Julkaistu

Wanderfly tarjoaa parasta matkailijalle

Wanderfly tulee muuttamaan matkasuunnittelun täysin. Se pystyy suodattamaan laajasta kohteiden, hotellien ja lentojen valikoimasta ehdotuksen tulevaksi matkaksi käyttäjän antamien kriteerien mukaan. Ero aiempiin palveluihin on se, että matkailijan ei tarvitse päättää tarkkaa ajankohtaa tai tarkkaa kohdetta vaan kaikki palaset ovat liikkuvia!

Wanderfly on nyt BETA-vaiheessa ja sitä pääsee kokeilemaan vain kutsusta, mutta tiistaina 19. lokakuuta se avautuu kaikille. Kokeilin palvelua asettamalla budjettirajoituksen ja antamalla summittaisen arvion matkan ajankohdasta ja kestosta. Sen perusteella Wanderfly teki muutamia ehdotuksia kuten Hongkong, Salerno, Tarragona, Shanghai ja pari muuta.

Kaunista katseltavaa

Wanderfly on todellinen matkailun mashup! Se hakee kohteista kuvia Flickristä, etsii sopivat lennot ja hotellit Expediasta, kohteen tuoreimmat uutiset Twitteristä ja tekee aktiviteettisuosituksia mm. foursqueren ja Eventfulin perusteella. Tottakai mukana ovat myös Googlemaps, Yelp, LonelyPlanet, Facebook, tiedot kohteen keskilämpötiloista ja suora Expedian varausmahdollisuus.

Muussaus sujuu yllättävän nopeasti, ja vaikka Wanderflyssä on vielä joitakin pieniä lapsentauteja, kokonaisuus on yksinkertaisen kaunis. Matkailija pääsee kätevästi selailemaan ehdotuksia tai muokkaamaan itse antamiaan kriteerejä tai palvelun ehdottamia vaihtoehtoja.

Omatoimimatkailijan paratiisi

Tieto lisää tuskaa ainakin ostopäätöstä tekevälle nettimatkailijalle. Jo kotimaan matkailu on tehty äärimmäisen vaikeaksi, jos kaikki ehdot eivät ole tiedossa. Yritäpä varata Lapista mökkiä, jos voit matkustaa mihin tahansa kohteeseen milloin tahansa esimerkiksi maaliskuussa. Aina vain mahdottomammaksi menee, jos voisi periaatteessa matkustaa mihin tahansa Euroopassa syyslomalla, mutta rahaa olisi käytössä vain tietty summa.

Koneet eivät ymmärrä, että ihminen etsii mielenkiintoisinta kokonaisuutta ja harvoin pystyy antamaan eksaktisti kaikkia mahdollisia kriteerejä. Aika moni on valmis matkustamaan Kreikkaan Espanjan sijaan, jos Kreikassa olisi tarjolla kohtuuhintainen all inclusive -hotelli ja Espanjassa vain halpa normihotelli.

Wanderfly perustelee palveluaan seuraavasti:

Because the process of travel has become such a chore. Rigid parameters instead of expansive freedoms, fixed answers instead of curious inquiries, endless forms and pages instead of simple, beautiful content.

Wanderfly was created for travelers by travelers who are helping you find something that was taken from you: the true joy and thrill of travel, right from the very beginning. We’re here to get you on your feet and start exploring. To visit places you’ve never heard of, but are exactly what you’re looking for. To get going.

Ja mistä minä tämän upean palvelun löysin? Toisesta yhtä upeasta palvelusta Quorasta! Se on toinen tarina se.

Julkaistu

Matkailijamäärät laskussa – tilastovirhe?

Tilastokeskus raportoi tänään ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärän romahduksesta heinäkuussa. Sellaisena pitäisin yhdeksän prosenttiyksikön laskua verrattuna heinäkuuhun 2008. Myös kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät vajaat kaksi prosenttia. Tuoreeltaan tilastot vaikuttavat dramaattisilta, mutta täytyy muistaa, että Tilastokeskuksen tilastoihin päätyvät vain yli kymmenen huoneen majoitusyksiköiden yöpymiset.

Suomessa se tarkoittaa sitä, että suuri osa mökkimajoitusta pää- tai sivutoimenaan tarjoavista majoitusyrittäjistä ei kirjaudu tilastoihin. Nyt kun olemme viettäneet kesämme laman kurimuksessa, monet ovat vähentäneet ulkomaan matkailua ja matkustaneet Suomessa. En ole törmännyt tutkimukseen, jossa olisi selvitetty, mihin kotimaan matkoja on tehty, mutta kuvittelen, että niitä on tehty entistä enemmän pienemmille paikkakunnille, sukulaisten hoteisiin ja vaatimattomampiin kohteisiin. Ehkäpä monet näistä kotimaisista matkoista ovat jääneet Tilastokeskuksen tavoittamattomiin.

Pienen yrittäjän ääni kuuluviin

Kuulin torikauppiaalta, että tämä kesä on ollut heille vähintään keskinkertainen. Yksi matkailuyrittäjä jopa kehui kesää ennätysvilkkaaksi. Miksi näiden yrittäjien kokemukset eivät näy tilastoissa? Syy lienee juuri siinä, että matkailijat – kotimaiset ja ulkomaiset – ovat kääntyneet pienten yrittäjien puoleen. Ainakin perinteisistä Suomeen matkustavista kansallisuuksista, Ruotsista ja Venäjältä, monet jo löytävät tarjontaa hotelliketjujen ja muiden keskusvaraamojen ulkopuolelta.

Meidän ei siis kannata ihan kritiikittömästi hyväksyä virallisia matkailutilastoja. Ehkei matkailun lama olekaan niin syvä kuin meille väitetään.

Julkaistu

MEK panostaa maabrändiin ja maaportaaliin

Ylijohtaja Jaakko Lehtonen kertoo MEKin uusista painopistealueista (pdf). Niitä ovat matkailumaakuvan kehittäminen, sähköisen matkailutietopankin luominen, teemoittaminen ja ihmisläheisyys markkinoinnissa. Ihmiset kiinnostavat ja siksi maabrändikehityksessä on lähdetty liikkeelle ihmisistä. Olemme rehtejä, konstailemattomia ja madness and badness, kuten Lehtonen meitä kuvaa. Emme halua olla hulluja, mutta haluamme erottua sileistä milkyway-ruotsalaisista. MEK haluaa, että Suomi on pikkuisen karskimpi kuin muut Skandinavian maat.

Skandinavia on nimittäin se termi, jota Lehtonen haluaa Suomesta käyttää. Skandinavia tunnetaan – Pohjoismaita ei. Ihan sama silloin täsmällisille maantieteellisille ja kulttuurisille rajoille.

– Jos mietimme jotain pientä, jäämme varmasti pieniksi, toteaa Lehtonen.

Jäämme Lehtosen mukaan nypräämään pienten asioiden kanssa, kun emme osaa ajatella isosti. Hän vertaa meidän Marimekkoa, autoteollisuuden alihankintatöitä ja Iskua Ruotsin H&M:iin, Volvoon ja Saabiin jsekä Ikeaan.

Maaportaali myöhästyy

Kuten aavistelin, maaaportaali myöhästyy. Lehtosen mukaan se myöhästyy pari-kolme viikkoa. Tekninen toteutus on loppusuoralla ja sen laadunvarmistus tapahtuu 16. kesäkuuta, mutta muutama suuri toimija ei ole vielä sitoutunut maaportaaliin.

Maaportaalista tulee MEKin suurin markkinointiponnistus ja Lehtonen povaa, että maaportaali on myös koko Suomen matkailumarkkinoinnin lippulaiva. Uskovatko isot toimijat sitten lippulaivaan, jos kaikki eivät ole tähän mennessä siihen sitoutuneet? Aika näyttää.

Julkaistu

Niukoista resursseista vahvaksi tutkimukseksi?

MOT on hyvin esillä TEMin matkailun ajankohtaisseminaarissa, sillä tauon jälkeen estradin valloittaa professori Raija Komppula. Komppula kertoo Suomen matkailun tutkimusstrategian laadinnasta (pdf). Minun esitykseni (pdf) tulee sitten parikymmentä minuuttia myöhemmin.

Komppulan esittelemän työn pohjaksi tehtiin kesällä 2008 perusselvitys, jossa tunnistettiin kaikille yhteinen huoli matkailututkimuksen voimavarojen niukkuudesta. Tutkimuksen kannalta panostus perustutkimukseen olisi tärkeää, mutta akateeminen nahistelu tieteenalojen välillä  on tarjonnut vähäisen tuen perustutkimuksen kehitykseen matkailualalla.

Myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjako on edelleen epäselvä, vaikka selvästi on linjattu, että ammattikorkeakoulu vastaa pääsääntöisesti koulutuksesta ja yliopisto tutkimuksesta. Selvästi on ilmaistu myös se, että matkailututkimusta harjoitetaan Joensuun yliopistossa ja Lapin yliopistossa.

Komppula ja Antti Honkanen tekivät selvityksen matkailututkijoiden tulevaisuudesta. Kyselyssä selvitettiin, millaista matkailuun liittyvää tutkimusta toimijat aikovat tehdä seuraavan viiden vuoden aikana ja mitkä ovat organisaation matkailututkimuksen kehittämisen kannalta keskeisimmät tarpeet.

Tutkimusta aiotaan tehdä Joensuun, Lapin, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä laitostasolla Turun kauppakorkeakoulussa, Turun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Yksittäisiä matkailututkijoita löytyy näiden lisäksi Jyväskylän yliopistosta. Komppula tulkitsee, että kilpailuasetelmaa ei synny, sillä tutkimusprofiilit ovat eriytyneet. Yliopistoissa on kuitenkin  vähemmän monitieteisyyttä kuin ammattikorkeakouluissa, koska pääsääntöisesti matkailututkimusta tehdään perinteisten akateemisten oppiaineiden sisällä. Soile Veijalainen muistuttaa, että Lapin yliopistossa näkyy monitieteisyys ja kestävä liiketoimintaosaaminen, johon liittyy myös kulutustutkimus.

Ammattikorkeakouluista matkailututkimuksen tekijöiksi ilmoittautuivat Haaga-Helia, Jyväskylä ja Savonia. Monilla muilla on kuitenkin valtakunnan tason tutkimustavoitteita kapeammilla matkailun sektoreilla.  Suosittuja teemoja ovat esimerkiksi hyvinvointimatkailu, tapahtumat, venäläismatkailu ja  tuotekehitys.

Sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut raportoivat siitä, ett niitä vaivaa rahoituksen niukkuus. Raha ratkaisee usein sen, mihin tutkimusalueisiin korkeakouluissa panostetaan eikä matkailu ole ykköskastissa kilpailemassa niukoista tutkimusresursseista.

Matkailututkimuksen tietopankki

Yksi iso asia matkailun tutkimuksessa on matkailun tutkimustietopankin perustaminen. Tavoitteena oli luoda jo 2008 MEKin kotisivujen yhteyteen kansallinen matkailun sähköinen tutkimustietopankki, jonka päävastuutahoja ovat MEK ja KTM. Voimavaroja lupailivat KTM ja OPM. Tällaista tietopankkia ei ole tehty.  Komppula esittää nolon kuvan matkailualan tietokeskuksen nettisivuista. Niin nolon, etten kehtaa edes linkittää sivulle. Matkailualan tietokeskuksen sivut ovat aikakaudelta web0.8 tai jotain. Ainakin sisältöä sinne on työnnetty puskutraktorilla sen kummemmin visuaalista ilmettä tai käytettävyyttä ajattelematta.

Nyt on kuitenkin jostakin löydettävä rahoitus tutkimustietokannan toteutukseen ja ylläpitoon. Nämäkin laskelmat on kuulemma tehty…

Julkaistu

Matkailun alamäki alkoi vuosi sitten

MEKin tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen antaa tiivistetyn katsauksen  Suomen matkailuelinkeinon tunnuslukuihin (pdf). Matkustustaseen kehitys on jopa parempi kuin ennakoitiin ja siitä on kiittäminen venäläisten kulutustottumuksia. Itse asiassa tavoitteisiin nähden myös kotimaan yöpymiset ovat paremmat kuin odotettiin. Tilasto kotimaan lomamatkoista maksullisissa majoitusmuodoissa on kuitenkin kääntynyt laskuun. Samoin matkailun osuus bruttokansantuotteesta on hieman alle odotusten.

Muutamaa tilastoa lukuun ottamatta matkailutilastot ovat varsin positiivista katsottavaa. Siitä huolimatta tänä vuonna ei Ylkäsen mukaan ole epäselvyyttä siitä, etteikö tavoitteista jäätäisi jälkeen. Samaa on odotettavissa myös ensi vuonna.

Ylkäsen tilastot osoittavat, että matkailun alamäki alkoi tasan vuosi sitten kesäkuussa 2008. Tilastoista voi päätellä myös sen, että kuluttajat ovat siirtyneeet halvempiin majoitusmuotoihin. Hotellitilastot ovat laskussa, mutta retkeilymajat ja leirintäalueet  ovat lisänneet suosiotaan, mutta se ei kuitenkaan kata volyymiltään suurempien majoitusmuotojen tappioita.

Vuosina 2004-2007 matkailu oli keskimäärin seitsemän prosentin vuosittaisessa kasvuvauhdissa. Siksi matkailun pitäisi kestää muutama heikompi vuosi. Heikkojen vuosien jälkeen on odotettavissa nopeaakin elpymistä.

Yleisöstä muistutettiin, että matkailutilastoista puuttuu lähes täysin vuokramökit, joten tilastot ovat siltä osin vääristyneet. Näiden puuttuminen vaikuttaa myös ulkomaisten osuuteen, sillä monet ulkomaiset majoittuvat tilastojen ulkopuolelle jäävissä vuokramökeissä. Tähän asiaan liittyy myös oma esitykseni matkailun alueelliset tietovarannot (pdf) -hankkeesta.

Julkaistu

Matkailustrategia päivittyy

Erityisasiantuntija Lea Häyhä kertoo Suomen matkailustrategian päivitystyön etenemisestä (pdf). Nykyinen matkailustrategia on vuodelta 2006. Sen ongelma Häyhän mukaan on se, että strategiaan sisältyi 123 kehittämistavoitetta ja toimenpidettä. Ne kaipasivat yksinkertaistamista.

Suomen matkailustrategian päivitys on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana, mutta pieniä osia siitä siirtyy ensi vuodelle. Tavoitteena on nostaa esiin muutama kehittämiskohde, jotka vaikuttavat matkailuelinkeinon kasvuedellytyksiin. Tähän mennessä esiin on nostettu sähköinen maailma, ympäristöasiat, sosiodemografiset muutokset, energian hinta ja saatavuus, kulutuskäyttäytymisen muutokset ja mm. lama ja sen  jäljet.

Matkailun osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2007 oli 2,3 % ja kokonaistyöllisyydestä 2,3 %. Vastaavat luvut maa- ja metsätaloudesta ovat 3,2 ja 4,8%. Kun matkailuun lisätään ravitsemistoiminta, luvut nousevat samalle tasolle. Vientitulot olivat 2008 yhteensä noin 2,1 miljardia euroa. Luvut kertovat, että matkailu on merkittävä toimiala.

Lea Häyhä toivoo, että kuulijat ryhtyisivät pohtimaan matkailuelinkeinon kansantaloudellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Matkailu on kasvuala ja mm. ainoa vientiala, joka maksaa arvonlisäveroa. Toisaallta matkailu ei  houkuta ulkomaisia investointeja.

Sisäisesti maatkailuala on rohkea investoimaan, kielitaitoinen, luotettava ja MaRan ja MEKin rooli ovat merkittäviä. Heikkouksia ovat se, että matkailu on palveluala, jolla on heikko status. Matkailua verotetaan ankarasti, pienyritysvaltaisuus ja toiminnan lyhytjänteisyys ja rahoituspohjan heikkous heikentävät matkailualaa entisestään.

Häyhä kannustaa kääntämään nykytilanteen mahdollisuuksiksi. Juhlapuheista pitää päästä käytäntöön. Siihen tarvitaan rahoitusinstrumentteja, strategista ohjausta, yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten välille. Uhkana on, että palveluala matkailu mukaanlukien jää edelleen sivurooliin. Myös hanketoiminnan sirpaleisuus ja julkisten toimijoiden toimialaosaamisen heikkous ovat uhkatekijöitä.

Häyhä uskoo vakaasti sähköiseen kaupankäyntiin ja maaportaaliin.Tuntuu mukavalta, että yksi maan arvostetuimmista matkailun osaajista korostaa meille tärkeitä asioita.

Julkaistu

Matkailusta apua laman torjuntaan

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun ajankohtaisseminaari alkaa ministeri Mauri Pekkarisen katsauksella matkailun taloudellisiin vaikutuksiin. Ministeri puhuu varsin painokkaasti – mukana on pehmoinen kirosanakin.

Pekkarinen painottaa, että myös matkailualalla pitää pystyä keskittymään samoihin asioihin kuin muillakin aloilla. Verkottumisen kautta on etsittävä synergiaetuja eikä keskittyä ainoastaan oman tuotteiston parantamiseen. Yhdessä muiden yritysten kanssa palveluita tuottaen pystytään luomaan pidempiaikaisia ja kannattavampia asiakassuhteita.

Pieniä merkkejä talouden  kääntymisestä parempaan on näkyvissä. Kansainvälisessä matkailussa odotetaan Pekkarisen mukaan kahden prosentin kasvua, mutta samaan hengenvetoon ministeri muistuttaa, ettei ole reaalitalouden osalta varmaa, toteutuuko kasvu tällä aikataululla.  Investointeja kannattaa tehdä, jos siihen suinkin on varaa, sillä investointikustannukset ovat tällä hetkellä edullisia.

Käyttäjälähtöisiä matkailuinnovaatioita

Ministeri Pekkarinen näkee, että matkailun merkitys kansantaloudelle on kasvamassa. Hän korostaa innovatiivisuutta, uutta liiketoiminnan konseptointia  ja yhteistyötä.

Pekkarisen puheeseen mahtuu hauska kohta, kun hän lukee paperista, että asiakkaan ei tarvitse tietää, kuinka monet palveluntuottajat ovat osallistuneet hänen matkailukokemuksensa toteuttamiseen. Ministeri kuitenkin kertoo olevansa sitä mieltä, että asiakkaalla pitää olla mahdollisuus valita itse, mistä palasista kokemuksensa kokoaa. Kukahan puheet kirjoittaa, ja ehtiikö kiireinen poliitikko niihin koskaan tutustua ennalta?

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka soveltuu myös matkailuun. Käyttäjälähtöisyys lähtee liikkeelle siitä, että tunnistetaan käyttäjäprofiilit, ja sitä tietoa hyödynnetään tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa ja kehityksessä. Ministeri Pekkarinen tarttuu tietämättään Savonlinnan e-matkailun kiinnostuksen kohteisiin.

Vaikka ministeri on urheilumiehiä, hän heittää ilmaan kysymyksen, onko Suomi sittenkään golfin kehto. Tarvitaanko jokaiseen niemeen ja notkelmaan oma golfkenttänsä, jos toisaalta meillä olisi tuotteistaa puhdasta luontoa, hiljaisuutta ja luontoarvoja? Ehkä jokin toinen innovaatio voisi olla Suomen matkailun kannalta parempi.

Ministerin terveiset matkailualalle

Ministeri Pekkarinen kertoo, että ensi viikolla aloitetaan työryhmätyöskentely, jossa pohditaan, millainen voisi olla kotimainen majoitusluokittelu. Kansainväliset hotelliluokittelut eivät sovi sellaisenaan Suomeen.

Toinen matkailua epäsuorasti koskeva uutinen on uusien rahoitusinstrumenttien tarjonta pienille yrityksille. Lisäksi ensi vuodelle on kaavailtu tutkimus- ja kehittämiskulujen vähennysoikeutta verotuksessa.

Mitä tällaiset uudistukset sitten voisivat tarkoittaa? Näin tutkijan kannalta olisi toivottavaa, jos verotuksessa voitaisiin huomioida yritysten osallistuminen esimerkiksi yliopistohankkeisiin. Ehkä silloin kuilu yritysten ja yliopiston välillä kaventuisi.

Yrittäjälle vähennyskelpoisuus toisi säästöjä ja ehkä myös innostusta tarttua uusiin, orastaviin ideoihin. Silti yrittäjän kannalta uudet rahoitusinstrumentit voisivat tarjota mielenkiintoisemman täkyn pysähtyä miettimään, mitä muuta yritys voisi tehdä tai mitä yritys voisi tehdä toisin kuin ennen.

Näitä ministeri Pekkarisen varovaisesti esittämiä ideoita jäämme odottamaan…

Julkaistu

Hyviä kokemuksia oske-toiminnasta Savonlinnassa

Tässä muistiinpanoja Savonlinnan seudun oske-päivästä 19.2.2009.

Pellervo Kokkonen toteaa, että tutkimustiedon levittäminen sellaisenaan ei ole Osaamiskeskuksen päätulokulma. Tieto jalostetaan sellaiseen muotoon, että yrittäjät saavat niistä todellista hyötyä. Kuinka saadaan ihmiset löytämään toisensa ja kuinka saadaan inspiraatio aikaan? Se on Oske-toiminnan ydin Kokkosen mielestä.

Kokkonen nostaa esimerkin visitfinland-maaportaalista. Sen lokitiedoista voidaan saada tutkimustietoa, mitkä aktiviteetit tai kohteet ovat nousussa, mitkä laskussa.

Savonlinnan oskella kolme peruspilaria

Järviluontomatkailun tuotestrategian tukeminen, sähköisen liiketoiminnan uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen, uusien liiketoimintamahdollisuuksien kartoittaminen, ovat Savonlinnan osaamiskeskuksen keskeiset toiminta-alueet. Niitä ei ole sidottu Savonlinnaan vaan Savonlinnan seudun innovaatiokeskus palvelee koko Kaakkois-Suomea.

Kahden vuoden aikana on synnytetty kattava Lakeland Charter -verkosto, sähköisen markkinoinnin valmennus ja työkalut, lisäksi on annettu apua tuotekehitykseen ja luotu yhteistyöverkosto yritysten välille.

Lakeland Charter

Yrityksillä oli selkeä tarve yritysyhteistyön käynnistämiseen tuotekehityksen tueksi ja sähköisen liiketoiminnan ratkaisuihin. Yritykset uskalsivat lähteä mukaan hankkeeseen, koska siitä nähtiin syntyvän konkreettista hyötyä. Tällä hetkellä yritykset jatkavat yhteistyötä keskenään ja osaamiskeskus vain tuo verkostoon uusia työkaluja.

Timo Auvinen kommentoi, että Itä-Suomessa on jo viisi sähköistä portaalia ja kehitteillä on lisää. Kokkosen mukaan sähköisten kauppapaikkojen kenttä on villiintynyt eikä Oskella ole halua lähteä peliin mukaan.

Raija Komppula kommentoi lyhyesti, ettei kenelläkään ole tarvetta estää yrityksiä laatimasta omia verkkokauppoja. Yrittäjä itse päättää, mihin antaa oman tuotteensa myytäväksi.

Joku kommentoi, että julkisia portaaleja on nyt seitsemän ja lisäksi tulevat yritysten omat portaalit. Helena Aalto kommentoi, ettei sähköinen kauppapaikka ole joko tai -kysymys vaan sähköisyys tukee muuta liiketoimintaa.

Sähköinen liiketoiminta harhaanjohtaa

Tästä Pellervo Kokkonen jatkaa, että sähköinen liiketoiminta on harhaanjohtava nimitys. Kukaan ei voi pyörittää sähköistä liiketoimintaa ja muuta liiketoimintaa erikseen. Siksi oske on pyrkinyt löytämään helppoja työkaluja, joita yritykset voivat ottaa jopa ilmaiseksi käyttöön.

Yksi esimerkki on sosiaalisen median ABC -opas. Lisäksi tehtiin Näy netissä -kampanja, jonka avulla oppaassa esitellyt palvelut voidaan ottaa käyttöön. Mukaan otetaan kolme pilottiyritystä. Kampanja on tarkoitus toteuttaa näiden kohdalla alkusyksystä, jotta kesäsesonki saadaan analyysiin mukaan.

Lakeland Experience Lab

Experience Labissa yritykset pääsevät pohtimaan tuotekehitystään yhdessä toisten yritysten ja tutkijoiden kanssa. Yksi osio labiä on matkailusoftan testipenkki, jota voidaan soveltaa myös muilla toimialoilla.

Kari Leinonen kommentoi tähän, että jotain on pielessä, koska sähköiset järjestelmät eivät toimi. Yrittäjillä ei ole varaa tällaiseen kompurointiin. Leinonen muistelee, että järjestelmä maksoi 400 000 euroa ja ongelmista johtuen järjestelmä on ollut hyvä business ohjelmiston jyväskyläläiselle toimittajalle. Ilmeisesti nyt puhutaan Savonlinnan matkailun järjestelmästä, koska Leinonen pyytää Jorma Auvista viemään viestiä eteenpäin.


Julkaistu

Mitä hyötyä ME-klusterista?

Toimitusjohtaja Sari Nyrhinen avasi Oske-päivän ja kertoi, että ohjelma myös taltioidaan ja jaellaan myöhemmin Savonlinnan Innovaatiokeskuksen verkkosivujen kautta.

Sari toivotti tervetulleeksi ohjelmajohtaja Nina Vesterisen, seuraavan puhujan. Vesterinen kertoi, mitä hyötyä matkailun ja elämystuotannon klusterista on Suomen matkailulle.

Taantumasta on puhuttu, mutta Vesterisen mukaan taantuma ei vielä näy matkailussa. Matkailukulutus on 10,2 miljoonaa euroa, mutta tilasto on vuodelta 2006. Silloin matkailun osuus oli 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kokonaistyöllisyys oli yli 62 tuhatta.

Vuonna 2008 yöpymisiä rekisteröitiin 19,46 miljoonaa eli lisäystä oli 2,2 prosenttia edellisvuoteen. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät peräti 3,1 prosenttia, vaikka brittiasiakkaiden määrä putosi merkittävästi. Nousu johtui pitkälti venäläisturistien osuuden kasvusta.

ME-klusterin tavoitteet

ME-klusterissa pyritään lisäämään yritysten kasvua, kannattavuutta ja kansainvälistymistä. Klusteri haluaa myös kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystyön hyödyntämisessä.

Mielenkiintoista, ettei Vesterisen kaaviossa ole mukana yliopistoa osaamiskeskusten yhteistyökumppanina. Ehkä yliopisto nähdään osana yleisiä yhteistyökumppaneita, mutta ainakin täällä Savonlinnassa luulisin yliopiston olevan ensisijainen kumppani Osken toiminnassa. Yritykset tietenkin ovat kolikon toisella puolella Osken kumppanina.

Painopistealueet

Nina Vesterinen kertoo, että Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa tehty yhteistyö tuottaa tietoa esimerkiksi Suomen matkailustrategian päivitykseen. Tämä yhteistyö liittyy ennakointi 2008-2010 painopisteeseen.

Elämysten johtamisessa taas keskitytään tuotteistamaan palveluita ja tuottamaan asiantuntijarekisteri ja asiakastietoa tuotteistamisen tueksi.

Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelukokemuksen käyttäjälähtöistä suunnittelua. Klusterin sivuilta löytyy nyt englanninkielinen opas palvelumuotoilusta ja tulossa on myös suomenkielinen opas.

Sähköistä liiketoimintaa pidetään erityisen tärkeänä. Vesterinen korostaa myös sosiaalisen median merkitystä.

Tänä vuonna erityisenä painopisteenä on Experience Lab -kokemusympäristöt. Niissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta viedään aitoihin kokemisen ympäristöihin. Myös tässä käytetään apuna sosiaalista mediaa ainakin sähköisenä tiedonvaihdon ympäristönä.

Verkostomainen toiminta

Matkailun ja elämystuotannon klusteri on jalkautunut viiteen toimipisteeseen. Jo tästä syntyy verkosto. Verkostomainen toiminta pienentää yksittäisen yrityksen kustannuksia, jakaa riskejä ja antaa mahdollisuuden keskittyä omaan ydinliiketoimintaan. Vesterinen muistuttaa, että verkostot menevät yli aluerajojen. Itäsuomalaisetkin yritykset saavat yhteistyökumppaneita muualta Suomesta.

—

Helena Aalto Kainuun maakuntahallinnosta kysyy, miten yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus jalkautetaan klusteriverkostossa yrityksille. Vesterinen myöntää, että työtä on vielä tehtävä. Klusterilla on tarkoitus ryhtyä pohtimaan keinoja.

Antti Honkanen kommentoi, että Experience Lab on eräänlainen muoto jalkauttaa tutkimusta kentälle, mutta kehitystyö on vielä kesken. Raija Komppula kertoo, että muutamat yliopistotutkijat kokoontuvat TEMissä jo maaliskuussa pohtimaan näitä asioita. Yhteyshenkilönä toimii Lea Häyhä. Samalla käynnistetään tutkimusstrategian laatiminen yhdessä Suomen matkailustrategian kanssa.

Kimmo Kainulainen kysyy luovien alojen kasvusta ja siitä, ovatko luovien alojen toimijat ja matkailuklusteri tehneet yhteistyötä. Monet luovien alojen prosesseista liittyvät läheisesti myös matkailuklusteriin. Kainulainen kokee, että näiden alojen pitäisi tehdä yhteistyötä.

Vesterinen kertoo, että rahoitusta on saatu neljän kaupungin projektiin, jossa mietitään tuotekehitysprosesseja kulttuuri- ja matkailualoilla. Lisäksi elokuvamatkailun saralla kokoonnuttiin maanantaina. Klusteri on vahvasti mukana luovien alojen toiminnassa.

Helena Aalto toteaa, että kokemuksista voisi oppia. Höyrylaivayrittäjä Kari Leinonen ei usko, että ulkopuolelta tuotu tutkimustieto hyödyttäisi yritystä. Yrittäjän on joka päivä tarkkailtava asiakkaita, jotta liiketoiminta pysyy elinkelpoisena. Leinosen mukaan matkailuyrittäjiä kohdellaan toisen luokan kansalaisina. Näitä asioita on vietävä eteenpäin, jotta päästäisiin matkailuliiketoiminnan ansaitsemaan arvoon.

Tuija Seppäläinen kommentoi Savonlinnan balettijuhlien hanketta. Kulttuurimatkailun tuotteistamiseen liittyen balettijuhlilla tehtiin paketteja jo viime vuonna ja nyt on varmistunut laaja rahoitus tuotteistaa vastaavia kulttuuripalveluita myös Petroskoin alueella.