Vaikka kahvipöytäkeskusteluissa alkaa kuulua aiempaa enemmän sosiaaliseen mediaan kyllästyneitä kannanottoja, ovat jotkut liiketoiminnan alat ottamassa vasta ensimmäisiä askeleitaan sosiaalisessa mediassa. Hieman yllättäen yksi sellainen ala on lääketeollisuus.
Lääkefirmoilla olisi kova tarve saada nettinäkyvyyttä ja huomiota myös sosiaalisessa mediassa. Yhteisöissä liikkuu väärää tietoa lääkkeistä, sairauksista ja sivuvaikutuksista, mutta ainakin tähän saakka FDA on ottanut yritysten haluun oikaista väärät tiedot.
Ohjeistusta saadaan odottaa ainakin ensi vuoden puoliväliin, vaikka lääkefirmoilla olisi kova hinku Twitteriin ja muihin palveluihin. Ennen ohjeistusta FDA voi kieltää sosiaalisen median käytön kokonaisuudessaan.
Kuinka joku ei siellä vielä ole?
Lääkeyritysten budjetit ovat ihan toista luokkaa kuin esimerkiksi matkailuyritysten. Silti neljän miljardin dollarin markkinointibudjetista vain valuu sähköisiin medioihin. Se on hurjan vähän.
Tiedä sitten, miksi lääkejätit hinkuvat nettiin. Onko motiivi puhtaasti valistus vai haluavatko yritykset päästä luomaan yhteisöihin uusia sairauksia ja sitten kaupitella sairauksiin omia lääkkeitään?
Sikainfluenssaa median voimin
Sikainfluenssan saama julkisuus on ollut ainakin joillekin lääkeyrityksille onnenpotku. Sikainfluenssamyllyä ovat jauhaneet sekä perinteinen että sähköinen media. Suurin osa peloista on varmaankin synnytetty yhteisöissä, joihin viranomaiset eivät ole edes löytäneet tietään.
Oltaisiinko pelot voitu jotenkin välttää? Olisiko asiallinen tiedotus ja viranomaisten aktiivisuus voineet katkaista huhuilta siivet ennen kuin kansa on lähtenyt tappelemaan rokotusjonoihin?
Niin tai näin. Joku metelistä hyötyi. Käsidesifirmat ainakin.