa.
Ehdotin, että opiskelijoita kannustettaisiin hyödyntämään vaikkapa näitä nykyteknologian mahdollisuuksia sosiaalisen median saralla. Ilkan innostus on ehkä jo tarttumassa minuun;) Eikö olisi hienoa, jos vaikka koko vuosikurssi voisi reflektoida omaa oppimistaan vuorovaikutteisesti toisten kanssa blogien tai muiden työkalujen avulla? Jonnekin del.icio.usiin voisi rakentua upea moniulotteinen osaamisportfolio, jos opiskelijoita kannustettaisiin kokoamaan käyttämäänsä tietoa koko opintoputken ajan. Sitten nämä henkilökohtaiset sivut linkittyisivät toinen toisiinsa luonnollisesti ensin oman vuosikurssin kesken ja sen jälkeen vain taivas olisi rajana. Syntyisi tosi kova tietopankki, johon jokainen voisi turvautua myös valmistumisen jälkeen.
Ei tätä ideaa ihan täysin tyrmättykään. Anu kertoi, että tällaista voisi kokeilla hops-kurssilla, jossa opiskelijat joka tapauksessa joutuvat pohtimaan omaa oppimistaan ja sitä, millaisia taitoja he tarvitsevat tulevaisuuden työssään.
Jumissa Moodle-mudassa
Ongelma vaan on se, että meillä ollaan niin jumissa moodlen kanssa. Minä en ehkä ikinä tule tutuksi moodlen kanssa. Siellä on kyllä blogi ja varmasti paljon sellaista, josta en tiedä mitään, mutta jotenkin tuntuu, että moodlea on tosi hankala käyttää. Palaverissa mietittiin sitäkin, miten Joensuun ja meidän järjestelmät sovitetaan parin vuoden päästä yhteen. Kaikki muut paitsi minä olivat sitä mieltä, että joensuulaiset ottavat moodlen käyttöön ja meille ei tule muutoksia.
Enpä oikein usko siihen. Uskon, että yksi Ilkka-poika tulee ja kehittelee meille sellaisen systeemin, että siihen voi tyhmempikin proffa äänikomennoilla rakentaa vaikka vaaleanpunaisia höyhenenpehmeitä oppimisympäristöjä, jos niin haluaa.
Nyt sitten vain odotellaan Joensuun vastaavaa tutkintorakennesuunnitelmaa ja sitten yritetään kyhätä niistä jonkinlainen kompromissi. Meillä on kyllä niin hyvä ehdotus, ettei kannattaisi kompromisseihin taipua.