Pitkästä aikaa

Siitä on ikuisuus, kun viimeksi kirjoittelin tänne jotain. Vielä kolme kertaa pidempi aika on siitä, kun luin jotain väikkäriäni varten. Ajattelin tehdä pehmeän laskun molempiin ja otin käsiini taas vaihteeksi Miettinen ym. 2006. Tieteestä tuotteeksi? Yliopistotutkimus muutosten ristipaineessa -opuksen.

Johdantoluvussa  (13-27) on yksi juttu, mikä pitää ehdottomasti muistaa jatkossa. Miettinen ja Tuunainen (16) nimittäin kääntävät suomeksi teorioita, joissa käsitellään tieteen ja yliopistojen muuttumista osana kehittyvää tietoyhteiskuntaa . Gibbonsin Mode 2 kääntyy tiedon tuotannon malli 2:ksi, Etzkowitzin triple helix yliopistojen, teollisuuden ja valtiovallan kolmoiskierteeksi ja Etzkowitzin entrepreneurial university yritysyliopistoksi.

Yksikään näistä ei ole erityisen jouheva käännös, mutta näin käännettynä ne tietenkin avaavat paremmin teorian sisältöä kuin englanninkielinen tiivistetty nimitys. Vai sanooko Mode 2 mitään asiaan vihkiytymättömälle?

Tässä vaan elelen niitä aikoja, jolloin on pakko tehdä lopullinen päätös tutkimuksen raportointikielestä. Sanna kirjoitti teoriaosan englanniksi ja analyysin suomeksi ja nyt hän kääntää kuumeisesti empiriaa englanninkielelle. Se on tosi iso homma.

Englannin kieli tietenkin voisi tuoda helpotusta myöhempiin julkaisuihin ja samalla välttyisi hölmöiltä suomennoksilta. Toisaalta äidinkieli on samalla ajattelun kieli, jolloin kirjoittaminen olisi rutkasti nopeampaa ja syvällisempää. Mitenhän tämän nyt tekisi?

Kirjoitin aikanaan graduni englanniksi eikä se ollut erityisen vaikeaa. Monesti minusta tuntuu, että englanti on ainoa oikea tutkimuksen kieli, koska suomenkielinen teksti saattaa muuttua välillä liiankin värikkääksi.

Kieliasia kaihertaa mieltä melkein yhtä paljon kuin se, että minulta edelleenkin puuttuu yksi selkeä tutkimusongelma. Ennen kuin ongelma on kiveen hakattu, ei synny mitään järkevää. Niin se vaan on. Minä en pysty tuottamaan tekstiä, jos minulla ei ole selkeää suunnitelmaa.

Minulla on nyt kolmaskin ongelma. Mieli tekisi kuunnella haastattelunauhoja, lukea litteroituja haastatteluita, lukea artikkeleita, päivittää tutkimussuunnitelma ja ottaa taas tutkimus haltuun. Toisaalta minun pitäisi lopultakin tehdä oma osuuteni CD-kaupallistamissuunnitelmaan, mutta olen melkein jo unohtanut, mikä se mahtoi olla. Luulin elokuussa, että minulla olisi aikaa paneutua CD-teknologiaan, mutta miten väärässä olinkaan.

Voisi olla järkevää tehdä CD pois alta nyt heti ja keskittyä sitten täysipainoisesti omaan tutkimukseen. Kokemuksesta vain tiedän, että silloin pitäisi ehdottomasti painaa, kun olisi edes jonkinlainen motivaatio tutkimukseen. Tätä pohtiessa en taaskaan saa mitään aikaan.

Enää ei tarvitse miettiä kiloja ja kurveja ainakaan Kalifornian takia. Suvi soitti eilen ja vahvisti epäilykseni. Stanford jää minulta näkemättä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *