Matka alkaa verkosta -seminaari

Kaiken kaikkiaan seminaari oli ihan hyvä aloitus sähköisen liiketoiminnan edistämiselle matkailualalla. Ohjelman rakennetta olisi voinut hieman kehittää. Saariluoman stand-up oli hyvä setti, mutta aivan liian aikaisin aamulla. Se olisi voinut herätellä ihmiset iltapäivähorroksestaan esimerkiksi kahvin jälkeen.

Seminaarin ohjelma oli rakennettu pk-yritysten tarpeisiin, mutta osallistujaluettelosta päätellen mukana oli vain joitakin yksittäisiä pk-yrityksiä. Siksi päivän alku stand-upin jälkeen tuntui raskaalta. Kauppisen esityksen ensimmäinen osa, jossa hän painotti internetin olevan vain yksi media muiden joukossa, oli ihan osuva aloitus, mutta hänen sanojenselitystuokionsa oli turhan raskas. Ehkä listalta olisi kannattanut pudottaa joitakin teknisimpiä termejä pois. Näin aikaa olisi jäänyt käsitellä kaikkein tärkeimpiä hieman kauemmin.

Jaakko Löppönen kertoi, millä kaikilla tavoilla yritys voi edesauttaa sähköistä liiketoimintaa. Hänen esityksensä rakentui pitkälti yhden kalvon varaan. Siinä ei juurikaan ollut tekstiä, mutta pikku kuvia ja symboleita sitäkin enemmän. Jokaisella kuvalla oli tarkoituksensa, mutta kuinka moni kuulijoista muistaa enää myöhemmin, mitä ne olivat? Konsulttina Löppönen ei tietenkään voi antaa kirkkaimpia ajatuksiaan julkiseen levitykseen, joten suotakoon hänelle kuvagalleria.

Kahvitauon jälkeen jakaannuimme kahteen. Kauppisen vetämä ”jatkokurssi” oli oikein antoisa. Best Westernistä saimme esimerkin, kuinka iso globaali toimija panostaa sähköiseen liiketoimintaan ja näkyvyyteensä verkossa.

Katri Lietsalan esitys oli päivän parhaimpia, jollei paras. Hän kertoi täsmällisesti ja selkeästi, mitä sosiaalinen media on ja miten se näyttäytyy matkailuyritykselle. Lietsalan esityksen pääpointti oli, että ole läsnä siellä, missä asiakkaasi sinut parhaiten tavoittaa. Fiksua ja fiksusti sanottu. Myös hänellä oli esimerkkejä, joihin matkailuyrittäjien oli varmasti helppo samaistua. Harmi vain, etten enää saanut Lietsalaa kiinni.

Iltapäiväkahvin jälkeen ohjelma jatkui mielenkiintoisempana kuin aamulla. Kauppisen Ilkka oli selvästi innostuneempi päivän toisesta puheenvuorostaan ja toi mukavasti esiin myös eCompetence Center Finlandin ja eTourismProfilerin.

Ilkka väritti tarinaansa omakohtaisella esimerkillään, miten markkinointia pitäisi fokusoida kaikkein potentiaalisimmille asiakkaille, jotta kauppa kävisi. Ilokseni huomasin, että Kauppisen esityksen taustalla oli havaittavissa myös markkinoinnin teorioita. Ainakin AIDA-ostopäätösprosessi oli esillä.

Iltapäivän päätti kaksi tehokasta naista. Sirte Pihlaja Fjordista kertoi lukuisia esimerkkejä, miten matkailuyritykset ovat onnistuneet tuotteistamaan ja markkinoimaan palveluitaan. Hän puhui elämystaloudesta, jossa videot tehostavat elämyksen syntyä, musiikki jatkaa kokemusta vielä matkan jälkeenkin ja jossa matkailutuote räätälöidään kunkin yksilöllisiin tarpeisiin. Tai yksilö voi räätälöidä sen itse.

Googlen Anni Ronkainen kertoi ehkä eniten tilastotietoja. Hän totesi suomalaisten olevan maailman Googleorientoitunein kansa. Meillä tehdään eniten maailmassa Google-hakuja per capita. Itse asiassa Googlesta haetaan jopa Googlea, koska suomalainen ei kirjoita täsmällistä osoitetta osoitekenttään vaan hakee yritykset hakukoneilla. Siksi on tärkeää, että hakukone löytää yrityksen nettitulvasta.

Täytyy sanoa, että naiset jyräsivät Matka alkaa verkosta –seminaarissa. Lietsala, Pihlaja ja Ronkainen pitivät hyvät esitykset, pysyivät aikataulussa ja puhuivat selkeästi. Eivät muutkaan huonoja olleet. Aloituspuheet ehkä olivat minulle liian itsestäänselvyyksiä, joten ehkä suhtauduin niihin turhankin kriittisesti.

Päivästä jäi puuttumaan vain kaksi asiaa. Ensimmäinen oli se, ettemme päässeet tutustumaan Haaga-Helian huomisen hotelliin. Toinen asia oli se, mikä toteutuu joka ikisessä seminaarissa: aikaa tutustumiseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen ei ollut taaskaan riittävästi.

Tulevaisuuden hotelli jää tulevaisuuteen

Jaakko Löppönen tiivistää päivän annin.

1. Haetaan kokonaisymmärrys ja haetaan apua.
2. Tarvitaan sisäistetty suunta ja merkitys.
3. Myynti, tavoite ja seuranta eli konversio
4. Matka alkaa verkosta
5. Käyttäjät
6. Työkalut, tieto, konkretia.

Tilaisuuden päättää Jere Talonen Haaga-Heliasta. Odotan innolla, että hän kertoisi mahdollisuudesta tutustua tulevaisuuden hotelliin. Minä pyysin Kauppista selvittämään, päästäisiinkö sinne. Huoneet on kuitenkin myyty tälle päivää, mutta Talonen kehottaa meitä ottamaan yhteyttä, jotta pääsisimme tutustumaan näihin. Harmi

Talonen kertoo, että seminaari jatkuu ensi vuonna ja tämä oli vain lähtölaukaus.

Suomalainen googlaa eniten

Päivän viimeinen puheenvuoro keskittyy hakukonemarkkinointiin. Anni Ronkainen Googlesta kertoo, missä nyt mennään digitaalisessa maailmassa, miten hakukoneita käytetään ja hän päättää esityksensä yhteisöllisyyteen lähinnä Facebookin ja YouTuben näkökulmasta.

Ronkainen näyttää kuvan verkon evoluutiosta. Meillä on miljardi netin käyttäjää ja kolme miljardia kännykän käyttäjää. Tästä voi päätellä, että seuraava evoluutiovaihe on mobiili-internet ainakin, jos uskomme Ronkaista.

Nopeiden yhteyksien yleistyminen, muistikapasiteetin halventuminen ja digitaalisen tuotantokapasiteetin – digikamerat ja muut – lisääntyminen on saanut ihmiset toimimaan aktiivisesti verkossa.

Suomalaiset ovat Ronkaisen mukaan maailman eniten googlaava kansa. 3,6 miljoonaa suomalaista käyttää nettiä eli lähestulkoon kaikki, kun vähennetään lapset ja vanhukset pois. Kuukaudessa ollaan lähes 30 tuntia internetissä. Matkailu on Googlelle ihannetoimiala. Matkailuun liittyvää tietoa etsitään hakukoneilla ja myös kauppa käy verkossa. Tosin matkailuhaut ovat kausiluontoisia. Eniten haetaan tietoa heinäkuussa ja tammikuussa.

Haku on aikomusten tietopankki

– John Batelle –

Insights for Search on edistyksellisempi versio Google Searchista. Ihmiset eivät viitsi kirjoitttaa suoraa osoitetta vaan hakevat sivut Googlesta. Googlessa kuulemma aina ihmetellään, että Googlesta haetaan myös Googlea. Ronkainen kertoo, että hakukoneista on tullut käyttäytymisnormi, emmekä enää ehkä osaisikaan etsiä tietoa ilman niitä.

Ronkainen muistuttaa, että hakukoneet eivät tykkää flashista, jolla yritykset voisivat tuoda esiin elämyksellisiä palveluita. Siksi pitäisi käyttää ammattilaista, joka osaisi ratkaista flashin ja hakukoneen yhteensopimattomuuden.

Anni Ronkainen painottaa, että käyttäjiä ei pidä aliarvioida. Hänen kokemuksensa mukaan esimerkiksi YouTubessa ovat pärjänneet paremmin huterasti tehdyt ammattitaidottomat videot kuin mainostoimistojen suunnittelemat videopätkät. Tämä on esimerkki yhteisöllisyydestä. Sitä voisi käyttää myös markkinoinnissa.

Yhteisöllisyys ja sosiaalinen media on keino saada aikaan markkinointia, joka ei olisi millään muulla kanavalla tai resurssilla mahdollista. Aivan kuten Lietsala myös Ronkainen sanoo, että siellä pitää olla läsnä, missä omat asiakkaatkin ovat. Minä mietin ihan samaa.

Matkailumarkkinoinnin tulevaisuuden näkymistä Ronkainen sanoo, että verkolla on tärkeä rooli kuluttajan ostoprosesseissa, ja että hakusanamarkkinointi on strategisen markkinoinnin ytimessä.

Hieno esitys. Pitää koittaa nykäistä Annia hihasta.

Asiakasprofiloinnista sähköä kauppaan

Kauppisen Ilkan toinen puheenvuoro käsittelee asiakasprofilointia. Nyt esillä on eTourismProfiler- ja Joensuun yliopiston logot. Löytyypä myös eCompetence Center -maininta. Aika yllättäen Kauppinen kertoo alkuun, mitä eCCF on tehnyt. Ensin hän mainitsee some-ABC:n, sitten Second Life -ajatuksen ja Joensuun yliopiston oman saaren. Kolmanneksi ja entisiä tarkemmin hän syventyy eTourismProfiler-hankkeeseen. Okei, Kauppiselle kymmenen pistettä ja papukaijamerkki tästä.

eTourismProfiler-esityksensä (eProfiler) Kauppinen aloittaa kertomalla, että markkinointi pitää suunnata oikealle segmentille. Hieman väärin hän kertoo, että hankkeen profiling-idea tulee segmentoinnista. Eihän se niin ole. Segmentoinnissa jaetaan markkinat mahdollisimman homogeenisiin ryhmiin. Profiloinnissa kuvaillaan laadullisesti, millaisia tyyppejä segmentissä on. Noh, ei iso ongelma ja sekin vain tieteellinen. Tälle kohdeyleisölle ei ole varmaankaan väliä, vaikka termit vähän hyppivät.

Täytyy myöntää, että Kauppisen toinen esitys on paljon edellistä parempi. Termeistä oli ehkä vähän vaikea kertoa innostuneesti, mutta nyt Kauppinen on ihan innostunut. Hän sitoo esityksensä AIDA-malliin (attention, interest, desire, action) eli perinteiseen asiakkaan ostopäätösprosessiin. Huomaan, että yleisö tekee hurjasti muistiinpanoja. Erityisesti Kauppisen esittelemät tiedonhankintatyökalut herättävät kiinnostusta.

Kauppinen kertoo esimerkin Tallinnaan suuntautuneelta häämatkaltaan. Kauppinen tunsi, että häntä palveltiin hyvin, vaikka yritys vain härskisti myi enemmän lisäpalveluita. Oli tanssikurssia, oli romanttista illanviettoa ja oli shampanjaa huoneeseen. Eli kohdenna markkinointiponnistukset oikeille asiakkaille ja myy lisää.

Tietoa saa kysymällä suoraan asiakkaalta. Tähän Kauppinen kertoo esimerkin Raijan saamasta sähköpostista, jossa thaimaalainen hotelli pyysi Raijaa arvioimaan hotellin palvelua TripAdvisorissa. Tietoa saa myös muutamista palveluista: Google Analytics, Analytiikka.fi, ClickTracks Pro, Snoobi, Yahoo Webanalytics. Yahoon työkalu lanseerataan ensi vuoden puolella.

Kolmanneksi: aina voi googlata! Google Trends, Sandbox, Site Search ja Alerts kerrotaan lyhyesti Kauppisen esityksessä.

Kauppinen kehottaa myös tutustumaan erilaisiin matkailun suosittelupalveluihin ja tärkeimpiin matkailualan blogeihin.

Ole ja näy siellä missä asiakaskin

Katri Lietsalan (Gemilo Oy) puheenvuoroa olen odottanut kaikkein eniten. Hän kertoo myynnin edistämisestä sosiaalisen median keinoin. Myös Lietsala painottaa strategiaa ennen sähköiseen kauppaan syöksymistä. Pitäisi miettiä, mitä tavoittelee, kenen kanssa, missä, miten ja millä menestys lopulta mitataan.

Hän korostaa, ettei sosiaalisessa mediassa ole mitään kummallista. Hän suosittelee käymään läpi olemassa olevat online-yhteisöt. Kohderyhmällähän voi olla jo yhteisö, johon yritys voi mennä mukaan eikä uutta palvelua tarvitse luoda tyhjästä.

Sosiaalisessa mediassa pitää olla aito ja karhea. Karheudella Lietsala tarkoittaa sitä, että on parempi antaa todellinen kuva yrityksestä kuin liian ruusuinen, jolloin asiakas taatusti pettyy ja kertoo asiasta eteenpäin.

Lietsalan mukaan sosiaalinen media perustuu profiileihin. Siksi myös yrityksellä pitäisi olla omat kasvot. Suomessa perinteisesti piilotetaan yksilö organisaation taakse. Lietsalasta on harmi, että hyvät tyypit eivät näy missään. Myynnin edistämistä sosiaalisen median keinoin olisi juuri se, että tultaisiin rohkeasti esiin verkossa.

Tuli mieleen Ilkan idea tehdä jokaisesta eCompetence Centerin toimijasta oma henkilökortti. Näin abstrakti organisaatio saisi joukon osaajien kasvoja ja tulisi samalla ehkä lähemmäs asiakasta, lukijaa, käyttäjää – ketä tahansa kiinnostunutta. Kannatin Ilkan ideaa jo aiemmin, mutta nyt vielä enemmän. Lietsalan puheenvuoro aukaisi minulle sen, mitä ehkä olin ajatellut itsekin, mutten vielä osannut pukea ajatusta sanoiksi.

Katri Lietsala muistuttaa, että jos oma kohderyhmä on Facebookissa, yrityksen kannattaa ilman muuta mennä itsekin sinne. Facebook-mainoksen voi tehdä vähälläkin osaamisella. Lietsalan väite saa vahvistusta yleisöstä, kun yksi mies kertoo kokeilleensa Facebook-markkinointia.

Se, mikä on huonoa sosiaalisen median mainostamisessa, on se, että mainos saattaa lähteä sellaiseen levitykseen, joka ei palvelekaan yrityksen tarpeita. Hän näyttää esimerkin taksikuskin blogista, jossa hän parjasi jotain tiettyä automerkkiä. Google yhdisti tähän blogimerkintään samaisen auton mainoksen. Ei ihan onnistunut ratkaisu.

Palvelut ja toimintaympäristöt pitää siis valita tarpeen mukaan. Lietsala kertoo, että Bauman ja Willis puhuvat osaamisen arkkitehtuurista. Sen perusajatelma on, että luodaan järjestelmä, jossa käyttäjillä on valta päättää, mitä järjestelmässä näkyy. Esimerkin Lietsala kertoo Digg-palvelusta, jonka etusivun linkkilistan käyttäjät äänestävät. Pitää tutustua tähän osaamisen arkkitehtuuriin paremmin.

– Sosiaalisen median ytimessä on avainsanat, profiilit ja syötteet, Lietsala tiivistää. Sosiaalinen media rakentuu julkaisutyökaluista (blogit yms.), säilöistä (flickr yms.), verkostoista (Facebook), jakelupaikoista ja liitännäisistä (esim. Facebook-sovelluksia).

Esityksen tärkein teema on, että pitää olla läsnä siellä, missä asiakkaat ovat. Siksi yritys voi mennä vaikka Facebookiin eikä käytäkään omaa julkaisutyökalua. Oikea-aikaisuudella saa näkyvyyttä, mikä johtaa myös kauppaan.

—

Käy katsomassa smule.