Julkaistu

Thank god for internet

Taisteltuani langattoman nettiyhteyden kanssa melkein koko avaussession ajan, ihme tapahtui, ja sain yhteyden kuntoon. Vika ei ollut minussa vaan tällä kertaa järjestäjien ohjeisiin oli painettu tunnus väärin. Hiphei, CIRCLE-konferenssi nousi heti uudelle tasolle!

En ollut kuullut CIRCLEstä ennen kuin viime syksynä bongasin konferenssin Mavyn sähköpostilistalta. Avajaisissa oli kuitenkin todella ystävällinen ja mukaansatempaava tunnelma. Kaikki tuntuivat tuntevan toisensa ja kiittelivät toinen toistaan vuolaammin konferenssijärjestäjiä.

Yllättävää kyllä, en ehtinyt istua montaakaan minuuttia salissa, kun ensimmäinen henkilö tuli iloisesti juttelemaan. Heti kohta tuli toinen. Taiwanilaisen Shu-Hsun Hon kanssa jaoimme nettiongelman, ja yritimme ratkaista sitä ominpäin. Samalla Shu-Hsun kyseli suomalaisesta talvesta ja kertoi omasta kotimaastaan. Shu-Hsun on professori Providence Universityssä ja opettaa markkinointia..

Toinen juttelija oli professori hänkin. Professori Laetitia Radder on Nelson Mandela Metropolitan Universitystä Etelä-Afrikasta. Hän ilmoitti heti alkuun tulevansa kuuntelemaan esitystäni huomenna. Laetitia oli asettanut konferenssitavoitteekseen löytää muita metsästysmatkailusta kiinnostuneita, ja siinä tavoitteessa onnistuin auttamaan häntä jo ensimmäisenä varsinaisena konferenssipäivänä. Kerroin Komppulan Raijan intresseistä sen minkä tiesin, ja lupasin toimittaa Raijalle Laetitian kortin.

Laetitia kertoi, että metsästysmatkailu on Etelä-Afrikalle kultakaivos. Hän houkutteli kovasti minuakin tulemaan tutustumaan sikäläiseen metsästykseen, kun kuuli harrastuksistani. Laetitia ei kuitenkaan itse metsästä, joten hänestä ei ainakaan saa paikallista opasta.

So far so good, voisi sanoa. Avajaispuheenvuorojen aikana alkoi vähän pelottaa, riittääkö oma osaaminen, mutta nyt pari tavallista konferenssiesitystä kuultuani huokaisin helpotuksesta. Ihmiset säästelevät parhaat ideansa journaleihin – toivottavasti – ja esittävät täällä pikkuruisia tutkimuksiaan.

Julkaistu

Espanjan naamakirja

CeBIT-kokemusten raportointi on jäänyt pahasti puolitiehen, joten jatkan sitä nyt pari viikkoa myöhässä.

Zaryn Dentzel espanjalaisesta Tuenti.comista kertoi esityksessään, että Tuenti on Espanjassa suositumpi kuin Facebook ja Google. Käytännössä se tarkoittaa Itä-Suomen yliopiston matkailututkimuksessa sitä, että jos halutaan kerätä tietoa Espanjassa sosiaalisia medioita hyödyntäen, pitää käyttää ehdottomasti Tuentia. Venäläinen vastine Facebookille ja Tuentille on sitten bKOHTAKTE tai suomalaisittain kontakte.

Rasva palamaan

26-vuotiaaksi mieheksi Dentzel otti voimakkaasti kantaa eurooppalaisen yrityksen mahdollisuuksiin nousta alansa kärkikastiin sosiaalisessa mediassa. Pitää muun muassa olla keinoja leikata rasvaa yrityksestä silloin, kun palkatut työntekijät muuttuvat taakaksi. Dentzelin mukaan pitäisi pystyä palkkaamaan uutta osaamista ja toisaalta poistamaan tarpeettomaksi käyneet nykyistä helpommin. Myös koulutukselta Dentzel odotti tehokkaampaa teknologista osaamista, jota voitaisiin palkata yritysten johtoon, mutta myös englannin kielen osaamista, mikä ainakin Espanjassa on vähän niin ja näin.

Kalifornialaisen ja nyttemmin espanjalaistuneen miljonäärin on helppo puhua. Englanti on imetty äidinmaidosta ja vaihto-opiskelun myötä myös toinen maailman valtakieli Espanja sujuu jouhevasti. Meillä suomalaisilla ei varmasti ole muuta mahdollisuutta kuin opetella englannin lisäksi vielä naapurimaan Venäjän omintakeinen kieli. Sittenkin olemme solmussa kulttuurin kanssa.

Dentzelin esityksestä ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa, mutta tiedänpähän nyt, mikä kummajainen se tuenti on eniten ladattujen sivustojen listalla.

Julkaistu

Muotoseikkoja

Katselen tässä sunnuntain hienoa ulkoilusäätä vain ikkunasta. Ulos ei ole asiaa, kun to do -listalla on vielä tälle viikonlopulle monta hommaa. Kirjoittelen mm. konferenssipaperia CIRCLEen. Edelleen jaksaa ihmetyttää, miksi jokaiseen konferenssiin ja journaliin pitää olla erilaiset lähdemerkinnät. Paperin kirjoituksesta menee iso osa siihen, kun syynäilee ja korjailee pisteitä pilkuiksi ja poistaa välillä jompaa kumpaa, kunnes huomaa, että pitikin käyttää kursiivia ja vain yhtä isoa kirjainta.

Onneksi nykyään alkaa olla valmiita ohjelmia, kuten RefWorks, jotka tekevät lähdeluettelot automaattisesti. Tosin niissä on se vika, että ohjelmat eivät toimi yhteen. Aina jokin artikkeli onkin tallennettu toiseen ohjelmaan kuin muut tai sitten samaan ohjelmaan eri tunnuksen alle. Onneksi löysin ihan mukavan simppelin ohjesivuston Harvard-tyylin viite- ja lähdemerkinnöistä.

Tämäkö se on sitä tutkijan työtä, jota vielä eilen niin kovasti kaipasin? Toisaalta olisihan se ihan kiva lähteä huhtikuussa Portugaliin… Ehkä sittenkin kannattaa uhrata yksi sunnuntai.

Julkaistu

Uuden talouden neljä ulottuvuutta

Vuoden 2009 EBRF-konferenssin sisältö ei äkkiseltään vakuuta. Poissa ovat kansainväliset esiintyjät keynote-puhujia lukuun ottamatta, eikä kotimainenkaan kerma ole saapunut paikalle. Saavuin Jyväskylään ajoissa ja lounaalla lueskelin abstrakteja. Joukossa on vain muutamia mielenkiintoisia, jaa niistäkin pari yhtä aikaa eri paikoissa.

Ehkä heikompi taloustilanne tai sitten vain väsymys kotimaisiin konferensseihin kuihdutti tämänvuotisen EBRF:n. Hyvää tässä on se, että omakin esitys on raapaistu vasemmalla kädellä huterasti kasaan. Toiveissa on jopa se, että voin esiintyä huomenna suomeksi, koska ulkomaalaisia osallistujia on niin vähän. Joka kerta konferenssiin saapuessani mietin samaa asiaa. Englannin puhetaitoa pitäisi parantaa rutkasti, että näissä kinkereissä pärjäisi edes säälittävästi. Nykyisellä kielitaidollani jään seinäruusuksi joka käänteessä.

Uusi, globaali talous

Abstrakteista nousi esiin termi uusi talous, new economy. Monissa papereissa puhuttiin uudesta taloudesta, joka on globaali mutta liiketaloudellisesti saavutettavissa. Samaa puhuu ensimmäinen keynote-puhuja Benoit Montreuil Lavalin yliopistosta Kanadasta. Hän nostaa esiin tosiasian, että vaikka liiketalous on nykyisin globaali, todellinen ostovoima on silti vain harvojen käsissä.

Ehkä siksi Montreuil painottaa, että vaikka ajattelun pitäisi olla globaalia, toimintaa on myös alueellisella ja paikallisella tasolla. Tullit ja muut talouoden esteet pakottavat yritykset toimimaan pienemmillä maantieteellisillä alueilla, vaikka tahtoa globaaleille markkinoille löytyisi. Paikallisuus on esimerkiksi otettava huomioon tuotteiden modifioinnissa, eettisissä valinnoissa ja ympäristökysymyksissä.

Montreuil määrittelee globaaliudenkin useammille tasoille. On paikallista, alueellista, kansallista ja kansainvälistä liiketoimintaa, joka yhteensä muodostaa globaalin talouden. Näin se varmasti on, mutta mitä uutta sanoissa piilee?

Digitaalisuus uudessa taloudessa

Globaalius on vain yksi uuden talouden ulottuvuus. Seuraavaksi Montreuil pohtii sähköistä liiketoimintaa. Jos osaisin puhua englantia kuin Runeberg ruotsia, selostaisin samat asiat Second Lifesta kuin tämä maksettu puhuja Kanadan maalta muttta melko paljon paremmin. Puheessa vilisee virtuaalisia yhteisöjä, etäläsnäoloa, nettiä, mobiiliteknologiaa ja avointa lähdekoodia. Lienevätköhän uusia asioita jollekin läsnäolijoista?

Yksi hyvä huomio Montreuilin vilkkaassa puheessa on. Kaikilla ei ole yhtäläistä pääsyä käsiksi näihin sähköisen liiketoiminnan mahdollisuuksiin. Jos unohdamme kehityksessä hieman perässä olevat maat, emme voi toimia globaalisti pelkillä sähköisen liiketoiminnan välineillä.

Yhteistyötä kilpailijoiden kanssa

Coopetitive on termi, joka ei oikein käänny suomeksi. Se tarkoittaa Montreuilin mukaan yhteistyötä kilpailijoiden kanssa, jotta voidaan vastata asiakkaiden entistä tiukempiin vaatimuksiin ja odotuksiin. Yhteistyö on tehokasta vain silloin, kun sidosryhmien odotukset ja vaatimukset tunnetaan erittäin hyvin. Sama koskee myös kilpailijoita.

Hassua, että olen unohtanut coopetitive-termin kokonaan. Se oli tuoreessa muistissa vielä teknologiajohtamisen kesäkoulun jälkeen elokuussa 2007. Silloin muistin vielä, mitä ambidexterity tai jotain sinne päin tarkoittaa, mutta nyt sekin on unohtunut. Kotitöitä on siis luvassa.

Visio ohjaa toimintaa

Uuden talouden neljäs ulottuvuus on talouden jatkuva muutos. Epävarmuus, riskit, kiihtyvä tahti ja ennustamisen mahdottomuus muuttavat liiketoiminnan aikajännettä. Yritykset toimivat nopeasti ja katselevat lähitulevaisuuteen, koska pidemmälle vieviin ennustuksiin ei uskalleta luottaa.

Silti Montreuil kehottaa nojaamaan pysyvämpiin arvoihin kaikessa liiketoiminnassa. Se ei tarkoita, ettei yritys olisi ketterä ja mukautuva, vaan sitä, että yrityksellä pitäisi olla toimintaa ohjaava visio.

Montreuil näkee, että yritysten pitäisi luoda itselleen liiketoimintamalli, joka perustuu yhteistyöhön ja mukautumiseen tuleviin haasteisiin niin, että visio kuitenkin ohjaa kaikkea toimintaa. Uusi talous ei ehkä sittenkään ole mitään erityisen uutta ja mullistavaa.

Julkaistu

Yöpymisen ekologia

Ecompterin perustaja Ville Valorinta on kirjoittanut kirjan Hotellivarausten arvoketju, jossa kertaa kokemuksiaan Hotelzon Internationalista. Kokemusten perusteella hän lähti miettimään, miten hotelliketjujen ympäristövaikutusta voitaisiin arvioida. Tähän tarkoitukseen perustettiin Ecompter.

Ecompter laskee yöpymisten ja muiden yksilöllisiä hiilidioksidikuormituksia. Tavoitteena on, että hotellin markkinointiviestissä kerrottaisiin myös yöpymiskohtainen hiilidioksidikuormitustieto. Valorinnan visiona on, että esimerkiksi liikematkustukseen asetettaisiin lainsäädäntö rajoittamaan päästörikkaissa hotelleissa majoittumista.

Minulle jää epäselväksi, lasketaanko päästöihin myös hotellissa majoittuneiden matkustuskulut. Hotellin veden- ja sähkökulutus sekä jätemaksut ovat selviä.

Tammikuun alussa aloitettiin päästölaskenta ja tiedot ovat hotellin käytössä muutaman viikon kuluessa.

Julkaistu

Golf-silmä

Vuonna 2005 perustetun BASE Visionin toimitusjohtaja Seppo Karikko esittelee EYEONEGolf-konenäöstä. BASE Vision sijaitsee Vuokatissa ja  työskentelee oululaisten ja kainuulaisten kumppanien kanssa. EYEONEGolfissa käytetään 200 framea sekunnissa kuvaavia kameroita aikajanalla, joten kyseessä on 4D-mallinnus.

Golfaaja voi lyödä Swinginsä ilman, että häneen kiinnitetään minkäänlaisia antureita. Laitteiston tiedot tallentuvat palvelimelle, josta niitä voi eurata reaaliaikaisesti internetin kautta. Siksi liiketoiminta ei perustu laitteiston myyntiin vaan verkkopalvelun ylläpitoon.

Karikon terveiset Tekesille ovat, että Tekes voisi perustaa yrityksille kumppanisenssipalvelun. Sitä kautta käynnissä olevat hankkeet voisivat löytää hankepartnereita, joiden intressit ovat samansuuntaisia.

Tuli mieleen, että tätä voisin käyttää HTM-kurssilla esimerkkinä teknologiasovelluksista ja ansaintalogiikasta, jonka pääpaino ei ole tuotteissa.

Julkaistu

Sähköä tapahtumakonseptointiin

Ensimmäinen hanke-esimerkki on Vierumäki. Tapahtumaliiketoiminnan johtaja Arto Ahola kertoo, että Vierumäen liikevaihto vuonna 2007 oli yli 26 miljoonaa euroa, josta voittoa lähes 1,8 miljoonaa.

Vierumäellä on järjestetty tapahtumia jo vuosia, mutta se ei ole ollut ydinliiketoimintaa. Kehittämishankkeen tavoitteen on ollut luoda yritykselle tapahtumapalvelukonsepti ja sitä tukeva sähköinen ympäristö. Konseptissa kehitetään tapahtumajärjestämisen hallintajärjestelmä ja mm. viedä sähköiset tapahtumapalvelut internetiin ja matkapuhelimiin.

Aholan esittämässä toimepidelistassa on myös virtuaalitapahtumapalvelun kehittäminen. Mitähän se on?

Aholan mukaan Innsbruckin voitto nuorten talviolympialaisista johtui ainakin osittain siitä, että Innsbruckin tapahtumaorganisointia hallinnoi yksityinen yritys ja budjetti oli noin pari miljoonaa. Suomessa Vierumäki oli mukana suunnittelussa, mutta budjetti oli kymmenesosa tästä.

Vierumäellä on tehty asiakaskartoitusta ja huomattu tarve selkeyttää palvelupalettia. On huomattu, että Vierumäen pitää siirtyä infrastruktuurin tarjoajasta kokonaispalvelun myyjäksi.

Internet ja mobiili ympäristö otetaan osaksi tapahtumapalvelukonseptia niin, että fyysinen tapahtuma laajennetaan kaksisuuntaiseksi ja reaaliaikaiseksi kokemusmaailmaksi.

Julkaistu

Tekesistä apua jo hakuun

Ohjelma jatkuu hanke-esimerkeillä ja ohjelmakoordinaattoriyrityksen puheenvuorolla. Risto Mäkikyrö kertoo, että vuonna 2007 yrityshankkeita oli 11, joiden budjetti oli 2 660 000 euroa. Viime vuonna vastaavasti kahdeksan hankkeen budjetti oli yhteensä 2 110 000 euroa. Tutkimushankkeet ovat nousseet kolmesta yhdeksään ja budetti reilusta 300 000 eurosta 2 380 000 euroon. Tekesin rahoitusosuus on noin puolet budjetista yrityshankkeissa ja tutkimushankkeissa hieman enemmän.

Mäkykyrön mukaan tutkimushankkeita olisi voitu rahoittaa enemmänkin, mutta niihin on ollut vaikea saada yritysrahoitusosuutta.

Tekes on yhdessä TE-keskusten innovaatioyksiköiden kanssa pyrkinyt lisäämään apua hankehakemusten valmisteluun. Asiantuntija-apua on tarjolla myös liiketoiminnan kehittämiseen.

Julkaistu

Tahkon korotus – pähkähullua vai todellinen innovaatio?

Nyt alkaa huimata. Toimitusjohtaja Jussi Kammonen Tahko Developmentista kertoo Supertahko-hankkeesta. 1981 joku Leo istuskeli Nilsiällä järvenrannalla. Saksalainen turisti tuli ihmettelemään, kuinka syvä järvi mahtaa olla. Maastoa vertaillen Leo totesi sen olevan joitakin kymmeniä metrejä. Tee-se-itse-insinööri keksi siltä istumalta, että Tahkon rinteisiin saataisiin lisää pituutta, jos järvi kuivattasiin. Samalla reissulla hän hoksasi, että myös Kemiran apatiittikaivoksen jäännösmaat voitaisiin siirtää Tahkon laelle. Siitäpä tulisi oiva laskettelukeskus.

Idea jäi hautumaan, kunnes nousi taas esille, kun Suomeen haettiin 90-luvulla talviolympialaisia. Helsinki olisi ollut valmis maksamaan miljardi markkaa Lillehammerille vuokraa laskettelurinteistä. Leo hoksasi, että samalla rahalla voitaisiin saada Tahkon rinteisiin kokoa ja näköä. Siitä käynnistyi pitkä, monivaiheinen prosessi, jossa on selvitetty korotuksen ympäristövaikutuksia, talousvaikutuksia ja toteuttamisvaihtoehtoja.

Kammonen katseluttaa meillä Supertahko videon. Hieno idea tehdä hankkeesta video, mutta aika hätäinen se on. Tekstiä ei ehdi lukea eikä kertojaa kuunnella, kun samaan aikaan silmille pärähtää jatkuvalla syötöllä uutta visuaalista informaatiota.

Kammosen show oli mainos, mutta Tahkon tonttu Mika Mäkeläinen jatkaa Supertahkon asiallisemmasta puolesta. Maailma muuttuu ja muutoksen tahti kiihtyy. Myös mielikuva Suomesta muuttuu. Matkailualalla matkustava yksikkö on muuttunut suurperheestä ydinperheen kautta yksilöiksi, mutta jatkossa ehkä palataan takaisin suurempiin yksiköihin. Silloin esimerkiksi lomakäsitys muuttuu. Ehkä tarvitaan vaihtoehtoja etätyöskentelylle, asumisen ratkaisuihin ja matkustusmuotoihin. Siksi Tahkon korotus ei ole niin pähkähullu idea kuin miltä se äkkiseltään kuulostaa. Yleisöstä joka toinen uskoo, että hanke toteutuu.

Onhan Supertahko vähän suuruudenhullu idea. Se täytyy myöntää, että hankkeessa on otettu ihan kaikki huomioon. Jopa majoitustilojen lämmitys ja rinteiden jäähdytys on huomioitu jo nyt, puhumattakaan uudesta rautatieyhteydestä, jonka avulla täyttömaat siirrettäisiin Siilinjärveltä Tahkolle. Esityksen anti vuosiseminaarille jäi vähän epäselväksi. Shokeraava se oli ja herätti varmasti ajatuksia.

Julkaistu

Kilpailua aineettomien ominaisuuksien pohjalta

Keksintöasiamies Jouni Hynynen Keski-Suomen TE-keskuksesta aloittaa hauskalla viittauksella kaimaansa. Hommat ovat hänellä vähän toiset. Tämä Hynynen auttaa erityisesti immateriaalioikeuksien suojaamisessa. Saamme Hynysen esityksen alkuun päivän vitsiannoksen.

Varsinaisessa esityksessä Hynynen puhuu kuluttajan valintaperusteista. Kun tuotteet muutetaan palveluiksi, kohdataan uusia valintaperusteita. Limsaa saa hakea itse marketin hyllystä mutta myös ravintolan tarjoilijalta lasista. Valintaperusteet ovat kuitenkin molemmissa esimerkeissä erilaiset, vaikka asiakas ei aina edes tiedosta niitä.

Hynynen väittää, että kilpailu tuotteiden välillä perustuu pääasiassa aineettomiin ominaisuuksiin. Näitä ovat mallit, design, nimet, merkit, markkinointikampanjat ja -materiaali, yhteistyö ja sopimukset ja keksinnöt. Suojaamalla liiketoiminnan erikoisuudet, yritys saa etumatkaa muihin nähden.

Yritys voi suojautua patenteilla, mallioikeuksilla, tavaramerkeillä ja monilla muilla keinoin. Myös verkkotunnusten rekisteröinnillä.