Outi-Maaria Palo-oja

Geokätkentä ja matkailuliiketoiminta

24.06.2010

Geokätkentä ei ole uusi harrastus, mutta silti sen liiketoiminnallinen hyödyntäminen on alkutekijöissä meillä ja muualla. Hyviä esimerkkejä amatööri aarteenetsijöiden tulouttamisesta jo löytyy, mutta suomalaisilla olisi vielä opittavaa. Potentiaalia olisi, sillä tähän päivään mennessä maailmalla on yli 1,1 miljoonaa virallista geokätköä ja neljästä viiteen miljoonaa virallista lajin harrastajaa. Suomalaisen geocache.fi-sivuston mukaan suomalaisia kätköilijöitä on jo 2 460. Suomen ensimmäinen geokätkö, Sun Gear, piilotettiin Keravalle jo syksyllä 2000.

Virtuaalinen matkaopas

Matkailun näkökulmasta geokätkö on halpa opas, joka saa ihmiset pysähtymään heille vielä tuntemattomille matkakohteille. Mikäli kätkössä on harrastuksen kannalta arvokas, mutta vain muutaman euron arvoinen, travelbugi tai geokolikko, ovat harrastajat valmiita näkemään vähän vaivaakin kätkön löytämiseksi.

Kätköjen tekijöille pitäisikin antaa kansallinen tunnustus matkailun edistämisestä. He ovat vapaasta tahdostaan kätkenneet pieniä pakasterasioita tai muita purkkeja paikoille, joita itse pitävät pysähtymisen ja näkemisen arvoisina. Usein kätkö on tehty tutuille seuduille, joita halutaan esitellä muillekin. Toinen tapa on piilottaa kätkö säännöllisin väliajoin ruuhkaisten teiden varsille. Automatkasta saa paljon enemmän irti, kun pysähtelee muutaman kymmenen kilometrin välein haukkaamaan happea, nauttimaan Suomen kauniista luonnosta ja etsimään koko perheen voimin salaperäistä aarretta. Vapaaehtoisvoimin on myös geokätkötetty Suomen kansallismaisemat.

Olen itsekin pysähtynyt moniin sellaisiin kohteisiin, joiden ohi olen ajanut jo monta vuotta. Etsimisen ilo ja löytämisen riemu ovat siis johtaneet minutkin tutustumaan uudelleen niin oman synnyinkuntani ihmeisiin, mutta myös tuttujen siirtymäreittien upeisiin maisemakohteisiin.

Suut makiaks ja matka jatkuu

Suomessa on 14 400 geokätköä. Matkailuyrityksen kannattaisi ehkä vilkaista, sattuuko myös oman yrityksen läheltä (kirjoita kunta ja klikkaa “kartalla” tai “listauksena”) löytymään geokätkö, joka johdattaisi potentiaalisia asiakkaita omille kulmille. Toinen tapa on tietenkin seurata, liikkuuko alueella epämääräistä väkeä navigaattoreiden, puhelinten ja muiden gps-laitteiden kanssa, ja päätyvätkö nämä epämääräiset liikkujat lopulta kaikki samaan paikkaan. Onpa lyhyen geokätköilyhistoriani aikana sattunut niinkin, että yrittäjä epäili porukan kulkevan huumekätköllä. Ystävällinen poliisi loggasi kätkön ja yrittäjä huokaisi helpotuksesta. Sekin turha hälytys tosin olisi vältetty, jos yrittäjä olisi ottanut asian puheeksi näiden hiippailijoiden kanssa tai käynyt vilkaisemassa mahdolliset kätköpaikat.

Hälytys potentiaalisista asiakkaista

Geokätköilyyn tutustuminen ei maksa mitään, ja pienellä summalla yritys voi saada myös sähköpostiinsa ilmoituksen joka kerta, kun tietyllä kätköllä on tehty loggaus eli siellä on joku käynyt. Nykyisin, kun yhä useammalla on älypuhelin, loggaukset tehdään heti kätköllä eikä vasta kotona, joten sähköpostitiedonanto voi hyvinkin tarkoittaa, että asiakas juuri sillä hetkellä seisoo pihalla. Ehkäpä hän kaipaa virvoketta, ehkä vinkkejä seuraavista mielenkiintoisista kätköistä tai haluaa muuten vain keskustella.

Matkailuyrittäjälle läheinen kätkö voi olla erinomainen tapa houkutella asiakkaita, ja siksi geokätkön voisi tehdä myös itse. Ainakin pienemmillä paikkakunnilla, joilla ei ole kansallisia täyden palvelun huoltamoketjuja eikä vilkasta läpikulkuliikennettä, geokätkö voisi olla oiva keino ohjata osa turistivirrasta omiksi asiakkaiksi.

Koko perheen harrastus

Geokätkentää voivat harrastaa kaiken ikäiset, ja usein liikkeellä on koko perhe. Perheille ja liikunnasta tai ulkoilusta kiinnostuneille geokätkentä tarjoaa täysin uudenlaisen virikkeen. Esimerkiksi jotkut amerikkalaisista kansallispuistoista ovat alkaneet vuokrata päivähintaan GPS-laitteita asiakkailleen, jotta nämä voivat etsiä puistoon piilotetut kätköt samalla, kun tutustuvat puistoon. Toisissa paikoissa GPS:n kylkeen saa vielä eväät ja vaellusvarusteet. Miksi ei siis meilläkin kokeiltaisi samaa?

Geokätköjä etsiessä on mahdollista luoda uudenlainen matkailukokemus. Esimerkiksi uuteen maahan on mukava tapa tutustua geokätköltä toiseen siirtyen. Paitsi että voit etsiä geokätkön Angkor Watista Kambotsasta tai Louvren liepeiltä Ranskasta, sellaisia voit poimia ainakin neljä Kuusamon karhunkierroksella.

Brändin rakentamista geokätkennällä

Geokätkentä sopisi erinomaisesti myös brändinrakennukseen. Jeep lienee ensimmäinen geomobiili, joka on laittanut liikkeelle omat travel buginsa ja niiden löytäjistä joku onnellinen voittaa Jeepin itselleen. Geokätkentä on yksi myyntivaltti myös navigaattoreille. Ainakin Garmin takaa, että kätköt löytyvät kesälomareissulla oudompienkin kyläteiden varrelta.

Geokolikoiden ja travel bugien laskeminen liikkeelle on ilmaista mainosta myös esimerkiksi yhdistyksille. Tällä hetkellä kansainväliseltä geokätkentä-sivulta löytyy esimerkiksi maailman diabetes -päivän kolikkotempaus, jolla haluttiin ihmisten kiinnittävän huomiota tautiin, jota sairastaa yli 250 miljoonaa ihmistä ympäri maailman.

Olen etsinyt kätköjä vasta muutaman viikon, ja tähän saakka olen törmännyt vain Oulu Radion ja FST:n Buuklubbenin travelbugeihin. Onneksi maailmalla on varmasti muitakin suomalaisten yritysten tai yhteisöjen travelbugeja. Niiden etsintä jatkuu – kätköltä kätkölle.

Lue lisää...

Metsästysmatkailua Etelä-Afrikassa

03.06.2010

Vielä viimeisiä CIRCLE-muisteloita melkein kaksi kuukautta jälkikäteen. Aluksi eteläafrikkalaisen professori Laetitia Radder ajatuksia metsästysmatkailusta.

Radder tutkii ryhmänsä kanssa metsästysmatkailijoiden tyytyväisyyttä Etelä-Afrikan safareihin. Radderin mukaan maailmassa on 37,5 miljoonaa metsästäjää, joista 16 000 käy vuosittain Etelä-Afrikassa metsästämässä. Maassa on 60 erilaista saalisnisäkästä ja niiden lisäksi liskoja ja lintuja. Vaikka metsästysmatkailu on hyvin organisoitua, tarkkoja lukuja esimerkiksi saaliin määrästä on hankala saada, koska yrittäjät eivät halua paljastaa niitä. Ehkä yrittäjät pelkäävät sitä, että saalismäärä vaikuttaa matkailijoiden määrään: pieni saalismäärä voi tarkoittaa sitä, ettei alueella sittenkään ole paljon riistaa.

Metsästysmatkailu ja eläinten täyttäminen tuottavat Etelä-Afrikkaan 91 miljoonaa dollaria vuosittain. Metsästysmatkailun ympärillä on 70 000 työpaikkaa ja se hyödyttää myös paikallisen infrastruktuurin luomista. Luonnonsuojelu ei ole kuulemma ongelma, sillä metsästyksellä hallitaan eläinkantoja.

Raddarin tutkimuksessa tyytyväisyyttä mitattiin HOLSAT-mallilla, jossa mitataan sekä etukäteen, jälkikäteen ja paikan päällä saatuja kokemuksia. Se voisi olla hyvä mittari myös omiin tutkimuksiimme. Radder käytti näistä kokemuksista pre-peak and post experience -nimitystä. Mallin indikaattorit vaihtelevat mitattavan kohteen mukaan ja Radderin tutkimuksessa jopa saalistettava laji määräsi, millaisia indikaattoreita tyytyväisyyden mittaamiseen pitäisi käyttää. Kuitenkin ydinindikaattorit voivat olla samoja.

Aineisto koostui 2 000 metsästäjän haastatteluista. Metsästäjät olivat tyytyväisiä matkoihinsa ja usein kokemus ylitti odotukset. Riskit eivät olleet niin suuria kuin metsästäjät etukäteen olettivat. Lisäksi HOLSAT näytti soveltuvan hyvin tällaisten matkojen tyytyväisyystutkimuksiin.

Radder haluaisi tuottaa instrumentin, joka auttaisi sekä tutkijoita että yrittäjiä mittaamaan tyytäväisyyttä. Hän oli kuitenkin epävarma, onko kyseessä edes on tyytyväisyys, jota halutaan mitata. Tähän instrumentin kehittelyyn Radder tarvitsisi apua, ja ehkä meidän professorimme Raija Komppula voisi häntä auttaa.

Lue lisää...

Virtuaaliset ympäristöt matkailumarkkinoinnissa

08.04.2010

Eleonora Pantano esittelee tutkimustaan. Hänen mukaansa alueet kilpailevat tänä päivänä kiihkeästi tilasta kuluttajien mielessä. Yksi keino promota aluetta on tuottaa siitä virtuaalisia todellisuuksia. Hän nostaa esiin lisätyn todellisuuden ja pelit, joiden avulla alueesta voidaan luoda myös ajassa eteen tai taaksepäin ulottuva todellisuus.

Jää hieman hämäräksi, mihin Pantanon tulokset perustuvat, mutta pitää tutustua tarkemmin hänen työhönsä. Joka tapauksessa Pantano väittää, että virtuaalisuus voi auttaa kulttuurikohteiden markkinoinnissa ja asiakkaan päätöksenteossa. Silti kohteessa paikanpäällä teknologiasta ei ole apua, koska se on kallista käyttää. Yhtään perustetta Pantano ei kylläkään väitteilleen anna. Pitää muistaa omassa esityksessä antaa edes jotaain evidenssiä omalle päättelyketjulleen.

Lopuksi Eleonora Pantano kannustaa ihmisiä lähettämään kesäkuun loppuun mennessä abstraktin hänen toimittamaansa kirjaan. Ehkä Lilistä myöhemmin irtoaisi jotain tällaisiakin avauksia.

Lue lisää...

Joulutarinaa Tekes-seminaarin alkuun

20.01.2010

Tekesin vapaa-ajan ohjelman vuosiseminaari alkaa jouluisesti. Toimitusjohtaja Ilkka Länkinen ProSanta Oy:stä uskoo joulupukkiin, ja on ollut sitä itsekin – auktorisoituna. Tähän mennessä auktorisoituja joulupukkeja on kuutisenkymmentä ja jouluisia tarinoita kerrotaan 14 kielellä. Länkinen osti vaimonsa kanssa SantaPark Oy:n 2009.

Toiminta jakaantuu kolmeen kohteeseen. Joulukassa, joulun satumaassa, asiakkaat ovat osa jouluista näytelmää, jossa juonta kuljettavat kippuranokkaiset tontut. Joulupukin kesämökkiin pääsee tutustumaan jo lyhyen laivavisiitin aikana Espoossa. Tuttuun Santaparkiin on tehty ympärivuotinen jää- ja lumimaailma, jossa esitetään matkatarinaa Lapista.

Länkinen kehuu kotimaista tarinatietopankkia, josta voi ammentaa matkailutuotteita. Pikkuisen esitys sortuu liioitteluun, mutta ajatus on varmaan ihan hyvä. Yksilölllisyyttä ja tarinallisuutta kaipaavat ihmiset ttulevat näkemään ja kokemaan matkallaan jotain sellaista, jota ei kotimaasta saa.

Sinänsä yksilöllisyys ja tarinat ovat mielenkiintoisia teemoja myös oman tutkimukseni kannalta. Yhteisöllisessä mediassa tarinat vievät viestiä eteenpäin, olipa se yrittäjän sanomaa tai aiheestaan innostuneen asiakkaan.

Henkilökuntapula uhkaa

ProSantan tulevaisuuden näkymät ovat toimitusjohtaja Länkisen mukaan hyvät. Paineita tuleekin lähinnä siitä, miten asiakasvirta saadaan palveltua, kun osaavia ja kielitaitoisia työntekijöitä ei välttämättä ole saatavilla.

Länkinen tuntuu uskovan lujasti koulutukseen. Joulupukeilta ja tontuilta on löydyttävä matkailuosaamista, ja siksi kuka tahansa ei kelpaa tonttuilemaan.

Lisäapua kaivataan myös kansainvälistymiseen, sillä tavoitteena on viedä suomalaista joulupukkia entistä enemmän kansainväliselle kentälle.

Yleisöstä joku kysyy yrityksen hiilijalanjälkeä. Länkinen ei ehdi vastata, kun yleisöstä joku jo huutelee kysymystään uudelleen. Hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään joulupukin franchising-toiminnalla ja perustamalla ulkomaille joulupukin etäkonttoreita.

Sama kyselijä kritisoi, mitä aitoa elämystä Santapark tarjoaa. Kyselijän nimi menee ohi, mutta mies käyttäytyy aivan liian aggressiivisesti tällaiseen tilaisuuteen. Joku toinenkin matkailuyrittäjä tarttuu aitousasiaan. Hänen pyörittämässään villin lännen ohjelmapalveluyrityksessä on kuulema aidot revolveritkin. Saakohan asiakas siellä aidon luodinreiän hattuunsa, jos nousee hevosen selkään?

Seminaari saa mielenkiintoisia piirteitä, kun kiistellään, mikä elämys on aito ja mikä epäaito. Voiko mikään järjestetty ohjelmapalvelu tarjota aitoa elämystä? Toisaalta voiko kenenkään kokemuksen aitoutta kiistää?

Vaikka esityksessä on rutkasti elävöittämistä, Santaparkin tulevaisuus tuntuu olevan toimivissa käsissä. Haasteet on tunnistettu ja niihin ollaan tarttumassa osaamisen kautta.

Lue lisää...

Muotoseikkoja

17.01.2010

Katselen tässä sunnuntain hienoa ulkoilusäätä vain ikkunasta. Ulos ei ole asiaa, kun to do -listalla on vielä tälle viikonlopulle monta hommaa. Kirjoittelen mm. konferenssipaperia CIRCLEen. Edelleen jaksaa ihmetyttää, miksi jokaiseen konferenssiin ja journaliin pitää olla erilaiset lähdemerkinnät. Paperin kirjoituksesta menee iso osa siihen, kun syynäilee ja korjailee pisteitä pilkuiksi ja poistaa välillä jompaa kumpaa, kunnes huomaa, että pitikin käyttää kursiivia ja vain yhtä isoa kirjainta.

Onneksi nykyään alkaa olla valmiita ohjelmia, kuten RefWorks, jotka tekevät lähdeluettelot automaattisesti. Tosin niissä on se vika, että ohjelmat eivät toimi yhteen. Aina jokin artikkeli onkin tallennettu toiseen ohjelmaan kuin muut tai sitten samaan ohjelmaan eri tunnuksen alle. Onneksi löysin ihan mukavan simppelin ohjesivuston Harvard-tyylin viite- ja lähdemerkinnöistä.

Tämäkö se on sitä tutkijan työtä, jota vielä eilen niin kovasti kaipasin? Toisaalta olisihan se ihan kiva lähteä huhtikuussa Portugaliin… Ehkä sittenkin kannattaa uhrata yksi sunnuntai.

Lue lisää...

Finnair sosiaalisen median ryöpytyksessä

04.12.2009

Do not fly with Finnair

learn2fly Twitterissä

Just make sure you don’t fly via Helsinki with Finnair, useless feckers!

JamesVirdee Twitterissä

Ja niin edelleen suomeksi, ruotsiksi, espanjaksi, venäjäksi, kiinaksi…

Mutta ei hätää. Suomalaisia yrityksiä ei kiinnosta pätkän vertaa, mitä heistä sosiaalisessa mediassa puhutaan. Siksi myöskään Finnairia ei varmaankaan haittaa, että Twitteriin ja muualle sosiaalisen median syövereihin tupsahtelee kielteisiä viestejä harva se minuutti.

Olisiko pikku hiljaa syytä kiinnostua asiasta?

Lue lisää...

Raakileena julkistettu maaportaali

08.10.2009

Annoin visitfinland.com-maaportaalille aikaa kehittyä ja vasta nyt testasin Saimaan alueen osalta, mitä kaikkea portaalista löytyy. Eipä löydy paljon. Savonlinnassa ei ole kohteita, Mikkelissä on kaksi hotellia, Savonlinnassa yksi, Punkaharjun ainoa aktiviteetti on Mannilan joulu jne.

Tämä kaikki on tietenkin kiinni siitä, miten hyvin yrittäjät saadaan aktivoitua ja sitoutettua tietojensa ylläpitämiseen. Siksi tietoa voi vielä tulla, mutta pienikin pyörähdys matkailuyrittäjien juttusilla kertoo, että yrittäjät eivät ole vakuuttuneita visitfinlandista.

Sosiaalisuus kateissa

Itseäni kiinnostaa nähdä, miten hyvin maaportaali lyö läpi sosiaalisen median palveluna. En keksi yhtään syytä, miksi matkailija haluaisi siirtyä jo tuntemistaan palveluista visitfinlandiin. Miksi ei etsisi tietoa esimerkiksi TripAdvisorista, jossa käyttäjät ovat paljon aktiivisempia tiedon tuottajia kuin visitfinlandissa? Miksi ei blogata WordPressissä omaa matkakertomustaan tai Rantapallossa tai jossain?

Mielenkiintoinen piirre on se, että esimerkiksi maaportaalin blogi täyttyy samojen suomalaisten ihmisten kirjoittamista kokemuksista, joista osa on kertynyt vieläpä muualta kuin Suomesta. Toinen ryhmä näyttää olevan ulkomaalaiset, jotka kertovat omasta kotimaastaan. Onko visitfinlandin viesti siis se, että kannattaa lähteä Suomesta muualle etsimään matkailukokemuksia?

Investoinnit hyötykäyttöön

Visitfinlandiin uhrattiin paljon aikaa ja rahaa – nekin rahat valuivat pääosin ulkomaille. Vaikka portaali viivästyi melkein kolme kuukautta suunnitellusta aikataulusta, se näyttää edelleen keskeneräiseltä. Lanseeraus oli elokuun loppupuolella ja nyt eletään lokakuuta eikä vieläkään esimerkiksi kielten sekamelskaa ole saatu korjattua.

Nyt olisi politiikasta tutun ryhtiliikkeen aika. Pitäisi korjata tunnistetut mokat ja panostaa rutkasti sisällön kehittämiseen. Jos ei muu auta, pitää jalkautua kentälle etsimään kadoksissa olevaa matkailutietoa niin Kainuusta kuin Etelä-Savosta.

Lue lisää...

Matkailu ja vapaa-aika tilastoissa

30.09.2009

Maakuntajohtaja Matti Viialainen kehuu estotta Tilastokeskusta tiedontuottajana. Hän toteaa, että Maakuntaliitossa tietoa hyödynnetään puhtaasti oman edun mukaisesti.Viialainen peräänkuuluttaa eri tahojen yhteistyötä, jotta maakunta kehittyy suotuisasti.

Matkailuelinkeino esillä

Viialaisen puheenvuoron jälkeen keskustellaan vilkkaasti vapaa-ajan asumisesta ja majoitustilastoista. Viialainen totesi majoitustilastojen heikkouden, mutta ei tuntenut yksityiskohtaisesti, mikä tilastossa on vikana.

Otin asiakseni mainostaa Joensuun yliopiston tietovarannot-hanketta, jossa yritetään tuottaa ensi vuoden aikana estimaattia Etelä-Savon todellisista matkailutilastoista. Viialainen ei hihkunut innosta, mutta  ei laittanut vastaankaan. Pitää yrittää tuottaa hänelle jonkinlainen vertailu Tilastokeskuksen matkailutilastoista ja meidän tietovarantojen tuottamasta tilastosta. Jospa saisimme sen aikaan jo tänä vuonna.

Lue lisää...

Suomen matkailun internetmarkkinointi ei laahaa

17.09.2009

Matkailun ja elämystuotannon klusterin uutiskirje julisti taas tällä viikolla, että Suomen matkailun internetmarkkinointi laahaa muuta maailmaa perässä. Laahata on mielenkiintoinen sanavalinta, jonka perusteeksi ME-klusteri ei ole vielä toistaiseksi esittänyt yhtäkään perustelua. Mutu-tuntuma ei riitä silloin, kun maan virallinen matkailun kehittämistaho esittää kannanottojaan.

Kovin vakuuttavalta ei kuulosta myöskään vertailukohde “muu maailma”. Onko tosiaan niin, että matkailun internetmarkkinointi on Suomea paremmissa kantimissa myös maissa, joissa tietoliikenneverkko ei ole kattava eikä väestöllä välttämättä ole edes lukutaitoa? Jos vertailukohde ja vertailun tulos – laahaa muuta maailmaa perässä – ovat kovin epämääräisiä käsitteitä, ihmetyttää myös, mitä internetmarkkinoinnilla tässä tarkoitetaan. Markkinointia voi jäsentää perinteisen 4P-mallin avulla (product, price, place, promotion) tai esimerkiksi kolmiolla mitä-kenelle-miten. Ehkä klusterissa tarkoitetaan internetmarkkinoinnilla vain verkossa tapahtuvien myynninedistämiskeinojen valikoimaa, mutta mitä tällainen promootiokeinojen paletti kertoo internetmarkkinoinnin tilasta?

e-matkailumarkkinat suuremmat Suomessa

Jos markkinoiden kokoa mitataan asiakasmäärillä, Suomen online matkailumarkkinoiden koko verrattuna esimerkiksi USA:han voi ensinäkemältä hätkähdyttää.

Lähde: http://www.newmediatrendwatch.com

Tilasto näyttää pahalta, mutta selittyy sillä, että tässä markkinoiden koko on mitattu henkilöinä. Pikkuruinen Suomi versus mahtava Amerikka ei kerro meille juuri mitään. Sama tilasto prosentteina näyttää tältä.

Lähde: http://www.newmediatrendwatch.com

Itse asiassa kotimaisista matkailijoista suurin osa onkin niin sanottuja e-matkailijoita. Tosin ETC NEW Media Trend Watch ei määrittele tarkemmin, miten tilasto on tuotettu. Lisää vertailupintaa saa kuitenkin Eurostatin taulukosta, jossa verrataan sähköisesti hankintoja tai varauksia tehneiden ihmisten määrää Euroopassa. Tässä kartalle värikoodein kuvattu e-ostoaktiivisuus.

Lähde: Eurostat 2008, http://tinyurl.com/myvpze

Vaikka värikoodien selite on kuvassa pienellä präntillä, kuvasta voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että Suomi on e-kaupassa hyvää eurooppalaista keskiluokkaa. Vaikka yritysten saamat sähköiset tilaukset ei Suomen kannalta ole aivan yhtä vakuuttava tilasto (kuva alla), ollaan siinäkin melko lailla eurooppalaista keskitasoa. Tosin tässäkin pitää muistaa, että tilastoon on rekisteröity vain yli kymmenen henkilöä työllistävät yritykset ja niistä vain ne, joiden e-myynnin osuus on enemmän kuin yksi prosentti kokonaismyynnistä.

Lähde: Eurostat 2008, http://tinyurl.com/n8vd9r

Tilastokeskuksen tilastosta (2008)  jo tiedämme, että matkailutuotteet on suurin yksittäinen verkkokaupan tuoteryhmä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan 60 prosenttia 16-74 -vuotiaista hankintoja verkossa tehneistä on hankkinut matkailutuotteita.

Verkkomainonta kasvoi 5,5%

IAB Finlandin mukaan kotimaisten yritysten investoinnit verkkomainontaan kasvoivat vuoden 2009 toisella vuosineljänneksellä 5,5 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Yhteensä verkkomainontaan panostettiin 34,6 miljoonaa euroa, josta hakusanamainontaan panostettiin 8,6 miljoonaa euroa eli hakusanamainonnan kasvu viime vuoteen verrattuna oli peräti 55,9 prosenttia.

Vaikka tammi-kesäkuussa 2009 medimainonnan investoinnit laskivat melkein viidesosan, verkkomainontaan investoitiin 9,4 prosenttia edellisvuotta enemmän. Yritykset siirtyivät perinteisestä printtimediasta verkkoon ja verkkomainonnan osuus olikin ensimmäisen puolen vuoden aikana jo 12,4 prosenttia kaikesta mediamainonnasta.

Kotimainen tilasto noudattaa eurooppalaista verkkomainonnan trendiä. Vuonna 2008 Euroopassa verkkomainontaan kulutettiin IAB Europen tilaston mukaan 12,9 miljardia euroa eli kasvua vuoteen 2007 verrattuna oli 20 prosenttia. Myös ero USA:han kutistui 4,4 miljardista 3, 7 miljardiin ja lähes kaikki IAB Europen tutkimista eurooppalaisista maista kasvattivat verkkomainonnan investointejaan enemmän kuin USA .  Vain eurooppalainen edelläkävijä Hollanti jäi hieman USAn kasvun taakse.

Lähde: IAB Europe AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492

Verkkomainonnan kasvuvauhdissa Suomi on useimpia muita eurooppalaisia maita edellä. Suomessa on kuitenkin hitaasti sytytty verkkomainontaan, ja siksi vinha kasvu ei vielä ole muuttunut merkittäväksi mainonnan osa-alueeksi.

Lähde: IAB Europe AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492

Tarvitaanko edes lisää verkkomainontaa?

Myös internetmarkkinoinnin keinoilla tarkasteltuna Suomi kuroo vuosi vuodelta kiinni muiden etumatkaa. Hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot ovat kasvaneet Suomessa viidenneksi eniten Euroopassa. Tosin absoluuttisina investointeina mitattuna Suomi ei pärjää kovin hyvin, mikä johtunee maamme pienestä koosta ja pienyritysvaltaisuudesta.

Lähde: IAB Europa AdEx 2008, http://www.iab.fi/dm/file.phtml?id=492

Selvitin wikipediasta vertailun vuoksi yllä olevan kuuden pienimmän verkkomainostajan väkiluvut ja bruttokansantuotteet. Väkilukuun tai bruttokansantuotteeseen suhteutettuna Suomi on näistä Itävaltaa ja Belgiaa edellä. Hakusana- ja sähköpostimainonnassa Suomi jopa voittaa kaikki muut paitsi Tanskan.

Onkohan joku löytänyt matkailumarkkinoinnin osalta vastaavan tilaston internetmarkkinointivälineistä? Olisin todella kiinnostunut, vaikka sitähän sanotaan, että vale, emävale, tilasto. Emme ehkä siltikään ole ihan niin surkeita matkailun internetmarkkinoijia kuin meille annetaan ymmärtää. Sitä paitsi vaikka verkkomainonta olisi matkailun saralla heikkoa, sen tulokset ovat hienot. Näin kai voi todeta siitä, että matkailutuotteet ovat kaikkein suurin verkkokaupan tuoteryhmä Suomessa.

Lue lisää...

Matkailijamäärät laskussa – tilastovirhe?

10.09.2009

Tilastokeskus raportoi tänään ulkomaisten matkailijoiden yöpymismäärän romahduksesta heinäkuussa. Sellaisena pitäisin yhdeksän prosenttiyksikön laskua verrattuna heinäkuuhun 2008. Myös kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät vajaat kaksi prosenttia. Tuoreeltaan tilastot vaikuttavat dramaattisilta, mutta täytyy muistaa, että Tilastokeskuksen tilastoihin päätyvät vain yli kymmenen huoneen majoitusyksiköiden yöpymiset.

Suomessa se tarkoittaa sitä, että suuri osa mökkimajoitusta pää- tai sivutoimenaan tarjoavista majoitusyrittäjistä ei kirjaudu tilastoihin. Nyt kun olemme viettäneet kesämme laman kurimuksessa, monet ovat vähentäneet ulkomaan matkailua ja matkustaneet Suomessa. En ole törmännyt tutkimukseen, jossa olisi selvitetty, mihin kotimaan matkoja on tehty, mutta kuvittelen, että niitä on tehty entistä enemmän pienemmille paikkakunnille, sukulaisten hoteisiin ja vaatimattomampiin kohteisiin. Ehkäpä monet näistä kotimaisista matkoista ovat jääneet Tilastokeskuksen tavoittamattomiin.

Pienen yrittäjän ääni kuuluviin

Kuulin torikauppiaalta, että tämä kesä on ollut heille vähintään keskinkertainen. Yksi matkailuyrittäjä jopa kehui kesää ennätysvilkkaaksi. Miksi näiden yrittäjien kokemukset eivät näy tilastoissa? Syy lienee juuri siinä, että matkailijat – kotimaiset ja ulkomaiset – ovat kääntyneet pienten yrittäjien puoleen. Ainakin perinteisistä Suomeen matkustavista kansallisuuksista, Ruotsista ja Venäjältä, monet jo löytävät tarjontaa hotelliketjujen ja muiden keskusvaraamojen ulkopuolelta.

Meidän ei siis kannata ihan kritiikittömästi hyväksyä virallisia matkailutilastoja. Ehkei matkailun lama olekaan niin syvä kuin meille väitetään.

Lue lisää...