Niin ne hommat etenee

Ihmeellistä, mutta totta. HTM-kurssin luennot etenevät hurjaa vauhtia, kun vaan istuu kiltisti hakkaamassa konetta. Tein selvän rakenteen molemmille luentokerroille. Molemmille kerroille tulee vähän yleisiä työskentelyohjeita, kurssitavoitteita ja arviointikriteerejä.

Ekalla kerralla tarkastellaan korkean teknologian markkinointia toimialatasolla. Syventäviin mennessä opiskelijoiden pitäisi tietää, mitä toimialalla tarkoitetaan, mutta ehkä olisi syytä ottaa esiin myös klusteriajattelu, koska se on tosi tärkeä korkean teknologian aloilla.

Tarkoitus olisi laittaa opiskelijat miettimään, mitä korkea teknologia on. Koska olen kiltti ihminen, annan heille ensin vähän ideoita, miten asiaa voisi lähestyä. Määritelmiä voisi miettiä pohtimalla korkean teknologian erityispiirteitä kuten innovointia, teknologiaorientaatiota, dynamiikkaa, epävarmuutta ja partneroitumista. Toisaalta erilaisista määrällisistä määritelmistä voisi olla apua: Tutkimus- ja kehitysmenot, niiden suhteellinen osuus, henkilöstörakenne, henkilöstön koulutustausta ja patentointiaktiivisuus.

Sitten pitäisi vielä ehtiä miettiä, mitä ovat korkean teknologian aiheuttamat haasteet markkinoinnin näkökulmasta. Toivottavasti pystyn luomaan kurssille vuorovaikutteisen ilmapiirin, sillä tähänkin toivon opiskelijoiden omaa pohdintaa. He voisivat tuottaa lyhyet listaukset ryhmittäin ja sitten keskustella niistä. Esiin voisi tulla jotain sellaista kuin kysynnän ja markkinoiden luominen täysin uudenlaiselle tuotteelle, markkinoiden globaalius, tuotekehityksen elinkaari ja innovaatioiden käyttöönotto tai diffuusio.

Yritystason tarkastelua loppuun

Perjantaina mennään yritystasolle. Mietitään markkinointia korkean teknologian yrityksessä. Ajattelin jäsentää tarkastelun aluksi perinteisen 4P-mallin mukaan. Saattaa kuulostaa hölmöltä, mutta toimi hyvin ainakin MARin innovaatioluennolla viime vuonna.

Koska 4P:tä ei paljon korkean teknologian ongelmia ratkaise, nostan esiin erityisiä kokonaisuuksia, joita markkinointitiimin pitää miettiä. Kaupallistaminen, tuotekehitys, hinnoittelu ja  markkinoinnin ja tuotekehityksen välinen yhteistyö.

Uni alkaa painaa simmuja ja oli tarkoitus herätä aamuvarhain jatkamaan HTM-kurssin suunnittelua.

Tutkimusessee

Löysin eilen illalla melko hyviä ohjeita tutkimusesseen kirjoittamiseen netistä. Viime vuonna HTM-kurssi oli vielä suomeksi, koska yhtään vaihtaria ei ilmoittautunut mukaan. Nyt vaihtareita on ainakin viisi eri puolilta Eurooppaa. Siksi myös viimevuotiset ohjeet piti kääntää englanniksi.

Kurssilla laaditaan portfolio opiskelijan valitsemasta aiheesta, jonka kuitenkin pitäisi liittyä korkean teknologian markkinointiin. Portfolio syntyy tutkimusesseen eri versioista, palautteesta, sen vastineista ja kaikesta omaa ajattelua täydentävästä kirjallisesta materiaalista, kuten miellekartoista ja lehtileikkeistä.

Tutkimusessee osoittautui vuosi sitten hyväksi työskentelytavaksi. Kritiikkiä tuli kuitenkin siitä, ettei kurssilla käyty korkean teknologian markkinoinnin peruskäsitteitä läpi ennen esseetyöskentelyä. Lupasin korjata asian tänä vuonna ja nyt olen sitten kädet kyynärpäitä myöten kakussa lupaukseni kanssa.

Kahden tarkastelutason kurssi

Mietiskelin eilen, että jäsentäisin kurssin sisällön periaatteessa kahteen tarkastelutasoon. Maanantain luennolla keskitytään korkean teknologian määrittelyyn, toimialojen erityispiirteisiin ja markkinointistrategioihin tai toimialan aiheuttamiin erityisiin haasteisiin markkinoinnissa. Perjantaina jatketaan yksittäisen toimijan näkökulmasta. Mitähän se voisi pitää sisällään? Pitää tänään lyödä linjaus lukkoon.

Maanantaille on pakko lisätä vielä alustava ohjeistus työskentelyyn. Ajattelin pyytää kaikkia miettimään portfolionsa aiheen perjantaiksi. Viimevuotisesta opin sen,  että työskentelyn alkua on syytä seurata. Muuten jotkut ryhmät voivat harhautua väärille poluille jo alussa, ja minä saan tietää asiasta vasta, kun ryhmä tulee puolustamaan töitään tenttikuulusteluun.

Muuta asiaa maanantaille ovat tietenkin kurssin tavoitteet ja arviointikriteerit. Omasta mielestäni kerroin tavoitteet ja kriteerit tosi täsmällisesti jo viime vuonna, mutta niitä ei kai voi liikaa selventää.

Mutta nyt täytyy rientää KTM-tutkintorakenteen suunnittelupalaveriin. Haastavaa ja mielenkiintoista, mutta välillä turhauttaa, koska teen sitä työtä täysin ilmaiseksi. Ai, mutta niinhän minä opetan HTM-kurssiakin… Olenko hoitanut hommani huonosti?

Innovaatioputki tukossa?

Eurooppalainen paradoksi toteutuu ainakin lääketutkimuksen saralla Suomessa. Kotimaasta löytyy huippututkimusta lääkekehityksen eri vaiheisiin, mutta sitä on miltei mahdoton kaupallistaa. Yliopiston innovaatiokoneisto yskii ja pahasti.

Kenen on vastuu ja velvollisuus miettiä tutkimuksesta syntyneiden ideoiden patentointia, kaupallista potentiaalia ja yrityskontaktien luomista? Yliopistoihin on kyllä viime vuosina perustettu teknologiansiirtoyksiköitä, mutta niiden tehtävää ei ole määritelty riittävän tarkasti. Teknologiansiirtoyksiköiden tehtävänä ei voi olla vain juridinen opastaminen patentoinnin kanssa.

Lakimies ei kaupallista

Toisaalta ne yliopistot, joissa tehtävät on määritelty, niiden suorittamiseen ei ole osoitettu riittäviä resursseja. Innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseen tarkoitetut yksiköt on resursoitu lakimiesarmeijalla, joka näkee yritysyhteistyössä byrokraattisen seikkailun ja mahdollisuuden lukuisiin sopimusteksteihin yhdeksikön fonttikoolla.

Me tutkijat tarvitsisimme paitsi tehokkaat lukulasit myös monta kilometriä pitkää pinnaa, jotta lähtisimme viemään keksintöjämme eteenpäin. Näin hyvätkin ideat jäävät tutkijoiden pöydille ja eurooppalainen paradoksi on valmis – huippututkimus kymmenen, kaupallinen hyödyntäminen nolla pistettä.