Julkaistu

Yleisö paljastaa, mikä kiinnostaa – eivät avainsanat

Blogi on ollut keväästä lähtien telakalla, ja hiljaiselon aikana on ehtinyt tapahtua todella paljon analytiikan saralla. Nyt postauskipinän sytytti uusi TrendingTarget-työkalu. Se lupaa nostaa kohderyhmän sosiaalisen median suhinasta esiin todellisia trendejä. Vaikka työkalu lukee tällä hetkellä vain tweetit, muitakin sosiaalisen median alustoja on tulossa mukaan vielä tämän vuoden aikana.

Tähän asti trendien automaattinen tunnistaminen on vaatinut runsaasti ihmistyötä. Sosiaalisesta mediasta on skannattu keskusteluja yritykseen ja tuotteisiin liittyvien avainsanojen ympäriltä. TrendingTarget nostaa analyysin keskiöön ihmiset, ei avainsanat.Ideana on tunnistaa, mistä muusta tavoittelemisen arvoiset ihmiset puhuvat kuin juuri sinun tuotteestasi.

But until now, it has been difficult to listen to and analyze what else their target may be talking about.

Lehdistötiedote 26.9.2011, Porter Novelli

Yrityksille tieto siitä, mikä heidän asiakkailleen on tärkeää juuri nyt, on kultaakin arvokkaampaa. Porter Novelli ei kuitenkaan paljasta, miten asiakkaat tunnistetaan ja määritellään. Yritys toteaa vain, että tunnistamisessa käytetään julkisia profiileja. Erinäisin keinoin profiileista yritetään karsia spammi ja muuten epäkelvot profiilit, jotka vääristäisivät oikeata tietoa.

Äitien jäljillä

TrendingTargetin lanseerauksen yhteydessä Porter Novelli avasi ilmaisen demoalustan, jossa seurataan, mitkä aiheet puhututtavat valittua 2 000 äitiä Twitterissä. MomTrending.com-demon mukaan äideillä riittää asiaa, sillä huippupäivinä tweettejä satelee lähemmäs 30 000. Se on sitten eri asia, mitä MomTrending.comin paljastamat puheenaiheet kuten yay, thanks, just ja tonight kertovat äitejä tavoittelevalle markkinoijalle.

Mistä äidit puhuvat?


Avainsanaa trendipyörästä klikkaamalla työkalu esittää, mitkä muut sanat liittyivät kyseiseen avainsanaan. Samalla pääsee lukemaan, miten valittu avainsana näkyi äitien tweeteissä. Esimerkiksi tonight-sana näyttää liittyvän usein reppureissaamiseen, tyttöjen iltaan ja aikataulutukseen.

TrendingTarget kaipaa edelleen humaania panosta ennen kuin puheensorinasta löytyy todellisia tiedon kultakimpaleita. Jo nyt ihmistyönä tehtävä karsinta voi kuitenkin kertoa jotain sellaista, jolla on oikeasti merkitystä. Esimerkiksi vinkit resepteistä ja syntämäpäivälahjoista voisivat kiinnostaa äitejä, sillä myös sanat recipe, birthday ja gift ovat olleet nousussa tässä kuussa. Tietenkin saman voisi saada selville ihan vain kysymällä ihka oikealta äidiltä.

Julkaistu

Sissimarkkinointi – köyhien kapinaa

Ponnari-trikoopaita-farkku-look toimii edelleen. Mikkelin ammattikorkeakoulun salissa sissimarkkinointiassistentit tulevat heti ovella sanomaan, että kyllä, myös opiskelijat saavat ottaa kahvia. Ihan kun en 35 euron hintaan kahviani ansaitsisi muutenkin. Varmuuden vuoksi vielä opiskelijajoukko reppuineen samaistuu ponnaripäähän ja kertoo saman asian uudelleen. Ärsytyskynnys on ylitetty.
Jatka lukemista ”Sissimarkkinointi – köyhien kapinaa”

Julkaistu

Sähköä tapahtumakonseptointiin

Ensimmäinen hanke-esimerkki on Vierumäki. Tapahtumaliiketoiminnan johtaja Arto Ahola kertoo, että Vierumäen liikevaihto vuonna 2007 oli yli 26 miljoonaa euroa, josta voittoa lähes 1,8 miljoonaa.

Vierumäellä on järjestetty tapahtumia jo vuosia, mutta se ei ole ollut ydinliiketoimintaa. Kehittämishankkeen tavoitteen on ollut luoda yritykselle tapahtumapalvelukonsepti ja sitä tukeva sähköinen ympäristö. Konseptissa kehitetään tapahtumajärjestämisen hallintajärjestelmä ja mm. viedä sähköiset tapahtumapalvelut internetiin ja matkapuhelimiin.

Aholan esittämässä toimepidelistassa on myös virtuaalitapahtumapalvelun kehittäminen. Mitähän se on?

Aholan mukaan Innsbruckin voitto nuorten talviolympialaisista johtui ainakin osittain siitä, että Innsbruckin tapahtumaorganisointia hallinnoi yksityinen yritys ja budjetti oli noin pari miljoonaa. Suomessa Vierumäki oli mukana suunnittelussa, mutta budjetti oli kymmenesosa tästä.

Vierumäellä on tehty asiakaskartoitusta ja huomattu tarve selkeyttää palvelupalettia. On huomattu, että Vierumäen pitää siirtyä infrastruktuurin tarjoajasta kokonaispalvelun myyjäksi.

Internet ja mobiili ympäristö otetaan osaksi tapahtumapalvelukonseptia niin, että fyysinen tapahtuma laajennetaan kaksisuuntaiseksi ja reaaliaikaiseksi kokemusmaailmaksi.

Julkaistu

ABC:n julkkarit

ABC:n julkaisuähky alkaa helpottaa. Nyt on yhteenvedon ja reflektion aika.

Järjestimme ensin julkaisutilaisuuden netissä. Ilkka teki hulluna töitä, että sai rokkaamaan yliopiston palvelimen ja verkkovideoteknologian yhteen. Hyvä tuli. Kuulijoita oli reilut 30 koko ajan ja osallistujien määrään nähden stream toimi moitteetta. Teemu käytti yliopiston verkkoa toisaalla ja yritti nauhoittaa samaan aikaan tullutta YleX-haastatteluani ja tätä tilaisuutta. Kapasiteetti taisi olla aika hyvin käytössä, koska ihan ongelmitta Teemu ei selvinnyt.

Jatkossa tarkemmat ohjeet

Huomasimme hyvin pian, että vaikka olin lähettänyt yksityiskohtaiset ohjeet osallistujille, monetkaan eivät olleet lukeneet niitä. Kielsin lähettämästä omaa videota tilaisuuteen, jotta meillä olisi käytössämme paras mahdollinen lähetyslaatu. Siitä huolimatta jouduimme poistamaan monia häiritseviä lähetyksiä kesken oman puheemme.

Onneksi Pekka hoksasi kirjoittaa chat-ruutuun ohjeet, joilla kuulijat saattoivat itse klikkailla turhia ruutuja kiinni ja saivat näin parannettua äänen laatua. Ainakin meidän laitoksen työntekijät sanoivat, että loppua kohti laatu parani huimasti, kun ihmiset oppivat käyttämään järjestelmää oikein. Hienoa, että monet ensikertalaiset live-lähetyksen kuulijatkin oppivat uusia asioita eilisen aikana!

Itse sisältö oli Pellervon, Pekan ja Ilkan osalta mainiota. Ilkka joutui vähän yllättäen ottamaan puheenvuoron itselleen, mutta ammattilaisena hän osaa tarttua kiinni hetkeen. Minä olin kaikkein huonoin. Olin suunnitellutkin, etten ota itselleni näistä tilaisuuksista tilaa, kunniaa ja krediittiä vaan annan muiden puhua. Olin jo ennen lähetyksiä antanut YleX:lle haastattelun ja kirjoittanut lehdistötiedotteen, joten katsoin, että minun osuuteni eetterissä oli jo käytetty. Siitä huolimatta puhuin liikaa. Ei se mitään. Muut näyttivät rinnallani tavallistakin fiksummilta ja ihan aiheesta.

Yllätysten Second Life

Second Life oli positiivinen yllätys. Minulle oli ilmoittautunut 12 SL-kuulijaa. Ihan tietoisesti lähetin myös nettiosallistujille yksityiskohtaiset ohjeet, miten ladata koneelle SL, miten luoda avatar ja miten löytää ensin Joensuun yliopiston saari virtuaalimaailmasta ja sitten päästä vielä perille auditorioon. Meillä oli tosi paljon SL-ensikertalaisia mukana ja varmasti monet heistä tulivat SL:ään vain siksi, että olin yrittänyt tehdä heille tien mahdollisimman helpoksi. Teemu vielä keksi aamulla piirtää saarelle punaiset nuolet osoittamaan auditorion suuntaa.

Oli hauskan näköistä, kun avattaret roikkuivat ilmassa ja mätkähtelivät holtittomasti maahan. Yksi kysyi ihmeissään, miten saa ukkelin istumaan ja kärsivällisesti osaajat opastivat neuvottomia. Minusta se oli koko SL-tapahtuman paras anti, että saimme mukaan niin monia uskalikkoja vain tutustumaan SL-ympäristöön. Mitä se haittaa, jos virtuaaliminä mätkähtää korkeuksista maahan ja pitää kättään hassusti pystyssä koko tilaisuuden ajan? Pääasia, että voi sanoa käyneensä Second Lifessa.

SL-tapahtumaan kehitysideoita

Saimme Pirjolta palautetta, että tilaisuuden sisältö olisi voinut olla kekseliäämpää. Niin olisi voinut. Emme itsekään hoksanneet etukäteen miettiä, mitä muuta lehdistötilaisuus SL:ssä voisi olla kuin klooni reaalimaailman lehdistötilaisuudesta. Nyt on hyvä pysähtyä pohtimaan, olisiko tilaisuutta voinut järjestää toisin. Heti en keksi mitään, mutta varmasti vuorovaikutteisuutta voisi lisätä.

Nyt avattarien sanaiset arkut aukesivat tilaisuuden jälkeen. Osa porukasta hipsi jutustelemaan rantatuoleille ja osa seurasi kiltisti Telmuksen perässä beach partyyn. Oli tosi hienoa, että myös Love-hanke sai airtimea Second Lifessa. Nyt Maisa ja Teemu saivat promota hankettaan ehkä ihan uusille kuulijoille.

Second Life -tilaisuus tuntui paljon rennommalta kuin videolähetys. Itse olin pakannut aamuohjelmani ihan liian täyteen ja olin nettitilaisuudessa melkein hengästynyt ja ainakin ahdistunut kaikista niistä töistä, jotka olisi pitänyt tehdä. Second Lifeen mennessä mieli oli jo antanut anteeksi. Ehkä SL-tilaisuus tuntui siksi niin paljon helpommalta. Puhuin melkein samat asiat kuin nettilähetyksessäkin. Niin tekivät myös Pellervo ja Pekka. Ilkan puheenvuoro siirrettiin Second Lifessa Teemulle. Teemu sai kertoilla SL-kokemuksistaan ja näkemyksistään ja saikin paljon kysymyksiä vastattavakseen. On tosi tärkeää, että kuulijoille välittyy sellainen kuva, että puhuja itse on innoissaan. Uskoisin, että siksi Ilkan puheenvuoro netissä ja Teemun Second Lifessa olivat nappivalintoja.

Radioaikaa

Mieleni tekisi potkaista paikallismediaa takapuolelle. Heillä ei näköjään ole pienintäkään aikomusta kiinnostua siitä, mitä omassa kylässä tapahtuu. Yliopistotutkimus mielletään edelleenkin tutkijoiden piipertelyksi oman porukan kesken, vaikka matkailun sosiaalisen median ABC on kirjoitettu ihan kaikille matkailuyrittäjille. Sen on tarkoituskin provosoida. Siksi siinä luvataan paljon asiaa.

YleX:n toimitus tarttui ABC:n lupauksiin ja halusi tehdä siitä jutun iltapäiväohjelmaan. En ole vielä uskaltanut kuunnella tallennusta, mutta kai se meni ihan ookoo. Jos kerran valtakunnallinen radiokanava kiinnostuu, mikä maksaa, että paikallinen media uutisoi kyllä joka ikisen kissan pelastusoperaation puusta ja kaivosta, muttei sitä, että joku täällä edes yrittää kehittää asioita? Pitääkö täällä mennä huutamaan Olavinlinnan torniin, että saa huomiota? Hävettää paikallisen median puolesta.

Julkaistu

Sosiaalinen media matkailumarkkinoinnissa

Tämä on varmasti sosiaalisen median tutkijan painajainen. Minä, joka yritän saarnata sosiaalisen median hyödyistä markkinoinnissa ja erityisesti matkailumarkkinoinnissa, en ole blogannut matkailun sosiaalisen median ABC -oppaasta vielä mitään ja julkistaminen on jo huomenna! Tämän suutarin lapsilla ei ilmeisesti ole kenkiä enkä ainakaan ole profeetta omalla maallani.

Opas sosiaaliseen mediaan

Olemme kirjoittaneet pienellä porukalla selkokielistä opasta matkailuyrittäjille. Vaikka esimerkit tulevat matkailupuolelta, opas sopii kevyeksi laskeutumiseksi sosiaaliseen mediaan myös muille yrittäjille ja miksei myös meille asiakkaille.

On käsittämätöntä, että vaikka lähes kaikki netin käyttäjät ovat katselleet YouTube-videoita tai surffanneet keskustelupalstoilla, harva on koskaan mieltänyt olevansa osa sosiaalista mediaa ja sosiaalista käyttäjäyhteisöä sen takana. Ja vielä oudompaa on se, että suomalaiset yrittäjät eivät ole oivaltaneet melkein ilmaista markkinointikanavaa, joka parhaimmillaan tavoittaa kohderyhmänsä kuin täsmäohjus ikään.

Poweria matkailumarkkinointiin

Matkailualalla kolme neljäsosaa hakee tietoa matkakohteista netistä. Suomalaiset ovat tunnettua Google-kansaa, joten jokainen matkailuun liittyvä haku tuottaa ryppään osumia myös sosiaalisen median palveluihin. Mikä olisikaan parempi tapa tutustua matkakohteeseen, kuin lukea siellä vierailleen turistin matkablogia ja katsella hänen Flickr-kuviaan?

Vielä jos yrittäjä itse osaisi tarttua näihin blogikirjoituksiin, kiittää esimerkiksi bloggaajaa tämän antamasta palautteesta, olisi hänellä upea tilaisuus saada markkinoitua myös muita palveluita. Kuka ties kävijä palaisi seuraavallakin reissulla saman yrityksen huomaan tai ehkä joku toinen saa vinkin hyvästä palvelusta yrittäjän kommentin välityksellä.

Maine ja näkyminen

Sosiaalisen median näkyvyyttä on helppo seurata jo pelkän säännöllisen hakukonetutkimuksen avulla. Mitäpä jos yrittäjä ottaisi tavakseen ”googlata” yrityksensä kerran kuussa ja selvittää, mitä siitä puhutaan sosiaalisessa mediassa? Kritiikkiin ehtisi reagoida ajoissa ennen kuin sana leviää koko maailmalle ja samalla tekisi asiakkaille selväksi, että heistä välitetään ja asiakaspalaute on oikeasti arvokasta.

Kaikkeen kritiikkiin ei kannata reagoida tai ainakin kannattaa pysähtyä hetkeksi miettimään, miten siihen voisi vastata ilman, että tulisi laittaneeksi alulle turhaa kohua. Erityisesti kansainvälisillä matkailufoorumeilla kävijöiden suosittelupalstat ovat tärkeitä vaikuttajia ostopäätöksiin. Siksi esimerkiksi TripAdvisorista olisi hyvä selvittää, joko oma yritys on siellä vai pitäisikö se ehkä lisätä. TripAdvisoriinkin on saattanut lipsahtaa täysin väärää tietoa, joka kannattaa varmasti korjata, mutta aina ei voi miellyttää kaikkia asiakkaita.

Sosiaalisessa mediassa on parasta se, että kuka tahansa voi tuottaa sinne sisältöä – ja se on myös pahinta. Kuka tahansa päivänsä jo aamulla pilannut asiakas saa valittaa kokemastaan kohtelusta sosiaalisessa mediassa, jos tekee sen hyvän maun mukaisesti kenenkään kunniaa loukkaamatta. Jos turisti on häämatkalla ja varaa epähuomiossa vaatimattoman mökin keskeltä suomalaista korpimetsää, hänen odotusten ja kokemusten välinen kuilu saattaa syvetä niin, että valituskynnys sosiaalisessa mediassa ylittyy. Silloin yrittäjän on turha lähteä sotajalalle. Hänen kannattaa ehkä vain pahoitella ja toivottaa vastanaineet tervetulleeksi uudelleen, jos he joskus kaipaavat kiireetöntä  lomaa kuusten havinassa.

Ilmaista täsmämarkkinointia

Unohtakaa kiiltävät kuvat ja painavat matkaesitteet. Kuka niitä enää tarvitsee? Meillähän on maailma avoinna sosiaalisessa mediassa. Matkailusta puhutaan joka tapauksessa yhteisöissä, joiden kaikkien jäsenten intressi on matkustaa tai ainakin keskustella asiasta. Miksipä et siis tekisi itseäsi tunnetuksi juuri tässä yhteisössä?

Osallistu keskusteluun. Ole siellä, missä asiakkaasikin ovat. Reagoi palautteeseen ja ennakoi alan trendejä. Ja tee se kaikki ilmaiseksi! Harvan palvelun käyttöönotto on nykyään ilmaista. Sosiaalisen median on.

Useimpiin palveluihin pääsee kiinni rekisteröitymällä, mutta yrityksille on tarjolla myös maksullisia palveluita, jos ilmaisuus pelottaa. Pienen yrityksen etu on se, että se voi käyttää varsin joustavasti ilmaisiakin ratkaisuja, mutta monen suuren on tyydyttävä hierarkkiseen maksulliseen malliin, jotta homma ei leviä käsiin. Mikä kaaos siitäkin syntyisi, jos suuryrityksen jokainen yksikkö käyttäisi erilaista ilmaista wikiä ja miten tilinpäätökseen merkittäisiin ilmaiset työskentelyalustat? Joskus suuruudestakin on haittaa.

Julkaistu

MAR-luennot

Minulta pyydettiin MAR-luentoja. Tässäpä ne. Tuskinpa noista saa mitään irti ilman luentoa. Linkitän myöhemmin luentokokemuksiin. Nyt jatkuu Herkko Hietasen tarinalla tekijänoikeuksista sosiaalisessa verkossa.

Julkaistu

Salmenkiven upea show – markkinointia sosiaalisessa mediassa

Sami Salmenkivi oli ehkä ensimmäinen tapaamani markkinoinnin rautainen asiantuntija, joka puhui sosiaalisesta mediasta. Odotukset olivat korkealla. Esityksen alku ainakin oli tosi hyvä. Heti hän teki selväksi, että kaikki löytyy netistä. Tsekkaa esimerkiksi zoomii books.

Netin heavy-usereita ovat nykyään nuoret naiset. Täällä ollaan! Bloggaamassa koko ajan, kuten Salmenkivi epäilee. Syy naisten osuuden nousuun netin heavy-usereina piilee sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median myötä tapahtuu pirstaloitumista. Kanavavalikoima pirstaloituu, raja-aidat kaatuvat globalisoitumisen vuoksi, ja samalla kun rajat kaatuvat, erilaiset nichet syntyvät luonnostaan ja ihmiset löytävät niiden pariin helposti.

Mobiili-internetin nousu 2009

Toinen Salmenkiven näkemä trendi on mobilisoituminen. Googlen Petri Kokon mukaan 2015 mennessä kaikki maailman elokuvat mahtuvat iPhoneen. Hmm.

Japanissa jo nyt puolet eniten myydyistä kirjoista on luettu kännyköillä. Tämänhetkinen bestseller on julkaistu vain mobiiliversiona. Salmenkiven mukaan vuosi 2009 on ratkaiseva vuosi mobiilin internetin käyttöönotolle.

Salmenkivi kertoo myös kauppiaan painajaisesimerkin, josta Ilkka kertoi minulle jo aiemmin. Kun viivakoodin lukee puhelimella, se kertoo, että mistä saman tuotteen löytää halvemmalla. Google-mapsilla sovellus voisi näyttää myös kyseisen putiikin sijainnin.

Markkinointi häiriötekijästä palveluksi

Seuraavaksi Salmenkivi esittelee oman toivomuslistansa tulevaisuudelle. Markkinoinnin pitäisi Salmenkiven mukaan olla palvelu, ei häiriötekijä, joka katkaiseen kuluttajan kokemuksen. Ihmiset voitaisiin saada markkinointiin mukaan, kuten Nikellä. Tämä esimerkki tuli viime viikolla esiin Katri Lietsalan esityksessä. Käyttäjät juoksevat esimerkiksi samaa lenkkiä toisiaan vastaan, vaikka eivät koskaan tapaa. He vain vertailevat tuloksiaan Nike-yhteisössä ja samalla Nike myy heille lenkkareita ja muuta.

Tsekkaa myös Domino´s Pizza -pitsan räätälöintipalvelu ja Sotkan Muuttajat-palvelu IRCissä.  Tavoitteena on siis tehdä markkinoinnista niin hyvää, että asiakkaalle voidaan tarjota palvelua ja samalla myydä hänelle jotain hyödyllistä. Esimerkiksi Muuttajat-palvelussa nuorille muuttajille tarjotaan muuttajan muistilistaa, mutta myös edullisia tarjouksia tietokonepöydistä ja muusta mukavasta.

Haasta kuluttajat toimimaan

Toinen Sami Salmenkiven toivomus on, että kuluttajat voitaisiin haastaa toimimaan oikein. Esimerkiksi My Starbucks Ideassa kuluttajat voivat esittää omia kahvitoiveita, kommentoida ja äänestää näistä parhaita ja lopulta tuote ehkä tuodaan markkinoille. Dellillä on samanlainen.

Salmenkivi huomauttaa, että usein oletetaan, että tällainen palvelu on osa tuotekehitystä, mutta ennen kaikkea tämä on markkinointia. Viisas mies. Olen samaa mieltä.

Legolla on oma Factory-palvelunsa, jossa voi suunnitella oman legopaketin.  Myös muut voivat ostaa näitä pakettaja ja suunnittelija itse saa siitä pienen provikan. Tuttu ja jo unohtamani esimerkki. Olisi pitänyt ottaa tämä MARin luennolle.

Ihmisillä on nyt käytössään enemmän työkaluja tuottaa sisältöä. Halu sisällön tuottamiseen nousee siitä, että sosiaalisen median kautta ihmisillä on nyt myös yleisö. Tekemisten ja kiinnostuksen kohteiden ympärille muodostuu verkosto, josta tulee tekijän yleisö ja sitä yleisöä on paljon. Esimerkiksi hauskat YouTube-videot saavat Suomessakin kymmeniä tuhansia latauksia.

Jos ihmiset haastetaan tekemään jotain, täytyy näyttää, että heidän tuotoksensa kiinnostaa muita. Siksi Hesarin pyyntö lähettää verkkolehteen kuvia ei innostanut, koska kuvien lisääjät eivät koskaan saaneet tietää, moniko kuvat katsoi ja mitä he pitivät niistä.

Sami Viitamäen FLIRT-malli kuvaa, miten ihmisiä haastetaan tekemään. Focus, Language, Incentives, Rules ja Tools. Sami on Soneran Aivomyrskypalvelun takana, by the way.

24/7 – aina auki

Kolmas toive on 24/7 -verkosto. Olemme paitsi sisällöntuottajia, myös sen posteljooneja, viestin viejiä. Digitaalinen markkinointi koostuu neljästä osiosta, joista yksi on ostetun median paketti. Sitten on näkyvyys omissa kanavissa. Kaksi uusinta ovat näkyvyys jossain muualla kuin omissa tai ostetuissa medioissa – esimerkiksi sosiaalisessa mediassa – ja se, että ihmiset kuljettavat viestiämme eteenpäin. Esimerkiksi upottamalla yritysten sisältöä omille sivuille tai sosiaalisen bookmarkkauksen kautta. Tavoitteena on siis luoda verkosto ympärille, jossa on kaikkia näitä markkinoinnin muotoja.

Tarinaa monissa medioissa

Neljäs toive on transmedia storytelling eli monimediainen tarinankerronta markkinoinnin uutena ilmiönä. Se on pidempiaikaista jatkuva tarinan kerrontaa, joka kulkee kaikkien mediakanavien kautta. Esimerkiksi uusimmasta Batman-elokuvasta levisi juttua ensin nettiin. Esimerkiksi Gotham Cityn sanomalehdessä haettiin amatööripellejä, joilla on rikosrekisteri. Sami vastasi ja sanoi olevansa tosi rikollinen.

Lopulta sähköpostivaihdon jälkeen hän pääsi vihjesivulle. Joku oli ratkaissut vihjeistä yhden  ja se vei hänet todelliseen leipomoon. Siellä esittäytyessään I´m Robbin Banks, sai kakun, jonka pinnalle oli koristeltu puhelinnumero ja sisään oli leivottu kännykkä. Puheluun vastasi itse Jokeri.

Ennen kuin varsinainen elokuvamarkkinointi alkoi, nettiin ehti ilmestyä 631 000 sivua, jossa puhuttiin elokuvasta. Tosi jännä esimerkki. Pitää kaivaa tämä esiin.

Esimerkki liittyy siihen, että vaikka vain pieni joukko lähtee ratkomaan vihjeitä, todella suuri joukko seuraa heidän tekemisiään netin erilaisten yhteisöjen kautta. Tätä ideaa hyödynnettiin myös Björn Borgin kalsarikampanjassa. Ensin tehtiin tutuksi pelaaja, sitten firma ja lopulta esiteltiin, miten maailma pelastuu lähettämällä kalsarit pahiksille. Ensimmäinen lähetys meni George W. Bushille. Kaikki lyötiin övereksi YouTube-videoissa. Tietenkin nettiin levisi kalsarivimma. Koko ilmiö oli käsikirjoitettu juttu ja se synnytti valtaisan hypen.

Nine inch nailsin keikkapaita alkoi osittain haalistua pesun jälkeen. Kuinka moni keksii, että haalistuneista teksteistä tuli esiin puhelinnumero, josta pääsi kuuntelemaan bändin uutta levyä ennen muita? Riittää, että yksi ratkaisee vihjeen ja kertoo siitä netissä. Tässä tapauksessa bändin levyä kuunteli ennakkoon 1,5 miljoonaa ihmistä!

Suomessa luonnontieteellinen keskusmuseo tuli remontin jälkeen takaisin yleisölle avoimeksi paleodonttilöytöuutisen myötä. Paleodontti ei saanut yhtään osumaa Googlella ennen kampanjaa. Sami kirjoitteli niitä näitä muka-muka blogeihin paleodonteista ja lavasti myös kaivaukset Kiasman kylkeen. Lopulta ihmettelevät ihmiset päätyivät ”Wikispedia”-sivuille ja saivat sieltä tiedon luonnontieteellisen keskusmuseon avautumisesta – ja siitä, ettei paleodontteja ole ollutkaan olemassa.

B2B koostuu ihmisistä

Salmenkivi epäilee, että B2B-puoli on vaikea, koska kuvitellaan, että siellä ei ole ihmisiä vaan organisaatioita toimimassa.  Olen ollut oikeilla jäljillä, koskapa Salmenkivikin sanoo, että ihmisethän ne muodostavat yritykset!

Minulta meni osa Salmenkiven B2B-esimerkistä ohi. Siinä Royal Mail lähetti asikasyrityksilleen kirjeen, jossa haastoi heidät tilaamaan netistä origamiukkeleita työpöydälleen. Vasta kun muutamat olivat tilanneet hauskan ukkelin ja tuunanneet näin työpöytänsä, muutkin kiinnostuivat Royal Mailin kampanjasta ja tilasivat omat ukkelinsa.

En tiedä, mistä lyhenne FMCG-markkinointi tulee, mutta siitä Salmenkivi kertoo esimerkin Valion vadelmasuklaajuomasta. 15-35 -vuotiaat olivat kohderyhmänä, joten Salmenkivi ja muut päätyivät käyttämään musiikkivideota markkinoinnissa ennen tuotteen lanseeraamista.

Stig Dogg – Punavuoren tuntematon rap-tähti – sai Vadelmasuklaa-sanoituksen ja upean musiikkivideon, jota levitettiin monilla sosiaalisen median kanavilla. Videota kehuttiin kanavilla ja biisi pääsi jopa viralliselle soittolistalle, minkä jälkeen se pääsi myös radioiden soittolistalle. Sen jälkeen brändi kytkettiin enää tuotteeseen.

Salmenkiven esitys oli aivan huima! Kukaan ei osannut sanoa mitään. En edes minä. Mitäpä sitä sanoa järjettömän hyvälle esittäjälle, jonka esityksessä oli paljon asiaa mielenkiintoisella tavalla kerrottuna. Älysin sentään esityksen jälkeen pyrkiä Salmenkiven juttusille. Noloa, etten ole lukenut hänen kirjaansa vieläkään. Jotenkin vain tuntuu hullulta lukea 2007 ilmestynyttä staattista kirjaa, kun kaikki tieto, kuten Salmenkivi itsekin sanoo, löytyy jo netistä. Olen laiminlyönyt ihan oikeaan painettuun tekstiin tutustumisen, kun olen pyörinyt erilaisissa sosiaalisen median palveluissa ja ihmetellyt silmät ymmyrkäisinä sitä tiedon määrää, joka sosiaalisiin yhteisöihin on sitoutunut. Pitääkin siis paneutua kirjojen maailmaan, mutta tässä ensin blogi seurantaan: http://deceptivecadence.wordpress.com/

Julkaistu

Valtava kännykkäblogosfääri

Lieneeköhän isolla suomalaisella kännykkäfirmalla bloginuuskijoita? Tietääkseni siellä ollaan aika tarkkoja siitä, ettei työntekijöiden nimiä tuoda esiin. Siksipä esiintyköön yksi heistä tässä vain sukunimellä.

Lakkala kertoo sosiaalisen median käytöstä kännykkäfirmassa. Vaatimaton mies Che Guevara -paidassaan sanoo, että sosiaalinen media on people problem, ei teknologinen ongelma. Siksi hänet siirrettiin vastikään henkilöstöosastolle.

Tässäkin yrityksessäkäytännössä kommunikoidaan office-dokumenteilla ja sähköpostilla. Seuraavaksi yritetään jakaa samat dokumentit verkossa. Ultimaattinen tavoite olisi luoda sisältö aidosti yhdessä wikien ja muiden reaaliaikaisten työkalujen avulla. Kaikkia näitä voi tietenkin käyttää rinnakkain. Lisäksi kännykkäfirmassa vallitsee keskustelukulttuuri ja esimerkiksi yrityksen oma blogosfääri on laaja ja aktiivinen. Lakkala naureskelee, että yrtityksen blogosfäärissä on esillä myös vaihtoehtoinen totuus yrityksen oman propagandan lisäksi.

Yksilöiden kyvykkyys käyttää sosiaalista mediaa ei yksin riitä, jos organisaatio ei voi tarjota työkaluja eikä organisaation kulttuuri muutu sellaiseksi, että se tukisi sosiaalisen median käyttöä. Yksilön kyvykkyydet, työkalut ja kulttuuri kulkevat käsi kädessä.

Wiki tuli kuvioihin, kun yksi Lakkalan mukaan ûber nörtti Helsingistä ehdotti sitä työskentelyalustaksi muualla asuvien kanssa. Kolmen miehen yhteistyöstä syntyi sisältöä, mutta vasta kun Lakkala hoksasi käyttää wikissä yrityksen intranet-layouttia, muutkin innostuivat asiasta. Yritys käyttää  tällä hetkellä TWikiä ja niitä on ainakin 4000 kappaletta, joista ehkä 20 prosenttia on aktiivisia. Wikejä käytetään myös demoamisessa ja demojen arvioinnissa. Lakkalalla on oma budjetti, jolla hän ostelee uusimmat pelikoneet ja kilpailijoiden tuotteet. Niitä kuka tahansa voi lainata viikoksi ja jättää kommenttinsa wikiin. Siellä ne pelailee kotosalla pelejä!

Blogeja firmalla on 800 ja niistä viidesosa aktiivisia. Blogihubi-portaali otettin käyttöön tänä vuonna ja se on lisännyt bloggaamista ja kommentointia. Myös toimitusjohtaja itse piti aiemmin blogia, mutta nykyään hän vain kommentoi muiden blogeja.

Muita työkaluja ovat NewsHub, VideoHub, Infopedia, foorumit ja joitakin muita. Tavoitteena on lisätä ja systematisoida tagien käyttöä. Innovaatio- ja teknologiajohtajuus on nyt Lakkalan mukaan kuluttajilla, ei firmoilla. Myös kännykkäfirmassa painiskellaan sen kanssa, että yritystasolla työkalut ovat paljon byrokraattisempia ja monimutkaisia, vaikka tarjolla olisi helppoja ja ilmaisia ratkaisuja.

Julkaistu

Gemilon wikivillitys

Viime viikolla Katri Lietsala Gemilosta piti hyvän esityksen ja nyt oli vuorossa toimitusjohtaja Tomi Terentjeff. Gemilon palveluita ovat Waraamo, 24days-joulukalenteri ja yrityksille suunnattu Facebook-tyylinen palvelu, jonka nimeä en näe taululta. Demo on käytettävissä parin viikon sisällä.

Terentjeffin esitys on esimerkki, miten wikejä voidaan hyödyntää käytännössä. Gemilon perustamisen aikaan DekiWiki todettiin helppokäyttöiseksi, helposti editoitavaksi ja siinä oli riittävästi liitännäisiä. Silti käytössä se on osoittautunut ajoittain hitaaksi eikä kuvien lataaminen toimi wysiwyg (what you see, is what you get) vaan ne ladataan sivun liitteeksi. Gemilolla on julkinen etusivu, asiakkaille omat kansionsa, lehdistölle tiedotesivut ja muuten wiki on suljettu. Terentjeff kehuu kovasti DekiWikin ohjauspaneelia ja kansiorakennetta, jotka ovat tuttuja windows-ympäristöstä.

Gemilossa wiki on myös yhdistetty TRAC-tehtävienhallintaan, mutta ihan saumatonta se ei ole ollut. Käytännössä asiakkaalle luodaan wikiin kansio, johon kirjataan asiakkaan perustiedot, tiedot tarjouksesta ja kirjoitetaan asiakastapaamisessa läpikäydyt asiat. Asiakkaalle annetaan tunnus wikiin, jotta hän pääsee tarkastelemaan omia tietojaan. Raportointi ja selvitykset kirjoitetaan wikissä, jolloin näkyviin jää täydellinen versiohistoria. Vasta valmis teksti muotoillaan tarvittaessa printattavaksi dokumentiksi.

Kun asioista on sovittu, Gemilo kirjaa toiminnot tiketeiksi. Tätä en ymmärtänyt, vaikka Terentjeff selitti asian esimerkin kautta. Ilmeisesti ne ovat varsinaisia Gemilon palveluja asiakkaille.

Alkoi mennä liian käytännönläheiseksi ja akkukin taas loppuu. Pistän välillä koneen kiinni.

Julkaistu

50 suurinta wikittelijää

Seuraavaksi pohdittiin, miten wikit ja blogit näkyvät yritysten arjessa. Ensimmäisen esityksen piti yliassistentti Tero Vadén Tampereen yliopiston Hypermedia laboratoriosta. He tekivät keväällä kartoituksen 50 suurimmasta suomalaisesta yrityksestä, miten nämä käyttivät wikiä. 60 prosenttia oli joko käyttänyt tai ainakin mietti sen käyttöä. Näistä 26% käytti jo nyt wikiä. Palvelusektori on ottanut wikit käyttöön 2006 jälkeen, mutta IT-sektori jo sitä ennen.

Syitä wikien käyttöönotolle olivat informaation näkyvyys ja ajantasaisuus. Toisaalta myös toiminnan tehostaminen ja käytettävyys mainittiin. Käytettävyyden ja motivaation merkitykset ihmeelistä kyllä kasvoivat wikien käytön myötä. Toinen yllätys koettiin, kun huomattiin, ettei wikejä käytetä yritysten ulkopuoliseen viestintään, mikä Vadénin mukaan on ehkä vähän ristiriitainen tulos open innovation -aikana.

Vadénin mukaan on digitaalinen ihme, että sähköiset työkalut, kuten wikit, mahdollistavat sen, että käyttäjä voi antaa ottamatta mitään palkkioksi, mutta toisaalta hän voi myös ottaa antamatta vastinetta. Jos on aito tarve tehdä jokin dokumentti, ei ole mitään syytä, miksi dokumenttia ei annettaisi myös toisten käyttöön.

Wikin haasteiksi tutkimus nosti sen, etteivät käyttäjät tuota informaatiota riittävän nopeasti ja paljon. Siksi wikillä pitäisi olla aito päämäärä ja siksi ei riitä se, että tehdään yhteistyötä yleisellä tasolla. Ilman tavoitetta ei päästä digitaaliseen ihmeeseen ja informaation kasvuun tai lumipalloefektiin, kuten Vadén sanoo.

Tampereen yliopiston tutkimuksen mukaan tyytyväisimpiä wikin käyttäjistä olivat ne isot yritykset, jotka olivat niitä eniten käyttäneet. Vadén ei ihmetellyt ainakaan ääneen, kumpi tuli ensin: tyytyväisyys vai käyttö? Eniten wikejä käytettiin organisaatioiden muistina. Mielenkiintoinen huomio oli se, ettei näille eniten käyttäville oltu markkinoitu aktiivisesti wikejä vaan wikit otettiin käyttöön spontaanisti.

Aito tarve, avoimuus ja kriittinen massa ovat Vadénin mukaan kaikkein tärkeimmät tekijät wikien käyttöönotossa ja hyödyntämisessä.

Keskustelussa nousi esiin wiki-kirjoittamisen vaikeus. Erään kuulijan kokemuksen mukaan wikittelijät olettavat, että tekstin pitää olla valmis ja printattavissa paperille. Monet nyökyttelivät innokkaasti. Haasteena tuntuukin olevan toimiminen sähköisessä ympäristössä kokonaisuudessaan. Kirjoittaminen tuntuu hankalammalta kuin mielipiteensä lausuminen ääneen erityisesti siksi, koska wikissä tekstiä ei voi perua.

Vadénin mukaan mash-upit ja Facebookin kaltaiset sovellukset ovat tulevaisuuden wikejä. On kuulemma nähtävissä, että jos wiki näyttää Facebookilta, sitä käytetään enemmän. Facebookin kaltaisuudelle Vadén tarkoittaakin nimenomaan sitä, että kirjoittajat esiintyvät omilla kasvoillaan. Pitää miettiä tätä ABC:henkin.

Lisää tietoa http://www.uta.fi/hyper/julkaisut/verkkojulkaisut.php