Julkaistu

MEK panostaa maabrändiin ja maaportaaliin

Ylijohtaja Jaakko Lehtonen kertoo MEKin uusista painopistealueista (pdf). Niitä ovat matkailumaakuvan kehittäminen, sähköisen matkailutietopankin luominen, teemoittaminen ja ihmisläheisyys markkinoinnissa. Ihmiset kiinnostavat ja siksi maabrändikehityksessä on lähdetty liikkeelle ihmisistä. Olemme rehtejä, konstailemattomia ja madness and badness, kuten Lehtonen meitä kuvaa. Emme halua olla hulluja, mutta haluamme erottua sileistä milkyway-ruotsalaisista. MEK haluaa, että Suomi on pikkuisen karskimpi kuin muut Skandinavian maat.

Skandinavia on nimittäin se termi, jota Lehtonen haluaa Suomesta käyttää. Skandinavia tunnetaan – Pohjoismaita ei. Ihan sama silloin täsmällisille maantieteellisille ja kulttuurisille rajoille.

– Jos mietimme jotain pientä, jäämme varmasti pieniksi, toteaa Lehtonen.

Jäämme Lehtosen mukaan nypräämään pienten asioiden kanssa, kun emme osaa ajatella isosti. Hän vertaa meidän Marimekkoa, autoteollisuuden alihankintatöitä ja Iskua Ruotsin H&M:iin, Volvoon ja Saabiin jsekä Ikeaan.

Maaportaali myöhästyy

Kuten aavistelin, maaaportaali myöhästyy. Lehtosen mukaan se myöhästyy pari-kolme viikkoa. Tekninen toteutus on loppusuoralla ja sen laadunvarmistus tapahtuu 16. kesäkuuta, mutta muutama suuri toimija ei ole vielä sitoutunut maaportaaliin.

Maaportaalista tulee MEKin suurin markkinointiponnistus ja Lehtonen povaa, että maaportaali on myös koko Suomen matkailumarkkinoinnin lippulaiva. Uskovatko isot toimijat sitten lippulaivaan, jos kaikki eivät ole tähän mennessä siihen sitoutuneet? Aika näyttää.

Julkaistu

Niukoista resursseista vahvaksi tutkimukseksi?

MOT on hyvin esillä TEMin matkailun ajankohtaisseminaarissa, sillä tauon jälkeen estradin valloittaa professori Raija Komppula. Komppula kertoo Suomen matkailun tutkimusstrategian laadinnasta (pdf). Minun esitykseni (pdf) tulee sitten parikymmentä minuuttia myöhemmin.

Komppulan esittelemän työn pohjaksi tehtiin kesällä 2008 perusselvitys, jossa tunnistettiin kaikille yhteinen huoli matkailututkimuksen voimavarojen niukkuudesta. Tutkimuksen kannalta panostus perustutkimukseen olisi tärkeää, mutta akateeminen nahistelu tieteenalojen välillä  on tarjonnut vähäisen tuen perustutkimuksen kehitykseen matkailualalla.

Myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjako on edelleen epäselvä, vaikka selvästi on linjattu, että ammattikorkeakoulu vastaa pääsääntöisesti koulutuksesta ja yliopisto tutkimuksesta. Selvästi on ilmaistu myös se, että matkailututkimusta harjoitetaan Joensuun yliopistossa ja Lapin yliopistossa.

Komppula ja Antti Honkanen tekivät selvityksen matkailututkijoiden tulevaisuudesta. Kyselyssä selvitettiin, millaista matkailuun liittyvää tutkimusta toimijat aikovat tehdä seuraavan viiden vuoden aikana ja mitkä ovat organisaation matkailututkimuksen kehittämisen kannalta keskeisimmät tarpeet.

Tutkimusta aiotaan tehdä Joensuun, Lapin, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä laitostasolla Turun kauppakorkeakoulussa, Turun yliopistossa ja Tampereen yliopistossa. Yksittäisiä matkailututkijoita löytyy näiden lisäksi Jyväskylän yliopistosta. Komppula tulkitsee, että kilpailuasetelmaa ei synny, sillä tutkimusprofiilit ovat eriytyneet. Yliopistoissa on kuitenkin  vähemmän monitieteisyyttä kuin ammattikorkeakouluissa, koska pääsääntöisesti matkailututkimusta tehdään perinteisten akateemisten oppiaineiden sisällä. Soile Veijalainen muistuttaa, että Lapin yliopistossa näkyy monitieteisyys ja kestävä liiketoimintaosaaminen, johon liittyy myös kulutustutkimus.

Ammattikorkeakouluista matkailututkimuksen tekijöiksi ilmoittautuivat Haaga-Helia, Jyväskylä ja Savonia. Monilla muilla on kuitenkin valtakunnan tason tutkimustavoitteita kapeammilla matkailun sektoreilla.  Suosittuja teemoja ovat esimerkiksi hyvinvointimatkailu, tapahtumat, venäläismatkailu ja  tuotekehitys.

Sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut raportoivat siitä, ett niitä vaivaa rahoituksen niukkuus. Raha ratkaisee usein sen, mihin tutkimusalueisiin korkeakouluissa panostetaan eikä matkailu ole ykköskastissa kilpailemassa niukoista tutkimusresursseista.

Matkailututkimuksen tietopankki

Yksi iso asia matkailun tutkimuksessa on matkailun tutkimustietopankin perustaminen. Tavoitteena oli luoda jo 2008 MEKin kotisivujen yhteyteen kansallinen matkailun sähköinen tutkimustietopankki, jonka päävastuutahoja ovat MEK ja KTM. Voimavaroja lupailivat KTM ja OPM. Tällaista tietopankkia ei ole tehty.  Komppula esittää nolon kuvan matkailualan tietokeskuksen nettisivuista. Niin nolon, etten kehtaa edes linkittää sivulle. Matkailualan tietokeskuksen sivut ovat aikakaudelta web0.8 tai jotain. Ainakin sisältöä sinne on työnnetty puskutraktorilla sen kummemmin visuaalista ilmettä tai käytettävyyttä ajattelematta.

Nyt on kuitenkin jostakin löydettävä rahoitus tutkimustietokannan toteutukseen ja ylläpitoon. Nämäkin laskelmat on kuulemma tehty…

Julkaistu

Matkailun alamäki alkoi vuosi sitten

MEKin tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen antaa tiivistetyn katsauksen  Suomen matkailuelinkeinon tunnuslukuihin (pdf). Matkustustaseen kehitys on jopa parempi kuin ennakoitiin ja siitä on kiittäminen venäläisten kulutustottumuksia. Itse asiassa tavoitteisiin nähden myös kotimaan yöpymiset ovat paremmat kuin odotettiin. Tilasto kotimaan lomamatkoista maksullisissa majoitusmuodoissa on kuitenkin kääntynyt laskuun. Samoin matkailun osuus bruttokansantuotteesta on hieman alle odotusten.

Muutamaa tilastoa lukuun ottamatta matkailutilastot ovat varsin positiivista katsottavaa. Siitä huolimatta tänä vuonna ei Ylkäsen mukaan ole epäselvyyttä siitä, etteikö tavoitteista jäätäisi jälkeen. Samaa on odotettavissa myös ensi vuonna.

Ylkäsen tilastot osoittavat, että matkailun alamäki alkoi tasan vuosi sitten kesäkuussa 2008. Tilastoista voi päätellä myös sen, että kuluttajat ovat siirtyneeet halvempiin majoitusmuotoihin. Hotellitilastot ovat laskussa, mutta retkeilymajat ja leirintäalueet  ovat lisänneet suosiotaan, mutta se ei kuitenkaan kata volyymiltään suurempien majoitusmuotojen tappioita.

Vuosina 2004-2007 matkailu oli keskimäärin seitsemän prosentin vuosittaisessa kasvuvauhdissa. Siksi matkailun pitäisi kestää muutama heikompi vuosi. Heikkojen vuosien jälkeen on odotettavissa nopeaakin elpymistä.

Yleisöstä muistutettiin, että matkailutilastoista puuttuu lähes täysin vuokramökit, joten tilastot ovat siltä osin vääristyneet. Näiden puuttuminen vaikuttaa myös ulkomaisten osuuteen, sillä monet ulkomaiset majoittuvat tilastojen ulkopuolelle jäävissä vuokramökeissä. Tähän asiaan liittyy myös oma esitykseni matkailun alueelliset tietovarannot (pdf) -hankkeesta.

Julkaistu

Matkailustrategia päivittyy

Erityisasiantuntija Lea Häyhä kertoo Suomen matkailustrategian päivitystyön etenemisestä (pdf). Nykyinen matkailustrategia on vuodelta 2006. Sen ongelma Häyhän mukaan on se, että strategiaan sisältyi 123 kehittämistavoitetta ja toimenpidettä. Ne kaipasivat yksinkertaistamista.

Suomen matkailustrategian päivitys on tarkoitus toteuttaa tämän vuoden aikana, mutta pieniä osia siitä siirtyy ensi vuodelle. Tavoitteena on nostaa esiin muutama kehittämiskohde, jotka vaikuttavat matkailuelinkeinon kasvuedellytyksiin. Tähän mennessä esiin on nostettu sähköinen maailma, ympäristöasiat, sosiodemografiset muutokset, energian hinta ja saatavuus, kulutuskäyttäytymisen muutokset ja mm. lama ja sen  jäljet.

Matkailun osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2007 oli 2,3 % ja kokonaistyöllisyydestä 2,3 %. Vastaavat luvut maa- ja metsätaloudesta ovat 3,2 ja 4,8%. Kun matkailuun lisätään ravitsemistoiminta, luvut nousevat samalle tasolle. Vientitulot olivat 2008 yhteensä noin 2,1 miljardia euroa. Luvut kertovat, että matkailu on merkittävä toimiala.

Lea Häyhä toivoo, että kuulijat ryhtyisivät pohtimaan matkailuelinkeinon kansantaloudellisia vahvuuksia ja heikkouksia. Matkailu on kasvuala ja mm. ainoa vientiala, joka maksaa arvonlisäveroa. Toisaallta matkailu ei  houkuta ulkomaisia investointeja.

Sisäisesti maatkailuala on rohkea investoimaan, kielitaitoinen, luotettava ja MaRan ja MEKin rooli ovat merkittäviä. Heikkouksia ovat se, että matkailu on palveluala, jolla on heikko status. Matkailua verotetaan ankarasti, pienyritysvaltaisuus ja toiminnan lyhytjänteisyys ja rahoituspohjan heikkous heikentävät matkailualaa entisestään.

Häyhä kannustaa kääntämään nykytilanteen mahdollisuuksiksi. Juhlapuheista pitää päästä käytäntöön. Siihen tarvitaan rahoitusinstrumentteja, strategista ohjausta, yhteistyötä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten välille. Uhkana on, että palveluala matkailu mukaanlukien jää edelleen sivurooliin. Myös hanketoiminnan sirpaleisuus ja julkisten toimijoiden toimialaosaamisen heikkous ovat uhkatekijöitä.

Häyhä uskoo vakaasti sähköiseen kaupankäyntiin ja maaportaaliin.Tuntuu mukavalta, että yksi maan arvostetuimmista matkailun osaajista korostaa meille tärkeitä asioita.

Julkaistu

Matkailusta apua laman torjuntaan

Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun ajankohtaisseminaari alkaa ministeri Mauri Pekkarisen katsauksella matkailun taloudellisiin vaikutuksiin. Ministeri puhuu varsin painokkaasti – mukana on pehmoinen kirosanakin.

Pekkarinen painottaa, että myös matkailualalla pitää pystyä keskittymään samoihin asioihin kuin muillakin aloilla. Verkottumisen kautta on etsittävä synergiaetuja eikä keskittyä ainoastaan oman tuotteiston parantamiseen. Yhdessä muiden yritysten kanssa palveluita tuottaen pystytään luomaan pidempiaikaisia ja kannattavampia asiakassuhteita.

Pieniä merkkejä talouden  kääntymisestä parempaan on näkyvissä. Kansainvälisessä matkailussa odotetaan Pekkarisen mukaan kahden prosentin kasvua, mutta samaan hengenvetoon ministeri muistuttaa, ettei ole reaalitalouden osalta varmaa, toteutuuko kasvu tällä aikataululla.  Investointeja kannattaa tehdä, jos siihen suinkin on varaa, sillä investointikustannukset ovat tällä hetkellä edullisia.

Käyttäjälähtöisiä matkailuinnovaatioita

Ministeri Pekkarinen näkee, että matkailun merkitys kansantaloudelle on kasvamassa. Hän korostaa innovatiivisuutta, uutta liiketoiminnan konseptointia  ja yhteistyötä.

Pekkarisen puheeseen mahtuu hauska kohta, kun hän lukee paperista, että asiakkaan ei tarvitse tietää, kuinka monet palveluntuottajat ovat osallistuneet hänen matkailukokemuksensa toteuttamiseen. Ministeri kuitenkin kertoo olevansa sitä mieltä, että asiakkaalla pitää olla mahdollisuus valita itse, mistä palasista kokemuksensa kokoaa. Kukahan puheet kirjoittaa, ja ehtiikö kiireinen poliitikko niihin koskaan tutustua ennalta?

Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka soveltuu myös matkailuun. Käyttäjälähtöisyys lähtee liikkeelle siitä, että tunnistetaan käyttäjäprofiilit, ja sitä tietoa hyödynnetään tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa ja kehityksessä. Ministeri Pekkarinen tarttuu tietämättään Savonlinnan e-matkailun kiinnostuksen kohteisiin.

Vaikka ministeri on urheilumiehiä, hän heittää ilmaan kysymyksen, onko Suomi sittenkään golfin kehto. Tarvitaanko jokaiseen niemeen ja notkelmaan oma golfkenttänsä, jos toisaalta meillä olisi tuotteistaa puhdasta luontoa, hiljaisuutta ja luontoarvoja? Ehkä jokin toinen innovaatio voisi olla Suomen matkailun kannalta parempi.

Ministerin terveiset matkailualalle

Ministeri Pekkarinen kertoo, että ensi viikolla aloitetaan työryhmätyöskentely, jossa pohditaan, millainen voisi olla kotimainen majoitusluokittelu. Kansainväliset hotelliluokittelut eivät sovi sellaisenaan Suomeen.

Toinen matkailua epäsuorasti koskeva uutinen on uusien rahoitusinstrumenttien tarjonta pienille yrityksille. Lisäksi ensi vuodelle on kaavailtu tutkimus- ja kehittämiskulujen vähennysoikeutta verotuksessa.

Mitä tällaiset uudistukset sitten voisivat tarkoittaa? Näin tutkijan kannalta olisi toivottavaa, jos verotuksessa voitaisiin huomioida yritysten osallistuminen esimerkiksi yliopistohankkeisiin. Ehkä silloin kuilu yritysten ja yliopiston välillä kaventuisi.

Yrittäjälle vähennyskelpoisuus toisi säästöjä ja ehkä myös innostusta tarttua uusiin, orastaviin ideoihin. Silti yrittäjän kannalta uudet rahoitusinstrumentit voisivat tarjota mielenkiintoisemman täkyn pysähtyä miettimään, mitä muuta yritys voisi tehdä tai mitä yritys voisi tehdä toisin kuin ennen.

Näitä ministeri Pekkarisen varovaisesti esittämiä ideoita jäämme odottamaan…