Julkaistu

Kilpailua aineettomien ominaisuuksien pohjalta

Keksintöasiamies Jouni Hynynen Keski-Suomen TE-keskuksesta aloittaa hauskalla viittauksella kaimaansa. Hommat ovat hänellä vähän toiset. Tämä Hynynen auttaa erityisesti immateriaalioikeuksien suojaamisessa. Saamme Hynysen esityksen alkuun päivän vitsiannoksen.

Varsinaisessa esityksessä Hynynen puhuu kuluttajan valintaperusteista. Kun tuotteet muutetaan palveluiksi, kohdataan uusia valintaperusteita. Limsaa saa hakea itse marketin hyllystä mutta myös ravintolan tarjoilijalta lasista. Valintaperusteet ovat kuitenkin molemmissa esimerkeissä erilaiset, vaikka asiakas ei aina edes tiedosta niitä.

Hynynen väittää, että kilpailu tuotteiden välillä perustuu pääasiassa aineettomiin ominaisuuksiin. Näitä ovat mallit, design, nimet, merkit, markkinointikampanjat ja -materiaali, yhteistyö ja sopimukset ja keksinnöt. Suojaamalla liiketoiminnan erikoisuudet, yritys saa etumatkaa muihin nähden.

Yritys voi suojautua patenteilla, mallioikeuksilla, tavaramerkeillä ja monilla muilla keinoin. Myös verkkotunnusten rekisteröinnillä.

Julkaistu

Lääketutkimuksen kaupallistamisen vaikeus

Lääkeliiketoiminnan kurssi alkoi tänään koko päivän kestäneellä seminaarilla.

Hormos Medicalin Lauri Kangas piti aivan loistavan esityksen lääkekehityksen prosesseista ja lääkeliiketoiminnasta. Esityksessä ei ollut varsinaisesti mitään uutta, mutta Kankaan esitystapa oli huippuhyvä. Kokemuksen tuoma varmuus ja todella syvällinen ymmärrys alan dynamiikasta näkyi kaikessa hänen toiminnassaan.

Kysyin Kankaalta hänen näkemystään, miksi suomalaista huippututkimusta ei onnistuta tuotteistamaan, vaikka ennakkolukemistossa Brännback ym. (2004) väittivät, että Suomessa lääkekehitys on jopa kahdeksan kertaa edullisempaa kuin muualla.

Kankaan mukaan kehityksen edullisuus johtuu siitä, että suomalaisilla on vankka kokemus oikeista tutkimus- ja turvallisuusmenetelmistä. Osataan tehdä tarvittavat tutkimukset ja huolellisella suunnittelulla vältetään turhat tutkimusvaiheet. Kuitenkin oikean kumppanin löytäminen on Kankaan mukaan vaikeaa. Kotimaisten yritysten resurssit eivät riitä kansainväliseen markkinointiin, joten partneri on välttämätön.

Vain potentiaalisimmat jatkoon

Esitin iltapäivällä saman kysymyksen Fennopharman Jouko Savolaiselle. Savolainen huomautti, että kehityskustannusten alhaisuus johtuu enimmäkseen korkeasta onnistumisprosentista. Vähiten potentiaaliset innovaatiot karsiutuvat jo ennen kehitysvaiheen aloittamista. Monet keksinnöt syntyvät suomalaisissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, joissa ideoita ei tunnisteta tai jos tunnistetaan, ne hukkuvat byrokratiaan.

Toisaalta Suomesta puuttuu myös täsmärahoitus keksinnön viemiseen proof-of-concept -vaiheeseen, jolloin isommat yritykset ehkä kiinnostuisivat ideasta. Lisäksi Suomesta puuttuu ”kolmen äffän” rahoitus, family, friends ja fools.  Lopuksi Savolainen vielä kaipasi Suomeen lisää yrittäjähenkisyyttä ja riskinottokykyä.

Pieni positiivinen kaiku

Kysyessäni toivoin kuulevani, että lääkekehitysputki tökkii alkupäässä, jolloin yliopistojen keksintöjä ei saada markkinoitua yrityksille eteenpäin vietäväksi. Savolaisen vastaus oli toiveideni täyttymys, mutta Kangas ei viitannut yliopistoihin lainkaan. Toki hän mainitsi esityksessään, että usein innovaatioita haetaan myös yliopisto-yritysyhteistyön kautta. Hän ei kuitenkaan erityisesti kertonut yhteistyön ongelmista.

Otan kuitenkin Savolaisen vastauksen positiivisena viestinä omalle tutkimukselleni. Olen edelleen sitä mieltä, että suurimpia haasteita ovat keksintöjen tunnistaminen yliopistoissa ja yliopistojen innovatioprosessin kehittäminen sellaiseksi, että se aidosti tukee keksintöjen kaupallistamista.

Kurssin aikana tehdään ryhmätyö, jossa laaditaan kaupallistamissuunnitelma ikääntyneiden lääkehoidon tuotteesta tai palvelusta. Minun laatimaani kaupallistamissuunnitelmarunkoa käytetään suunnitelman pohjana. Minua kiukustuttaa välillä se, että mielestäni olen laatinut rungon täysin itsenäisesti, muttamyös opettajat mainitaan aina sen tekijöinä. Nyt toinen heistä on jopa muuttanut alkuperäistä rahoitusosiota, mutta se on tosi hyvä juttu, koska hän on taloushallinnon ja rahoituksen ammattilainen.

Kaupallistamissuunnitelma jakoon

Siksi ajattelinkin, että laitan koko kaupallistamissuunnitelman rungon jakoon täällä blogissa. Siinäpähän sitten muutkin hyödyntävät sitä, miten haluavat. Näin en itse syyllisty siihen, mistä syytän monia tutkijoita eli oman hengentuotoksen mustasukkaiseen vaalimiseen.

Seminaarin aloituspäivä oli kokonaisuudessaan hyvä. Ainoa takaisku sattui ryhmäjaossa. Minä muodostan tällä hetkellä Anun kanssa kahden KTT-opiskelijan ”monitieteisen” ryhmän, sillä ryhmämme muut jäsenet luopuivat kurssista. Nyt odottelemme, saammeko vahvistusta ryhmä rämäämme vai pitääkö meidän Anun kanssa todella keksiä ikääntyneiden lääkehoito ihan tyhjästä. Pari ideaa jo syntyi;)

Julkaistu

Tiivistelmää ja pohdintaa lääkealan kehitysraportista

Kauhealla kiireellä lueskelen lääkeliiketoiminnan ennakkolukemistoa. Tekisi mieli jättää tapaaminen tyttöjen kanssa tänään väliin, mutta kai minun on järjestäjän ominaisuudessa sinne raahauduttava.

Tekesin Technology review -sarjassa julkaistu raportti 163/2004 Pharma development in Finland today and 2015 (Brännback, Jalkanen, Kurkela ja Soppi) ei sinänsä kerro mitään uutta. Suomalainen lääketutkimus on huipputasoista, mutta sen tuotteistaminen heikkoa. Amerikka jyllää lääketeollisuudessa ja uusia kilpailijoita nousee idästä. Uusia liiketoimintamalleja kaivataan lääketeollisuuden ja bioteknologian nostamiseen odotusten mukaiselle tasolle Suomessa ja Euroopassa.Vahvistusta kaivataan yhteistyön lisäämiseen, rahoitukseen ja varhaiseen lääkekehitykseen.

Raportissa muistetaan mainita erikseen myös lääkekeksintöjen tunnistaminen ja niiden kaupallinen hyödyntäminen. Raportin mukaan kokeneet kansainväliset ja kotimaiset toimijat pitäisi ottaa mukaan partnerointiin ja markkinointiin.

Lähivuosina alalla on näkyvissä suuria muutoksia. Monet alkuperäislääkkeet menettävät patenttisuojansa ja jopa kolmasosa nykyisestä markkinaosuudesta jakaantuu uusien geneeristen lääkkeiden kesken. Geneeristen lääkkeiden tulo markkinoille näkyy jo nyt kaikkialla.

Suomessa on panostettu erilaisiin kansallisiin hankkeisiin ja pyritty kehittämään niiden kautta niin perus- kuin soveltavaa tutkimusta. Tekesin raportissa on hyvä listaus viimeaikaisista Tekesin ja Suomen akatemian lääkekehityshankkeista (17). Kuulostaa ihmeelliseltä, että raportissa väitetään suomalaisen kehityskustannuksen olevan 5-8 kertaa halvempaa kuin ulkomailla (17-18).

Ongelmana liiketoimintaosaamisen puuttuminen

Yksi suomalaisten bioyritysten ongelmista on liiketoimintaosaamisen puute. Monella bioyrityksen perustajalla on raportin mukaan tohtorintutkinto mutta alle viiden vuoden liiketoimintakokemus. Raportissa erotetaan koulutuksen kautta saatu tekninen liiketoimintaosaaminen (business skills) kokemuksen kautta hankitusta johtajuuslahjakkuudesta (managerial talent). Edelleen liiketoimintaosaamisesta erotetaan erityinen alakohtainen liiketoimintaosaaminen, jota voidaan hankkia myöhemmin rekrytoinnin kautta. (18)

En ole törmännyt vastaavaan jaotteluun muissa bioalaa koskevissa selvityksissä. Mielestäni johtajuutta voi kehittää kokemuksen kautta, mutta en määrittelisi erityisiä vuosimääriä, joiden aikana henkilö kehittyy hyväksi johtajaksi. Jollekin voi aivan hyvin riittää viiden vuoden kokemus, mutta toisesta ei välttämättä tule johtajaa koskaan.

Substanssi ei korvaa liiketoimintaosaamista

Toinen mielenkiintoinen väite ainakin minun kannaltani on se, että yritys ei välttämättä tarvitse alakohtaista liiketoimintaosaamista yrityksen alkuvaiheessa vaan se voidaan rekrytoida ulkopuolelta tarvittaessa. Kokemukseni mukaan Suomessa toimitaan tässä juuri päinvastoin. Yrityksen toimijat tulevat pääsääntöisesti tietyltä tutkimusalalta, mutta liiketoimintaosaaminen – perusosaaminen tai alakohtainen – puuttuu startupeilta täysin.

Väitteen perusteella voisi kuvitella, että minullekin löytyisi töitä bioalan start-up -yrityksestä, koska minulla on koulutuksen kautta saatu perusosaaminen, mutta näin ei kylläkään ole. Ei Suomessa luoteta yleisosaajiin vaan havitellaan aina alan proffia johtoon, jos mukaan ei saada alan kansainvälisiä konkareita.

”It is necessary to ensure that those starting a firm possess the basic business skills, and the kinds of basic personal characteristics needed, i.e. a will to manage and a drive for business. Although they may lack the experience at first, they can through practice become successful managers and leaders.”

Brännback, Jalkanen, Kurkela ja Soppi 2004, 18

Bioala vaikea tilastoida

Raporttiin on koottu myös tilastotietoa farmasianalan kehityksestä, mutta tilastot ovat jo vanhentuneita. Tuorein yritystieto on vuodelta 2004, jolloin Suomessa toimi yhteensä 144 bioyritystä, joista 92 voidaan edelleen luokitella bioteknologiayritykseksi, 38 bioteknologian tukipalveluyritykseksi ja kaksi bioalan tutkimuskeskusta.  (21) Alan tilastointi kärsii aina siitä, että farmasiaa ja ylipäänsä bioalaa on vaikea luokitella. Raportissa käytetty määrittely perustuu yritysten omaan määrittelyyn, joten ne yritykset, jotka ilmoittivat kuuluvansa useampaan ryhmään tai eivät mihinkään ryhmään, lisäävät yritysten kokonaislukumäärän mainittuun 144 yritykseen.

Pitäisi vielä tutustua paremmin teknologiatrendeihin ja ennusteisiin alan poliittisista muutoksista, mutta nyt alkaa olla jo vähän väsy. Nyt on melkein luotettava siihen, että perustietämys on jo hallussa eikä huomisessa seminaarissa ole alkukoetta. P:n kursseilla monesti on.