Haastattelu strategisesta kumppanuudesta yrityksen ja yliopiston välillä meni tänään ihan hyvin. En ole vielä ehtinyt tehdä alustavaa analyysiä, mutta näyttää siltä, että kumppanuudesta on todellista hyötyä molemmille osapuolille.
Oli yllättävää, että yritys ei nähnyt yliopistoa alihankkijana vaan näki, että yksi yrityksen kilpailutekijöistä on yhteistyö tieteellisesti meritoituneen akateemisen yksikön kanssa. Siksi kumppanuutta voikin kutsua hyvällä syyllä strategiseksi.
Yliopistolle yritysyhteistyö mahdollistaa uusien mallien validoinnin ja menetelmäkehityksen. Yhteistyöstä syntyy myös luonteva kaupallistamisväylä uusille palveluille. Tuntuu melkein siltä, että yritys hyötyy yhteistyöstä enemmän kuin yliopisto, vaikka yliopisto saa tutkimukseensa selvää rahaa ja myös tämän kaupallistamismahdollisuuden. Ja rahaahan yliopistolta nimenomaan puuttuu.
Yrityksen saama hyöty ei ole näin konkreettista. Yliopistoyhteistyö on enemmän mainetekijä ja sitä kautta kilpailukeino kuin kapasiteetin lisäys.
Tosi mielenkiintoinen juttu. Strateginen kumppanuus -paperi pitää, harmi kyllä, jättää hautumaan ainakin vuodenvaihteen yli. En aloita edes litterointia. Sitä paitsi aamulla haastattelunauhoja etsiessäni tajusin kauhukseni, että minulla on ainakin kolme haastattelua litteroimatta viime keväältä. Mihin aika oikein menee, kun ei väikkärin perushommiakaan saa tehtyä?