Maakuntajohtaja Matti Viialainen kehuu estotta Tilastokeskusta tiedontuottajana. Hän toteaa, että Maakuntaliitossa tietoa hyödynnetään puhtaasti oman edun mukaisesti.Viialainen peräänkuuluttaa eri tahojen yhteistyötä, jotta maakunta kehittyy suotuisasti.
Matkailuelinkeino esillä
Viialaisen puheenvuoron jälkeen keskustellaan vilkkaasti vapaa-ajan asumisesta ja majoitustilastoista. Viialainen totesi majoitustilastojen heikkouden, mutta ei tuntenut yksityiskohtaisesti, mikä tilastossa on vikana.
Otin asiakseni mainostaa Joensuun yliopiston tietovarannot-hanketta, jossa yritetään tuottaa ensi vuoden aikana estimaattia Etelä-Savon todellisista matkailutilastoista. Viialainen ei hihkunut innosta, mutta ei laittanut vastaankaan. Pitää yrittää tuottaa hänelle jonkinlainen vertailu Tilastokeskuksen matkailutilastoista ja meidän tietovarantojen tuottamasta tilastosta. Jospa saisimme sen aikaan jo tänä vuonna.
Yritysrekisteriin kootaan tietoja , joita tuottavat muun muassa PRH, verohallinto, tullihallitus, vrk, valtiokonttori ja kuntien eläkevakuutus. Lisäksi tilastokeskuksen yritysrekisteri tekee omia tiedusteluja. Yritysrekisteristä saa ilmaista tilastotietokantatietoa. Sen lisäksi on olemassa kyselytietokanta eli palvelutietokanta, josta voi tilata maksullista tietopalvelua.
Yrityksistä ja toimipaikoista voi saada esimerkiksi yritystietoa ja toimipaikkatietoa. Liikevaihdon suuruusluokka on yritystiedoissa, mutta ei toimipaikkatiedoissa. Yritysten määrälliset tilastotiedot saa ilmaiseksi nettisivun yritysrekisterin kautta, mutta yksityiskohtaiset tiedot kuten osoitetiedot ovat maksullisia.
Palvelutietokanta ja tilastotietokanta tuottavat erilaista tietoa. Palvelutietokanta e ole tilastollista tietoa. Kukaan ei selvennä, mitä tietoa se on, mutta ilmeisesti myyntisihteeri Tarja Kiviniemi ja asiakaspalvelupäällkkö Alpo Kassinen tarkoittavat, että palvelutietokanta tuottaa kuvailevaa tietoa.
Aluetiedon lähteet
Tilastokeskuksen omat aluetiedot ovat maksullisia. Hinta määräytyy palvelua ostavan yrityksen koon ja katsausten lukumäärän mukaan. Jos MOT lasketaan yhdeksi yksiköksi, kaksi AlueOnline-katsausta Itä-Suomeen maksaisi noin 410 euroa vuodessa.
Toisaalta SeutuNet tarjoaa räätälöityä alueellista tietoa. Tähän saakka kaikki palvelun tilaajat ovat halunneet, että heidän toimeksiannostaan kootut tilastot ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. SeutuNetin tarjonta pitäis käydä läpi joskus, sillä esimerkiksi Tampereen seutu -tilastossa on myös monia valtakunnallisia tilastoja.
Tilastokeskuksen tietopalvelujohtaja Heli Mikkelä kertoo Tilastokeskuksen järjestämässä seminaarissa TIlastokeskuksen palveluista. Mikkelä kertoo tilastoista yleisellä tasolla, mitä tietoa on saatavilla ja mistä tieto löytyy.
Hän sanoo, ettei tiedonetsijän tarvitse tietää, kuka tilaston on tuottanut, sillä pääasia on, että hän löytää etsimänsä tiedon. Tutkijana minulle ei ole samantekevää, kuka tilaston on tuottanut ja miten se on kerätty.
Puheenvuorossa painotetaan mm. metatiedon tärkeyttä. Tilastotaulun ohessa pitäisi olla mukana aina metatieto siitä, miten tilasto on kerätty ja miten käsitteet on määritelty. Hyvä huomio tietovarantoja silmällä pitäen.
Tilastokeskuksen tietolaari verkossa
Mikkelä kehuu Tilastokeskuksen nettisvuja, joille on koottu jopa 100 000 html-sivua. Internetmarkkinoinnin tutkijana en ole ihan vakuuttunut, onko tiedot jäsennelty riittävän selkeästi ja toimiiko haku riittävän tarkasti. Varmaa on, että tietoa on paljon.
Joku yleisöstä heittää Mikkelälle haasteen etsiä julkisista varoista palkatun työvoiman määrä Suomessa. Mikkelä löytää helposti valtion virkamiesten keskipalkan, 3 163 euroa vuonna 2008, mutta ei löydä vastausta esitettyyn kysymykseen.
Olen itsekin eksynyt monta kertaa Tilastokeskuksen sivuille. Vaikka näen tilaston mielessäni ja tiedän, että esimerkiksi verkkokauppoja tehneiden osuus on tarjolla kuvion muodossa, en juuri koskaan onnistu löytämään sitä ensimmäisellä yrityksellä. Nykyisin olen jo oppinut kirjaamaan mielenkiintoiset osoitteet del.icio.us-palveluun.
Matkailun ja elämystuotannon klusterin uutiskirje julisti taas tällä viikolla, että Suomen matkailun internetmarkkinointi laahaa muuta maailmaa perässä. Laahata on mielenkiintoinen sanavalinta, jonka perusteeksi ME-klusteri ei ole vielä toistaiseksi esittänyt yhtäkään perustelua. Mutu-tuntuma ei riitä silloin, kun maan virallinen matkailun kehittämistaho esittää kannanottojaan.
Kovin vakuuttavalta ei kuulosta myöskään vertailukohde ”muu maailma”. Onko tosiaan niin, että matkailun internetmarkkinointi on Suomea paremmissa kantimissa myös maissa, joissa tietoliikenneverkko ei ole kattava eikä väestöllä välttämättä ole edes lukutaitoa? Jos vertailukohde ja vertailun tulos – laahaa muuta maailmaa perässä – ovat kovin epämääräisiä käsitteitä, ihmetyttää myös, mitä internetmarkkinoinnilla tässä tarkoitetaan. Markkinointia voi jäsentää perinteisen 4P-mallin avulla (product, price, place, promotion) tai esimerkiksi kolmiolla mitä-kenelle-miten. Ehkä klusterissa tarkoitetaan internetmarkkinoinnilla vain verkossa tapahtuvien myynninedistämiskeinojen valikoimaa, mutta mitä tällainen promootiokeinojen paletti kertoo internetmarkkinoinnin tilasta?
e-matkailumarkkinat suuremmat Suomessa
Jos markkinoiden kokoa mitataan asiakasmäärillä, Suomen online matkailumarkkinoiden koko verrattuna esimerkiksi USA:han voi ensinäkemältä hätkähdyttää.
Lähde: http://www.newmediatrendwatch.com
Tilasto näyttää pahalta, mutta selittyy sillä, että tässä markkinoiden koko on mitattu henkilöinä. Pikkuruinen Suomi versus mahtava Amerikka ei kerro meille juuri mitään. Sama tilasto prosentteina näyttää tältä.
Lähde: http://www.newmediatrendwatch.com
Itse asiassa kotimaisista matkailijoista suurin osa onkin niin sanottuja e-matkailijoita. Tosin ETC NEW Media Trend Watch ei määrittele tarkemmin, miten tilasto on tuotettu. Lisää vertailupintaa saa kuitenkin Eurostatin taulukosta, jossa verrataan sähköisesti hankintoja tai varauksia tehneiden ihmisten määrää Euroopassa. Tässä kartalle värikoodein kuvattu e-ostoaktiivisuus.
Lähde: Eurostat 2008, http://tinyurl.com/myvpze
Vaikka värikoodien selite on kuvassa pienellä präntillä, kuvasta voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että Suomi on e-kaupassa hyvää eurooppalaista keskiluokkaa. Vaikka yritysten saamat sähköiset tilaukset ei Suomen kannalta ole aivan yhtä vakuuttava tilasto (kuva alla), ollaan siinäkin melko lailla eurooppalaista keskitasoa. Tosin tässäkin pitää muistaa, että tilastoon on rekisteröity vain yli kymmenen henkilöä työllistävät yritykset ja niistä vain ne, joiden e-myynnin osuus on enemmän kuin yksi prosentti kokonaismyynnistä.
Lähde: Eurostat 2008, http://tinyurl.com/n8vd9r
Tilastokeskuksen tilastosta (2008) jo tiedämme, että matkailutuotteet on suurin yksittäinen verkkokaupan tuoteryhmä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan 60 prosenttia 16-74 -vuotiaista hankintoja verkossa tehneistä on hankkinut matkailutuotteita.
Verkkomainonta kasvoi 5,5%
IAB Finlandin mukaan kotimaisten yritysten investoinnit verkkomainontaan kasvoivat vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä 5,5 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Yhteensä verkkomainontaan panostettiin 34,6 miljoonaa euroa, josta hakusanamainontaan panostettiin 8,6 miljoonaa euroa eli hakusanamainonnan kasvu viime vuoteen verrattuna oli peräti 55,9 prosenttia.
Vaikka tammi-kesäkuussa 2009 medimainonnan investoinnit laskivat melkein viidesosan, verkkomainontaan investoitiin 9,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yritykset siirtyivät perinteisestä printtimediasta verkkoon ja verkkomainonnan osuus olikin ensimmäisen puolen vuoden aikana jo 12,4 prosenttia kaikesta mediamainonnasta.
Kotimainen tilasto noudattaa eurooppalaista verkkomainonnan trendiä. Vuonna 2008 Euroopassa verkkomainontaan kulutettiin IAB Europen tilaston mukaan 12,9 miljardia euroa eli kasvua vuoteen 2007 verrattuna oli 20 prosenttia. Myös ero USA:han kutistui 4,4 miljardista 3, 7 miljardiin ja lähes kaikki IAB Europen tutkimista eurooppalaisista maista kasvattivat verkkomainonnan investointejaan enemmän kuin USA . Vain eurooppalainen edelläkävijä Hollanti jäi hieman USAn kasvun taakse.
Lähde: IAB Europe AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492
Verkkomainonnan kasvuvauhdissa Suomi on useimpia muita eurooppalaisia maita edellä. Suomessa on kuitenkin hitaasti sytytty verkkomainontaan, ja siksi vinha kasvu ei vielä ole muuttunut merkittäväksi mainonnan osa-alueeksi.
Lähde: IAB Europe AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492
Tarvitaanko edes lisää verkkomainontaa?
Myös internetmarkkinoinnin keinoilla tarkasteltuna Suomi kuroo vuosi vuodelta kiinni muiden etumatkaa. Hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot ovat kasvaneet Suomessa viidenneksi eniten Euroopassa. Tosin absoluuttisina investointeina mitattuna Suomi ei pärjää kovin hyvin, mikä johtunee maamme pienestä koosta ja pienyritysvaltaisuudesta.
Lähde: IAB Europa AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492
Selvitin wikipediasta vertailun vuoksi yllä olevan kuuden pienimmän verkkomainostajan väkiluvut ja bruttokansantuotteet. Väkilukuun tai bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomi on näistä Itävaltaa ja Belgiaa edellä. Hakusana- ja sähköpostimainonnassa Suomi jopa voittaa kaikki muut paitsi Tanskan.
Onkohan joku löytänyt matkailumarkkinoinnin osalta vastaavan tilaston internetmarkkinointivälineistä? Olisin todella kiinnostunut, vaikka sitähän sanotaan, että vale, emävale, tilasto. Emme ehkä siltikään ole ihan niin surkeita matkailun internetmarkkinoijia kuin meille annetaan ymmärtää. Sitä paitsi vaikka verkkomainonta olisi matkailun saralla heikkoa, sen tulokset ovat hienot. Näin kai voi todeta siitä, että matkailutuotteet ovat kaikkein suurin verkkokaupan tuoteryhmä Suomessa.
Tilastokeskus raportoi tänään ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärän romahduksesta heinäkuussa. Sellaisena pitäisin yhdeksän prosenttiyksikön laskua verrattuna heinäkuuhun 2008. Myös kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät vajaat kaksi prosenttia. Tuoreeltaan tilastot vaikuttavat dramaattisilta, mutta täytyy muistaa, että Tilastokeskuksen tilastoihin päätyvät vain yli kymmenen huoneen majoitusyksiköiden yöpymiset.
Suomessa se tarkoittaa sitä, että suuri osa mökkimajoitusta pää- tai sivutoimenaan tarjoavista majoitusyrittäjistä ei kirjaudu tilastoihin. Nyt kun olemme viettäneet kesämme laman kurimuksessa, monet ovat vähentäneet ulkomaan matkailua ja matkustaneet Suomessa. En ole törmännyt tutkimukseen, jossa olisi selvitetty, mihin kotimaan matkoja on tehty, mutta kuvittelen, että niitä on tehty entistä enemmän pienemmille paikkakunnille, sukulaisten hoteisiin ja vaatimattomampiin kohteisiin. Ehkäpä monet näistä kotimaisista matkoista ovat jääneet Tilastokeskuksen tavoittamattomiin.
Pienen yrittäjän ääni kuuluviin
Kuulin torikauppiaalta, että tämä kesä on ollut heille vähintään keskinkertainen. Yksi matkailuyrittäjä jopa kehui kesää ennätysvilkkaaksi. Miksi näiden yrittäjien kokemukset eivät näy tilastoissa? Syy lienee juuri siinä, että matkailijat – kotimaiset ja ulkomaiset – ovat kääntyneet pienten yrittäjien puoleen. Ainakin perinteisistä Suomeen matkustavista kansallisuuksista, Ruotsista ja Venäjältä, monet jo löytävät tarjontaa hotelliketjujen ja muiden keskusvaraamojen ulkopuolelta.
Meidän ei siis kannata ihan kritiikittömästi hyväksyä virallisia matkailutilastoja. Ehkei matkailun lama olekaan niin syvä kuin meille väitetään.
MEKin tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen antaa tiivistetyn katsauksen Suomen matkailuelinkeinon tunnuslukuihin (pdf). Matkustustaseen kehitys on jopa parempi kuin ennakoitiin ja siitä on kiittäminen venäläisten kulutustottumuksia. Itse asiassa tavoitteisiin nähden myös kotimaan yöpymiset ovat paremmat kuin odotettiin. Tilasto kotimaan lomamatkoista maksullisissa majoitusmuodoissa on kuitenkin kääntynyt laskuun. Samoin matkailun osuus bruttokansantuotteesta on hieman alle odotusten.
Muutamaa tilastoa lukuun ottamatta matkailutilastot ovat varsin positiivista katsottavaa. Siitä huolimatta tänä vuonna ei Ylkäsen mukaan ole epäselvyyttä siitä, etteikö tavoitteista jäätäisi jälkeen. Samaa on odotettavissa myös ensi vuonna.
Ylkäsen tilastot osoittavat, että matkailun alamäki alkoi tasan vuosi sitten kesäkuussa 2008. Tilastoista voi päätellä myös sen, että kuluttajat ovat siirtyneeet halvempiin majoitusmuotoihin. Hotellitilastot ovat laskussa, mutta retkeilymajat ja leirintäalueet ovat lisänneet suosiotaan, mutta se ei kuitenkaan kata volyymiltään suurempien majoitusmuotojen tappioita.
Vuosina 2004-2007 matkailu oli keskimäärin seitsemän prosentin vuosittaisessa kasvuvauhdissa. Siksi matkailun pitäisi kestää muutama heikompi vuosi. Heikkojen vuosien jälkeen on odotettavissa nopeaakin elpymistä.
Yleisöstä muistutettiin, että matkailutilastoista puuttuu lähes täysin vuokramökit, joten tilastot ovat siltä osin vääristyneet. Näiden puuttuminen vaikuttaa myös ulkomaisten osuuteen, sillä monet ulkomaiset majoittuvat tilastojen ulkopuolelle jäävissä vuokramökeissä. Tähän asiaan liittyy myös oma esitykseni matkailun alueelliset tietovarannot (pdf) -hankkeesta.
