Julkaistu

Matka alkaa verkosta – päättyy tähän

Jaakko Löppönen tiivistää päivän annin.

1. Haetaan kokonaisymmärrys ja haetaan apua.

2. Tarvitaan sisäistetty suunta ja merkitys.

3. Myynti, tavoite ja seuranta eli konversio

4. Matka alkaa verkosta

5. Käyttäjät

6. Työkalut, tieto, konkretia.

Tilaisuuden päättää Jere Talonen Haaga-Heliasta. Odotan innolla, että hän kertoisi mahdollisuudesta tutustua tulevaisuuden hotelliin. Minä pyysin Kauppista selvittämään, päästäisiinkö sinne. Huoneet on kuitenkin myyty tälle päivää, mutta Talonen kehottaa meitä ottamaan yhteyttä, jotta pääsisimme tutustumaan näihin. Harmi

Talonen kertoo, että seminaari jatkuu ensi vuonna ja tämä oli vain lähtölaukaus. Seminaari jatkuu jo nyt ning-yhteisössä.

Julkaistu

Matka alkaa verkosta -seminaari

Kaiken kaikkiaan seminaari oli ihan hyvä aloitus sähköisen liiketoiminnan edistämiselle matkailualalla. Ohjelman rakennetta olisi voinut hieman kehittää. Saariluoman stand-up oli hyvä setti, mutta aivan liian aikaisin aamulla. Se olisi voinut herätellä ihmiset iltapäivähorroksestaan esimerkiksi kahvin jälkeen.

Seminaarin ohjelma oli rakennettu pk-yritysten tarpeisiin, mutta osallistujaluettelosta päätellen mukana oli vain joitakin yksittäisiä pk-yrityksiä. Siksi päivän alku stand-upin jälkeen tuntui raskaalta. Kauppisen esityksen ensimmäinen osa, jossa hän painotti internetin olevan vain yksi media muiden joukossa, oli ihan osuva aloitus, mutta hänen sanojenselitystuokionsa oli turhan raskas. Ehkä listalta olisi kannattanut pudottaa joitakin teknisimpiä termejä pois. Näin aikaa olisi jäänyt käsitellä kaikkein tärkeimpiä hieman kauemmin.

Jaakko Löppönen kertoi, millä kaikilla tavoilla yritys voi edesauttaa sähköistä liiketoimintaa. Hänen esityksensä rakentui pitkälti yhden kalvon varaan. Siinä ei juurikaan ollut tekstiä, mutta pikku kuvia ja symboleita sitäkin enemmän. Jokaisella kuvalla oli tarkoituksensa, mutta kuinka moni kuulijoista muistaa enää myöhemmin, mitä ne olivat? Konsulttina Löppönen ei tietenkään voi antaa kirkkaimpia ajatuksiaan julkiseen levitykseen, joten suotakoon hänelle kuvagalleria.

Kahvitauon jälkeen jakaannuimme kahteen. Kauppisen vetämä ”jatkokurssi” oli oikein antoisa. Best Westernistä saimme esimerkin, kuinka iso globaali toimija panostaa sähköiseen liiketoimintaan ja näkyvyyteensä verkossa.

Katri Lietsalan esitys oli päivän parhaimpia, jollei paras. Hän kertoi täsmällisesti ja selkeästi, mitä sosiaalinen media on ja miten se näyttäytyy matkailuyritykselle. Lietsalan esityksen pääpointti oli, että ole läsnä siellä, missä asiakkaasi sinut parhaiten tavoittaa. Fiksua ja fiksusti sanottu. Myös hänellä oli esimerkkejä, joihin matkailuyrittäjien oli varmasti helppo samaistua. Harmi vain, etten enää saanut Lietsalaa kiinni.

Iltapäiväkahvin jälkeen ohjelma jatkui mielenkiintoisempana kuin aamulla. Kauppisen Ilkka oli selvästi innostuneempi päivän toisesta puheenvuorostaan ja toi mukavasti esiin myös eCompetence Center Finlandin ja eTourismProfilerin.

Ilkka väritti tarinaansa omakohtaisella esimerkillään, miten markkinointia pitäisi fokusoida kaikkein potentiaalisimmille asiakkaille, jotta kauppa kävisi. Ilokseni huomasin, että Kauppisen esityksen taustalla oli havaittavissa myös markkinoinnin teorioita. Ainakin AIDA-ostopäätösprosessi oli esillä.

Iltapäivän päätti kaksi tehokasta naista. Sirte Pihlaja Fjordista kertoi lukuisia esimerkkejä, miten matkailuyritykset ovat onnistuneet tuotteistamaan ja markkinoimaan palveluitaan. Hän puhui elämystaloudesta, jossa videot tehostavat elämyksen syntyä, musiikki jatkaa kokemusta vielä matkan jälkeenkin ja jossa matkailutuote räätälöidään kunkin yksilöllisiin tarpeisiin. Tai yksilö voi räätälöidä sen itse.

Googlen Anni Ronkainen kertoi ehkä eniten tilastotietoja. Hän totesi suomalaisten olevan maailman Googleorientoitunein kansa. Meillä tehdään eniten maailmassa Google-hakuja per capita. Itse asiassa Googlesta haetaan jopa Googlea, koska suomalainen ei kirjoita täsmällistä osoitetta osoitekenttään vaan hakee yritykset hakukoneilla. Siksi on tärkeää, että hakukone löytää yrityksen nettitulvasta.

Täytyy sanoa, että naiset jyräsivät Matka alkaa verkosta –seminaarissa. Lietsala, Pihlaja ja Ronkainen pitivät hyvät esitykset, pysyivät aikataulussa ja puhuivat selkeästi. Eivät muutkaan huonoja olleet. Aloituspuheet ehkä olivat minulle liian itsestäänselvyyksiä, joten ehkä suhtauduin niihin turhankin kriittisesti.

Päivästä jäi puuttumaan vain kaksi asiaa. Ensimmäinen oli se, ettemme päässeet tutustumaan Haaga-Helian huomisen hotelliin. Toinen asia oli se, mikä toteutuu joka ikisessä seminaarissa: aikaa tutustumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen ei ollut taaskaan riittävästi.

Julkaistu

Tulevaisuuden hotelli jää tulevaisuuteen

Jaakko Löppönen tiivistää päivän annin.

1. Haetaan kokonaisymmärrys ja haetaan apua.
2. Tarvitaan sisäistetty suunta ja merkitys.
3. Myynti, tavoite ja seuranta eli konversio
4. Matka alkaa verkosta
5. Käyttäjät
6. Työkalut, tieto, konkretia.

Tilaisuuden päättää Jere Talonen Haaga-Heliasta. Odotan innolla, että hän kertoisi mahdollisuudesta tutustua tulevaisuuden hotelliin. Minä pyysin Kauppista selvittämään, päästäisiinkö sinne. Huoneet on kuitenkin myyty tälle päivää, mutta Talonen kehottaa meitä ottamaan yhteyttä, jotta pääsisimme tutustumaan näihin. Harmi

Talonen kertoo, että seminaari jatkuu ensi vuonna ja tämä oli vain lähtölaukaus.

Julkaistu

Suomalainen googlaa eniten

Päivän viimeinen puheenvuoro keskittyy hakukonemarkkinointiin. Anni Ronkainen Googlesta kertoo, missä nyt mennään digitaalisessa maailmassa, miten hakukoneita käytetään ja hän päättää esityksensä yhteisöllisyyteen lähinnä Facebookin ja YouTuben näkökulmasta.

Ronkainen näyttää kuvan verkon evoluutiosta. Meillä on miljardi netin käyttäjää ja kolme miljardia kännykän käyttäjää. Tästä voi päätellä, että seuraava evoluutiovaihe on mobiili-internet ainakin, jos uskomme Ronkaista.

Nopeiden yhteyksien yleistyminen, muistikapasiteetin halventuminen ja digitaalisen tuotantokapasiteetin – digikamerat ja muut – lisääntyminen on saanut ihmiset toimimaan aktiivisesti verkossa.

Suomalaiset ovat Ronkaisen mukaan maailman eniten googlaava kansa. 3,6 miljoonaa suomalaista käyttää nettiä eli lähestulkoon kaikki, kun vähennetään lapset ja vanhukset pois. Kuukaudessa ollaan lähes 30 tuntia internetissä. Matkailu on Googlelle ihannetoimiala. Matkailuun liittyvää tietoa etsitään hakukoneilla ja myös kauppa käy verkossa. Tosin matkailuhaut ovat kausiluontoisia. Eniten haetaan tietoa heinäkuussa ja tammikuussa.

Haku on aikomusten tietopankki

– John Batelle –

Insights for Search on edistyksellisempi versio Google Searchista. Ihmiset eivät viitsi kirjoitttaa suoraa osoitetta vaan hakevat sivut Googlesta. Googlessa kuulemma aina ihmetellään, että Googlesta haetaan myös Googlea. Ronkainen kertoo, että hakukoneista on tullut käyttäytymisnormi, emmekä enää ehkä osaisikaan etsiä tietoa ilman niitä.

Ronkainen muistuttaa, että hakukoneet eivät tykkää flashista, jolla yritykset voisivat tuoda esiin elämyksellisiä palveluita. Siksi pitäisi käyttää ammattilaista, joka osaisi ratkaista flashin ja hakukoneen yhteensopimattomuuden.

Anni Ronkainen painottaa, että käyttäjiä ei pidä aliarvioida. Hänen kokemuksensa mukaan esimerkiksi YouTubessa ovat pärjänneet paremmin huterasti tehdyt ammattitaidottomat videot kuin mainostoimistojen suunnittelemat videopätkät. Tämä on esimerkki yhteisöllisyydestä. Sitä voisi käyttää myös markkinoinnissa.

Yhteisöllisyys ja sosiaalinen media on keino saada aikaan markkinointia, joka ei olisi millään muulla kanavalla tai resurssilla mahdollista. Aivan kuten Lietsala myös Ronkainen sanoo, että siellä pitää olla läsnä, missä omat asiakkaatkin ovat. Minä mietin ihan samaa.

Matkailumarkkinoinnin tulevaisuuden näkymistä Ronkainen sanoo, että verkolla on tärkeä rooli kuluttajan ostoprosesseissa, ja että hakusanamarkkinointi on strategisen markkinoinnin ytimessä.

Hieno esitys. Pitää koittaa nykäistä Annia hihasta.

Julkaistu

Asiakasprofiloinnista sähköä kauppaan

Kauppisen Ilkan toinen puheenvuoro käsittelee asiakasprofilointia. Nyt esillä on eTourismProfiler- ja Joensuun yliopiston logot. Löytyypä myös eCompetence Center -maininta. Aika yllättäen Kauppinen kertoo alkuun, mitä eCCF on tehnyt. Ensin hän mainitsee some-ABC:n, sitten Second Life -ajatuksen ja Joensuun yliopiston oman saaren. Kolmanneksi ja entisiä tarkemmin hän syventyy eTourismProfiler-hankkeeseen. Okei, Kauppiselle kymmenen pistettä ja papukaijamerkki tästä.

eTourismProfiler-esityksensä (eProfiler) Kauppinen aloittaa kertomalla, että markkinointi pitää suunnata oikealle segmentille. Hieman väärin hän kertoo, että hankkeen profiling-idea tulee segmentoinnista. Eihän se niin ole. Segmentoinnissa jaetaan markkinat mahdollisimman homogeenisiin ryhmiin. Profiloinnissa kuvaillaan laadullisesti, millaisia tyyppejä segmentissä on. Noh, ei iso ongelma ja sekin vain tieteellinen. Tälle kohdeyleisölle ei ole varmaankaan väliä, vaikka termit vähän hyppivät.

Täytyy myöntää, että Kauppisen toinen esitys on paljon edellistä parempi. Termeistä oli ehkä vähän vaikea kertoa innostuneesti, mutta nyt Kauppinen on ihan innostunut. Hän sitoo esityksensä AIDA-malliin (attention, interest, desire, action) eli perinteiseen asiakkaan ostopäätösprosessiin. Huomaan, että yleisö tekee hurjasti muistiinpanoja. Erityisesti Kauppisen esittelemät tiedonhankintatyökalut herättävät kiinnostusta.

Kauppinen kertoo esimerkin Tallinnaan suuntautuneelta häämatkaltaan. Kauppinen tunsi, että häntä palveltiin hyvin, vaikka yritys vain härskisti myi enemmän lisäpalveluita. Oli tanssikurssia, oli romanttista illanviettoa ja oli shampanjaa huoneeseen. Eli kohdenna markkinointiponnistukset oikeille asiakkaille ja myy lisää.

Tietoa saa kysymällä suoraan asiakkaalta. Tähän Kauppinen kertoo esimerkin Raijan saamasta sähköpostista, jossa thaimaalainen hotelli pyysi Raijaa arvioimaan hotellin palvelua TripAdvisorissa. Tietoa saa myös muutamista palveluista: Google Analytics, Analytiikka.fi, ClickTracks Pro, Snoobi, Yahoo Webanalytics. Yahoon työkalu lanseerataan ensi vuoden puolella.

Kolmanneksi: aina voi googlata! Google Trends, Sandbox, Site Search ja Alerts kerrotaan lyhyesti Kauppisen esityksessä.

Kauppinen kehottaa myös tutustumaan erilaisiin matkailun suosittelupalveluihin ja tärkeimpiin matkailualan blogeihin.

Julkaistu

Ole ja näy siellä missä asiakaskin

Katri Lietsalan (Gemilo Oy) puheenvuoroa olen odottanut kaikkein eniten. Hän kertoo myynnin edistämisestä sosiaalisen median keinoin. Myös Lietsala painottaa strategiaa ennen sähköiseen kauppaan syöksymistä. Pitäisi miettiä, mitä tavoittelee, kenen kanssa, missä, miten ja millä menestys lopulta mitataan.

Hän korostaa, ettei sosiaalisessa mediassa ole mitään kummallista. Hän suosittelee käymään läpi olemassa olevat online-yhteisöt. Kohderyhmällähän voi olla jo yhteisö, johon yritys voi mennä mukaan eikä uutta palvelua tarvitse luoda tyhjästä.

Sosiaalisessa mediassa pitää olla aito ja karhea. Karheudella Lietsala tarkoittaa sitä, että on parempi antaa todellinen kuva yrityksestä kuin liian ruusuinen, jolloin asiakas taatusti pettyy ja kertoo asiasta eteenpäin.

Lietsalan mukaan sosiaalinen media perustuu profiileihin. Siksi myös yrityksellä pitäisi olla omat kasvot. Suomessa perinteisesti piilotetaan yksilö organisaation taakse. Lietsalasta on harmi, että hyvät tyypit eivät näy missään. Myynnin edistämistä sosiaalisen median keinoin olisi juuri se, että tultaisiin rohkeasti esiin verkossa.

Tuli mieleen Ilkan idea tehdä jokaisesta eCompetence Centerin toimijasta oma henkilökortti. Näin abstrakti organisaatio saisi joukon osaajien kasvoja ja tulisi samalla ehkä lähemmäs asiakasta, lukijaa, käyttäjää – ketä tahansa kiinnostunutta. Kannatin Ilkan ideaa jo aiemmin, mutta nyt vielä enemmän. Lietsalan puheenvuoro aukaisi minulle sen, mitä ehkä olin ajatellut itsekin, mutten vielä osannut pukea ajatusta sanoiksi.

Katri Lietsala muistuttaa, että jos oma kohderyhmä on Facebookissa, yrityksen kannattaa ilman muuta mennä itsekin sinne. Facebook-mainoksen voi tehdä vähälläkin osaamisella. Lietsalan väite saa vahvistusta yleisöstä, kun yksi mies kertoo kokeilleensa Facebook-markkinointia.

Se, mikä on huonoa sosiaalisen median mainostamisessa, on se, että mainos saattaa lähteä sellaiseen levitykseen, joka ei palvelekaan yrityksen tarpeita. Hän näyttää esimerkin taksikuskin blogista, jossa hän parjasi jotain tiettyä automerkkiä. Google yhdisti tähän blogimerkintään samaisen auton mainoksen. Ei ihan onnistunut ratkaisu.

Palvelut ja toimintaympäristöt pitää siis valita tarpeen mukaan. Lietsala kertoo, että Bauman ja Willis puhuvat osaamisen arkkitehtuurista. Sen perusajatelma on, että luodaan järjestelmä, jossa käyttäjillä on valta päättää, mitä järjestelmässä näkyy. Esimerkin Lietsala kertoo Digg-palvelusta, jonka etusivun linkkilistan käyttäjät äänestävät. Pitää tutustua tähän osaamisen arkkitehtuuriin paremmin.

– Sosiaalisen median ytimessä on avainsanat, profiilit ja syötteet, Lietsala tiivistää. Sosiaalinen media rakentuu julkaisutyökaluista (blogit yms.), säilöistä (flickr yms.), verkostoista (Facebook), jakelupaikoista ja liitännäisistä (esim. Facebook-sovelluksia).

Esityksen tärkein teema on, että pitää olla läsnä siellä, missä asiakkaat ovat. Siksi yritys voi mennä vaikka Facebookiin eikä käytäkään omaa julkaisutyökalua. Oikea-aikaisuudella saa näkyvyyttä, mikä johtaa myös kauppaan.

—

Käy katsomassa smule.

Julkaistu

Alueet näkyviin paketoimalla

Jari Auranen GoFinland MTV3:sta ja Tietotalosta kertoo sähköisistä jakelukanavista. Miksi ei olla oikeissa jakelukanavissa, siellä missä asiakaskin on? Jokainen tuppaa olemaan nyt kotipesän laitossa ja vasta sitten, kun oma pää on kunnossa, päästään eteenpäin myös maailmanlaajuisissa jakelukanavissa.

Aurasen mukaan alueetkin ehkä yrittävät ensin rakentaa massiivisia järjestelmiä ja vasta, kun kaikki on valmiina, aloitetaan verkkokauppa? Kummin päin tehdään, se pitäisi ratkaista yrityksessä. Pitäisi tehdä valinta tietoiseksi.

Auranen käyttää esityksessään destinaatio-termiä. Millä edellytyksillä dynaaminen paketointi onnistuu destinaatiossa? Miten saataisiin aikaan eräänlainen one stop shop? Tätä samaahan mietittiin aikoinaan oman väikkärini tapausorganisaatiossa.

Auranen provosoi, että Unaira ja Viator ovat tyhjää täynnä suomalaisten destinaatioiden tarjonnan osalta. Jos jokainen tekee vähän omiaan, todelliseen dynaamiseen paketointiin aluetasolla ei päästä koskaan.

Aurasen mukaan strategian pitäisi olla selvillä, jotta osattaisiin sanoa, ketkä ovat kumppaneita ja mihin jakelukanaviin yrityksen kannattaisi osallistua. Auranen kertoo esimerkin Finnairin palvelusta, johon alueilla on mahdollisuus kertoa omasta tarjonnastaan. Kun Auramo halusi lentää Kuopioon ja selvitti, mitä tarjontaa Kuopiosta löytyisi, ei Finnairin palvelusta kuitenkaan löytynyt yhtään kuopiolaista palveluntarjoajaa. Auramon mukaan on ihan sama, minkä suomalaisen kaupungin järjestelmään olisi syöttänyt. Tulos olisi ollut aina sama pyöreä nolla.

– Destinaatiotarjonnalla esimerkiksi hotellit voisivat erottua kilpailijoistaan, Auramo toteaa.

Hän nostaa esiin suomalaisen uniikkituotteen, mökkituotteen. Silti esimerkiksi ohjelmapalveluita tarjoavat organisaatiot eivät ole mukana dynaamisen paketoinnin järjestelmissä, joiden kautta mökkivaraukset tehdään..

Auranen päättää esityksensä toteamalla, että alueet ovat olleet liikkeellä pitkään, mutta mitään ei ole tapahtunut ja hän pelkää, ettei mitään tapahdukaan ihan heti. Pelottava ennustus, mutta ehkä jossain määrin osuva. Mielestäni Suomi on jäänyt monesta junasta, mutta sähköisessä kaupankäynnissä voisi olla vielä toivoa siitäkin huolimatta, että lounasseurani suomalaiset hotellinjohtajat kehuivat vuolaasti amerikkalaistas verkkokauppaa ja haukkuivat kilvan sen suomalaisia kilpasiskoja.

Vaikka Auranen päätti esityksensä uhkakuvaan, hän vastaa Kauppisen kysymykseen, miksi verkkokauppa ei Suomessa toimi, että sähköinen kauppa on tulossa, mutta se vie aikaa. On tehty rohkeita ratkaisuja eikä sen suhteen olla muita jäljessä. E-liiketoimintaa osataan tehdä, mutta kansainvälisten toimijoiden kanssa pitäisi toimia aktiivisemmin.

Joku yleisöstä toteaa, että Suomessa ollaan kyllä teknologiaorientoituneita, mutta ulkomailla ollaan herkempiä lähettämään beta-versioita markkinoille. Suomessa hinkataan ratkaisua niin kauan, että lanseeraushetkellä se on jo vanha. Aurasen mukaan rohkeutta aiempaan julkaisuun olisi, jos yrityksellä olisi strategia kunnossa.

Julkaistu

Best Western antaa asiakkaalle vallan TripSay’ssä

Lounaan jälkeen ohjelma jatkui Maija Hyötyläisen puheenvuorolla Best Western –ketjun Suomen ja Baltian yksiköstä. Hän kertoo, miten Best Westernin palkittuja sivuja kehitetään ja toteutetaan. Ketjun sivut on tiukasti ohjeistettu. Rakenteet, värit ja tyyli annetaan ylhäältä. Ainoastaan hotellikohtaiset omat sivut saa varioida.

Best Westernillä on kuitenkin yksi mielenkiintoinen ominaisuus sivuillaan. Heillä on suora linkki TripSayhin, jossa asiakkaat voivat kertoa mielipiteensä hotellista. Hyötyläinen sanoo, että esimerkiksi Baltian hotellin TripSay-linkissä kehutaan kovasti kilpailijaa, mutta se ei haittaa ketjua. Yhteisöllisyyden aikana edes maailmanlaajuinen Best Western –ketju ei voi eikä halua vaikuttaa mielipiteisiin.

Turvallisuusasiat puhuttavat myös Hyötyläistä. Intialainen hakkeri kaupitteli ihan vastikään kymmenen miljoonan Best Western –asiakkaan tietoja netissä. Todellisuudessa hakkeri oli asettanut troijalaisen viruksen saksalaisen hotellin koneelle ja sitä kautta hän oli saanut kymmenen asiakkaan tiedot. Tietoturva on kuitenkin todellinen ongelma myös matkailusektorilla.

Hyötyläisen mielestä hinta on ajanut asiakkaat nettiin. Kuitenkin liiketoimintastrategian pitäisi ohjata myös verkkokauppaa. Jos myy telttamajoitusta, asiakas voi pettyä, jos nettisivuilla annetaan kuva teknisistä hienouksista. Ei kannata pelätä sitä, jos kotisivut eivät ole teknisesti hienot, jos ne ovat yhtenäiset muun viestinnän kanssa ja tavoittavat asiakkaan.

Yleisöstä kysytään, kuinka paljon varauksista tulee netin ja kuinka paljon muita kanavia pitkin. Hyötyläinen ei osaa vastata kysymykseen. Hän kertoo, että suomalaisilla sivuilla käy noin kymmenen tuhatta kävijää kuukaudessa. Koko ketju tekee nettikauppaa kymmenellä miljoonalla dollarilla päivittäin.

”Meille ei kävijämäärä ole tärkeä vaan se, että saadaan myyntitavoite täyteen”, sanoo Hyötyläinen. Siinäpä konversiota kerrakseen.

Julkaistu

Konferenssijärjestelyjen vaikeus

Yhtä hyvät konferenssiyhteydet jatkuvat Haaga-Heliassa kuin esimerkiksi EBRF:ssä. Mikä tässä maksaa, kun ei yhdessä teknologian luvatussa maassa saada toimimaan langattomia verkkoja? Pääsen verkkoon aina välillä ja sitten taas tipahdan ulos.

Nyt kun seminaariin osallistujat jakaantuivat kahteen tilaan, tässä pienemmässä tilassa en pääse enää lainkaan nettiin. Pääsisin Haaga-Helian verkkoon, mutta sinne minulla ei ole tunnuksia. Aiemmin käytin Hotel Haagan verkkoa, jonne tiesin tunnukset.

Raivostuttaa.

Julkaistu

Matkailun pk-yrittäjä muutospaineessa

Yritykset toimivat tänä päivänä laajassa ja kompleksisessa maailmassa. Rahoitukseen osallistuvat valtiot, välittäjäorganisaatiot ja yksityinen sektori. Siksi Kirsi Mikkolan mukaan yritysten pitäisi jatkuvasti luodata ympäristöä muutosten varalta. Yritys menettää otteensa asiakkaisiin, kumppaneihin ja kilpailutilanteeseen, jos yritys tuudittautuu ajatukseen, että asiat ovat hyvin ja työt hoidetaan tehokkaasti.

Suomen osuus matkailumaana on tällä hetkellä olematon globaaleilla markkinoilla. Matkailun kokonaiskulutuksen kuitenkin oletetaan kasvavan voimakkaasti. Toinen muutoksen tarve syntyy siitä, että vaikka brittiläisen tutkimuksen mukaan Suomen web-sivustoja pidetään vanhanaikaisina, silti ostotottumukset muuttuvat niin, että entistä useampi ostaa matkansa netistä.

Mikkola esitti mielenkiintoisen huomion, että matkailuliiketoiminta, jos mikä on yritysten välistä kauppaa, sillä matkavaraus on yleensä kokonaisuus –  paketti, jonka tuottamiseen osallistuu useampia matkailuyrityksiä. Enpä ole ajatellutkaan näin. On hyvä, että joskus itsestäänselvyys puetaan sanoiksi, koska vasta sitten niihin voi kunnolla havahtua.

Seuraavaksi Mikkola käsittelee, miten alan kompleksisuus vaikuttaa pk-yritykseen. Mikkolan mukaan pk-yrityksillä ei ole välineitä, joilla toimia. Toisaalta niillä ei ole osaamista, jolla hankkia näitä välineitä. Miten pk-yritys voisi toimia sähköisen liiketoiminnan kentällä, jos sillä on käytössään vain office, outlook ja staattinen verkkosivu?

Yrityksellä ei ole osaamista eikä työvälineitä viedä ohjelmapalvelua tai muuta tuotettaan osaksi dynaamista pakettia. Suomen matkailuvaltti ei ole majoittuminen vaan tänne tullaan Mikkolan mukaan tekemään jotain. Siksi pk-yrittäjän tarjoama ohjelmapalvelu on tärkeä osa dynaamista matkapakettia.

Jos tarvittavia teknologisia ratkaisuja on tarjolla, yrityksistä puuttuu sitoutuminen niiden hankkimiseen ja käyttämiseen sekä laskelmat teknologian kokonaiskustannuksista ja hyödyistä. Ennen kuin voidaan aloittaa sähköinen kaupankäynti, yrityksen johto pitää sitouttaa asiaan.

Suomalaista matkailualan pk-yritystä vaivaa asenneongelma. Yrityksissä on ehkä tiedostettu, että jotain pitäisi tehdä, muttei osata kysyä asiaa keneltäkään saatika, että osattaisiin esittää oikeita kysymyksiä.

Minun pitää palata Mikkolan esitykseen. Haagan nettiyhteys tökkii pahemman kerran, mutta onneksi Mikkolan ja muiden esitykset tulevat seminaarin jälkeen nettiin. Riitti kun piti ajatukset kirkkaina.