Mitä hyötyä ME-klusterista?

Toimitusjohtaja Sari Nyrhinen avasi Oske-päivän ja kertoi, että ohjelma myös taltioidaan ja jaellaan myöhemmin Savonlinnan Innovaatiokeskuksen verkkosivujen kautta.

Sari toivotti tervetulleeksi ohjelmajohtaja Nina Vesterisen, seuraavan puhujan. Vesterinen kertoi, mitä hyötyä matkailun ja elämystuotannon klusterista on Suomen matkailulle.

Taantumasta on puhuttu, mutta Vesterisen mukaan taantuma ei vielä näy matkailussa. Matkailukulutus on 10,2 miljoonaa euroa, mutta tilasto on vuodelta 2006. Silloin matkailun osuus oli 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kokonaistyöllisyys oli yli 62 tuhatta.

Vuonna 2008 yöpymisiä rekisteröitiin 19,46 miljoonaa eli lisäystä oli 2,2 prosenttia edellisvuoteen. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät peräti 3,1 prosenttia, vaikka brittiasiakkaiden määrä putosi merkittävästi. Nousu johtui pitkälti venäläisturistien osuuden kasvusta.

ME-klusterin tavoitteet

ME-klusterissa pyritään lisäämään yritysten kasvua, kannattavuutta ja kansainvälistymistä. Klusteri haluaa myös kannustaa yrityksiä tutkimus- ja kehitystyön hyödyntämisessä.

Mielenkiintoista, ettei Vesterisen kaaviossa ole mukana yliopistoa osaamiskeskusten yhteistyökumppanina. Ehkä yliopisto nähdään osana yleisiä yhteistyökumppaneita, mutta ainakin täällä Savonlinnassa luulisin yliopiston olevan ensisijainen kumppani Osken toiminnassa. Yritykset tietenkin ovat kolikon toisella puolella Osken kumppanina.

Painopistealueet

Nina Vesterinen kertoo, että Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa tehty yhteistyö tuottaa tietoa esimerkiksi Suomen matkailustrategian päivitykseen. Tämä yhteistyö liittyy ennakointi 2008-2010 painopisteeseen.

Elämysten johtamisessa taas keskitytään tuotteistamaan palveluita ja tuottamaan asiantuntijarekisteri ja asiakastietoa tuotteistamisen tueksi.

Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelukokemuksen käyttäjälähtöistä suunnittelua. Klusterin sivuilta löytyy nyt englanninkielinen opas palvelumuotoilusta ja tulossa on myös suomenkielinen opas.

Sähköistä liiketoimintaa pidetään erityisen tärkeänä. Vesterinen korostaa myös sosiaalisen median merkitystä.

Tänä vuonna erityisenä painopisteenä on Experience Lab -kokemusympäristöt. Niissä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta viedään aitoihin kokemisen ympäristöihin. Myös tässä käytetään apuna sosiaalista mediaa ainakin sähköisenä tiedonvaihdon ympäristönä.

Verkostomainen toiminta

Matkailun ja elämystuotannon klusteri on jalkautunut viiteen toimipisteeseen. Jo tästä syntyy verkosto. Verkostomainen toiminta pienentää yksittäisen yrityksen kustannuksia, jakaa riskejä ja antaa mahdollisuuden keskittyä omaan ydinliiketoimintaan. Vesterinen muistuttaa, että verkostot menevät yli aluerajojen. Itäsuomalaisetkin yritykset saavat yhteistyökumppaneita muualta Suomesta.

Helena Aalto Kainuun maakuntahallinnosta kysyy, miten yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tehtävä tutkimus jalkautetaan klusteriverkostossa yrityksille. Vesterinen myöntää, että työtä on vielä tehtävä. Klusterilla on tarkoitus ryhtyä pohtimaan keinoja.

Antti Honkanen kommentoi, että Experience Lab on eräänlainen muoto jalkauttaa tutkimusta kentälle, mutta kehitystyö on vielä kesken. Raija Komppula kertoo, että muutamat yliopistotutkijat kokoontuvat TEMissä jo maaliskuussa pohtimaan näitä asioita. Yhteyshenkilönä toimii Lea Häyhä. Samalla käynnistetään tutkimusstrategian laatiminen yhdessä Suomen matkailustrategian kanssa.

Kimmo Kainulainen kysyy luovien alojen kasvusta ja siitä, ovatko luovien alojen toimijat ja matkailuklusteri tehneet yhteistyötä. Monet luovien alojen prosesseista liittyvät läheisesti myös matkailuklusteriin. Kainulainen kokee, että näiden alojen pitäisi tehdä yhteistyötä.

Vesterinen kertoo, että rahoitusta on saatu neljän kaupungin projektiin, jossa mietitään tuotekehitysprosesseja kulttuuri- ja matkailualoilla. Lisäksi elokuvamatkailun saralla kokoonnuttiin maanantaina. Klusteri on vahvasti mukana luovien alojen toiminnassa.

Helena Aalto toteaa, että kokemuksista voisi oppia. Höyrylaivayrittäjä Kari Leinonen ei usko, että ulkopuolelta tuotu tutkimustieto hyödyttäisi yritystä. Yrittäjän on joka päivä tarkkailtava asiakkaita, jotta liiketoiminta pysyy elinkelpoisena. Leinosen mukaan matkailuyrittäjiä kohdellaan toisen luokan kansalaisina. Näitä asioita on vietävä eteenpäin, jotta päästäisiin matkailuliiketoiminnan ansaitsemaan arvoon.

Tuija Seppäläinen kommentoi Savonlinnan balettijuhlien hanketta. Kulttuurimatkailun tuotteistamiseen liittyen balettijuhlilla tehtiin paketteja jo viime vuonna ja nyt on varmistunut laaja rahoitus tuotteistaa vastaavia kulttuuripalveluita myös Petroskoin alueella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *