Julkaistu

Espanjan naamakirja

CeBIT-kokemusten raportointi on jäänyt pahasti puolitiehen, joten jatkan sitä nyt pari viikkoa myöhässä.

Zaryn Dentzel espanjalaisesta Tuenti.comista kertoi esityksessään, että Tuenti on Espanjassa suositumpi kuin Facebook ja Google. Käytännössä se tarkoittaa Itä-Suomen yliopiston matkailututkimuksessa sitä, että jos halutaan kerätä tietoa Espanjassa sosiaalisia medioita hyödyntäen, pitää käyttää ehdottomasti Tuentia. Venäläinen vastine Facebookille ja Tuentille on sitten bKOHTAKTE tai suomalaisittain kontakte.

Rasva palamaan

26-vuotiaaksi mieheksi Dentzel otti voimakkaasti kantaa eurooppalaisen yrityksen mahdollisuuksiin nousta alansa kärkikastiin sosiaalisessa mediassa. Pitää muun muassa olla keinoja leikata rasvaa yrityksestä silloin, kun palkatut työntekijät muuttuvat taakaksi. Dentzelin mukaan pitäisi pystyä palkkaamaan uutta osaamista ja toisaalta poistamaan tarpeettomaksi käyneet nykyistä helpommin. Myös koulutukselta Dentzel odotti tehokkaampaa teknologista osaamista, jota voitaisiin palkata yritysten johtoon, mutta myös englannin kielen osaamista, mikä ainakin Espanjassa on vähän niin ja näin.

Kalifornialaisen ja nyttemmin espanjalaistuneen miljonäärin on helppo puhua. Englanti on imetty äidinmaidosta ja vaihto-opiskelun myötä myös toinen maailman valtakieli Espanja sujuu jouhevasti. Meillä suomalaisilla ei varmasti ole muuta mahdollisuutta kuin opetella englannin lisäksi vielä naapurimaan Venäjän omintakeinen kieli. Sittenkin olemme solmussa kulttuurin kanssa.

Dentzelin esityksestä ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa, mutta tiedänpähän nyt, mikä kummajainen se tuenti on eniten ladattujen sivustojen listalla.

Julkaistu

Yritysrekisteristä ilmaista tietoa

Yritysrekisteriin kootaan tietoja , joita tuottavat muun muassa PRH, verohallinto, tullihallitus, vrk, valtiokonttori ja kuntien eläkevakuutus. Lisäksi tilastokeskuksen yritysrekisteri tekee omia tiedusteluja. Yritysrekisteristä saa ilmaista tilastotietokantatietoa. Sen lisäksi on olemassa kyselytietokanta eli palvelutietokanta, josta voi tilata maksullista tietopalvelua.

Yrityksistä ja toimipaikoista voi saada esimerkiksi yritystietoa ja toimipaikkatietoa. Liikevaihdon suuruusluokka on yritystiedoissa, mutta ei toimipaikkatiedoissa. Yritysten määrälliset tilastotiedot saa ilmaiseksi nettisivun yritysrekisterin kautta, mutta yksityiskohtaiset tiedot kuten osoitetiedot ovat maksullisia.

Palvelutietokanta ja tilastotietokanta tuottavat erilaista tietoa. Palvelutietokanta e ole tilastollista tietoa. Kukaan ei selvennä, mitä tietoa se on, mutta ilmeisesti myyntisihteeri Tarja Kiviniemi ja asiakaspalvelupäällkkö Alpo Kassinen tarkoittavat, että palvelutietokanta tuottaa kuvailevaa tietoa.

Aluetiedon lähteet

Tilastokeskuksen omat aluetiedot ovat maksullisia. Hinta määräytyy palvelua ostavan yrityksen koon ja katsausten lukumäärän mukaan. Jos MOT lasketaan yhdeksi yksiköksi, kaksi AlueOnline-katsausta Itä-Suomeen maksaisi noin 410 euroa vuodessa.

Toisaalta SeutuNet tarjoaa räätälöityä alueellista tietoa. Tähän saakka kaikki palvelun tilaajat ovat halunneet, että heidän toimeksiannostaan kootut tilastot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. SeutuNetin tarjonta pitäis käydä läpi joskus, sillä esimerkiksi Tampereen seutu -tilastossa on myös monia valtakunnallisia tilastoja.

Julkaistu

Maksulliset suhdannetiedot auttavat päätöksenteossa

Tilastokeskus tarjoaa myös yli  700 toimialalta yksityskohtaisempia asiakaskohtaisia suhdannetietoja. Rajauksena voi käyttää myös aluetta tai esimerkikis yritysryhmää, jossa on vähintään 30 yritystä. Aktuaari Merj Huopainen kertoo, että tietoja voi käyttää esimerkiksi liiketoiminnan strategiseen suunnitteluun ja elinkeinotoiminnan alueelliseen kehittämiseen.

Periaatteessa yritys voi ostaa esimerkiksi säännöllisesti päivittyvän kilpailijaseurannan liikevaihdon tai henkilöstön mittareilla. Julkisella puolella voidaan seurata tuettujen yritysten toiminnan kehittymistä. Tiedosta tuotetaan esimerkiksi trendimittareita, muutosprosentteja alkuperäiseen indeksiin nähden ja kausivaihtelutietoa.

Ehkä tietovarantojen luotettavuutta ja tuottamaa tietoa voisi verrata tällaiseen  alueelliseen, toimialakohtaiseen suhdannetietoon. Suhdannetiedosta on mahdollista tilata myös rakennekatsaus tiettynä hetkenä, joten olisi mielenkiintoista verrata, paljonko meidän ja valtakunnan viralliset tilastot poikkeavat toisistaan. Maksaahan se, mutta vielä ehtisi laittaa kustannukset tietovarantojen budjettiin.

Julkaistu

Tilastokeskus tilastotiedon hyödyntämisestä

Tilastokeskuksen tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä kertoo Tilastokeskuksen järjestämässä seminaarissa TIlastokeskuksen palveluista. Mikkelä kertoo tilastoista yleisellä tasolla, mitä  tietoa on saatavilla ja mistä tieto löytyy.

Hän sanoo, ettei tiedonetsijän tarvitse tietää, kuka tilaston on tuottanut, sillä pääasia on, että hän löytää etsimänsä tiedon. Tutkijana minulle ei ole samantekevää, kuka tilaston on tuottanut ja miten se on kerätty.

Puheenvuorossa painotetaan mm. metatiedon tärkeyttä. Tilastotaulun ohessa pitäisi olla mukana aina metatieto siitä, miten tilasto on kerätty ja miten käsitteet on määritelty. Hyvä huomio tietovarantoja silmällä pitäen.

Tilastokeskuksen tietolaari verkossa

Mikkelä kehuu Tilastokeskuksen nettisvuja, joille on koottu jopa 100 000 html-sivua. Internetmarkkinoinnin tutkijana en ole ihan vakuuttunut, onko tiedot jäsennelty riittävän selkeästi ja toimiiko haku riittävän tarkasti. Varmaa on, että tietoa on paljon.

Joku yleisöstä heittää Mikkelälle haasteen etsiä julkisista varoista palkatun työvoiman määrä Suomessa. Mikkelä löytää helposti valtion virkamiesten keskipalkan, 3 163 euroa vuonna 2008, mutta ei löydä vastausta esitettyyn kysymykseen.

Olen itsekin eksynyt monta kertaa Tilastokeskuksen sivuille. Vaikka näen tilaston mielessäni ja tiedän, että esimerkiksi verkkokauppoja tehneiden osuus on tarjolla kuvion muodossa, en juuri koskaan onnistu löytämään sitä ensimmäisellä yrityksellä. Nykyisin olen jo oppinut kirjaamaan mielenkiintoiset osoitteet del.icio.us-palveluun.