Heidi soitteli aamulla juuri, kun olin avaamassa konetta ja aloittamassa päivän töitä. Heidin mielestä bioklusteripaperin näkökulma on historiallinen ja minä tyydyin tähän. Onhan se, mutta sopiiko historiallinen tarkastelu nykyiseen tutkimusongelmaan? Pitäisikö muokata tutkimusongelmaa, joka ei ehkä tällä hetkellä ole kamalan kiinnostava?
Sovimme, että puhumme teoreettisesta lähestymistavasta, josta käytämme nimitystä industry evolution. Industrial evolution ei sovi, koska se ei salli poliittista vaikuttamista toimialan tai klustereiden syntyyn. Heidikin alkoi epäillä, että meidän analyysimme voi paljastaa, että Suomessa on vain yksi bioklusteri, joka toimii useammalla alueella. Minun mielestäni on melkein todennäköistä, että päädymme tähän tulokseen.
Päätimme lisätä klusterin määritelmän paperiin ja vaihtaa tutkimusasetelman niin, että klusterit ovat analyysiyksiköitä. Samalla Akatemian huippuyksikköohjelmaa aletaan käyttää yhtenä klusterin tunnistamisen työkaluna. Muita ovat bioyritysten ja julkisten bioalan organisaatioiden määrä alueella sekä henkilökunta näissä organisaatioissa.
Kun klusterit on tunnistettu, kriittiset tapahtumat analysoidaan laadullisesta aineistosta ja sen perusteella muodostetaan aikajanalla kulkeva klusterin kehitysketju kullekin alueelle erikseen. Lisäksi kuvaillaan poliittista, taloudellista ja oikeudellista ympäristöä.
Kun jokainen viidestä klusterista on tunnistettu ja kehityspolku kuvattu, aloitetaan koko biosektorin laajuinen tarkastelu. Pohdimme syitä, miksi biosektori ei ole lunastanut siihen kohdistettuja odotuksia, vaikka oletamme, että sektori on saanut rutkasti poliittista ja taloudellista tukea.
Lisäsin nämä ja vielä julkaisufoorumiksi joko Technovationin tai Heidin ehdottaman International Journal of Biomedical Engineering and Technology -lehden. Lähetin työn Heidille ja hän lupasi tsekata sen vielä läpi ja lähettää moodleen. Sittenpä jäädään odottelemaan palautetta.