Yöpymisen ekologia

Ecompterin perustaja Ville Valorinta on kirjoittanut kirjan Hotellivarausten arvoketju, jossa kertaa kokemuksiaan Hotelzon Internationalista. Kokemusten perusteella hän lähti miettimään, miten hotelliketjujen ympäristövaikutusta voitaisiin arvioida. Tähän tarkoitukseen perustettiin Ecompter.

Ecompter laskee yöpymisten ja muiden yksilöllisiä hiilidioksidikuormituksia. Tavoitteena on, että hotellin markkinointiviestissä kerrottaisiin myös yöpymiskohtainen hiilidioksidikuormitustieto. Valorinnan visiona on, että esimerkiksi liikematkustukseen asetettaisiin lainsäädäntö rajoittamaan päästörikkaissa hotelleissa majoittumista.

Minulle jää epäselväksi, lasketaanko päästöihin myös hotellissa majoittuneiden matkustuskulut. Hotellin veden- ja sähkökulutus sekä jätemaksut ovat selviä.

Tammikuun alussa aloitettiin päästölaskenta ja tiedot ovat hotellin käytössä muutaman viikon kuluessa.

Golf-silmä

Vuonna 2005 perustetun BASE Visionin toimitusjohtaja Seppo Karikko esittelee EYEONEGolf-konenäöstä. BASE Vision sijaitsee Vuokatissa ja  työskentelee oululaisten ja kainuulaisten kumppanien kanssa. EYEONEGolfissa käytetään 200 framea sekunnissa kuvaavia kameroita aikajanalla, joten kyseessä on 4D-mallinnus.

Golfaaja voi lyödä Swinginsä ilman, että häneen kiinnitetään minkäänlaisia antureita. Laitteiston tiedot tallentuvat palvelimelle, josta niitä voi eurata reaaliaikaisesti internetin kautta. Siksi liiketoiminta ei perustu laitteiston myyntiin vaan verkkopalvelun ylläpitoon.

Karikon terveiset Tekesille ovat, että Tekes voisi perustaa yrityksille kumppanisenssipalvelun. Sitä kautta käynnissä olevat hankkeet voisivat löytää hankepartnereita, joiden intressit ovat samansuuntaisia.

Tuli mieleen, että tätä voisin käyttää HTM-kurssilla esimerkkinä teknologiasovelluksista ja ansaintalogiikasta, jonka pääpaino ei ole tuotteissa.

Dynaamiseen paketointiin hankerahaa

Tuomas Pajala kertoo Nordic Ferry Centerin dynaamisen matkaverkkopalvelun kehittämisestä. Dynaaminen paketointihan tarkoittaa useampien palvelujen yhdistämistä niin, että asiakas saa maksettavakseen kokonaisuudesta yhden hinnan. Kyseessä on siis kuluttajan itsensä räätälöimä matkapaketti osiensa summaa alhaisempaan hintaan. Dynaamisen paketoinnin etu asiakkaalle on myös valmismatkojen tarjoama suoja asiakkaalle.

Pajala kertoo, että heidän tutkimuksensa osoitti, että ainakin tieto matkapäätösten taustalla halutaan hakea internetistä, vaikka itse varausta ei siellä aina tehdäkään. Tässä hankkeessa haluttiin kuitenkin luoda ostopaikka, josta asiakas saa kaikki haluamansa palvelut yhdellä kertaa.

Hanke on vasta alkuvaiheessa, joten asiaa ei ole enempää.

Sähköä tapahtumakonseptointiin

Ensimmäinen hanke-esimerkki on Vierumäki. Tapahtumaliiketoiminnan johtaja Arto Ahola kertoo, että Vierumäen liikevaihto vuonna 2007 oli yli 26 miljoonaa euroa, josta voittoa lähes 1,8 miljoonaa.

Vierumäellä on järjestetty tapahtumia jo vuosia, mutta se ei ole ollut ydinliiketoimintaa. Kehittämishankkeen tavoitteen on ollut luoda yritykselle tapahtumapalvelukonsepti ja sitä tukeva sähköinen ympäristö. Konseptissa kehitetään tapahtumajärjestämisen hallintajärjestelmä ja mm. viedä sähköiset tapahtumapalvelut internetiin ja matkapuhelimiin.

Aholan esittämässä toimepidelistassa on myös virtuaalitapahtumapalvelun kehittäminen. Mitähän se on?

Aholan mukaan Innsbruckin voitto nuorten talviolympialaisista johtui ainakin osittain siitä, että Innsbruckin tapahtumaorganisointia hallinnoi yksityinen yritys ja budjetti oli noin pari miljoonaa. Suomessa Vierumäki oli mukana suunnittelussa, mutta budjetti oli kymmenesosa tästä.

Vierumäellä on tehty asiakaskartoitusta ja huomattu tarve selkeyttää palvelupalettia. On huomattu, että Vierumäen pitää siirtyä infrastruktuurin tarjoajasta kokonaispalvelun myyjäksi.

Internet ja mobiili ympäristö otetaan osaksi tapahtumapalvelukonseptia niin, että fyysinen tapahtuma laajennetaan kaksisuuntaiseksi ja reaaliaikaiseksi kokemusmaailmaksi.

Tekesistä apua jo hakuun

Ohjelma jatkuu hanke-esimerkeillä ja ohjelmakoordinaattoriyrityksen puheenvuorolla. Risto Mäkikyrö kertoo, että vuonna 2007 yrityshankkeita oli 11, joiden budjetti oli 2 660 000 euroa. Viime vuonna vastaavasti kahdeksan hankkeen budjetti oli yhteensä 2 110 000 euroa. Tutkimushankkeet ovat nousseet kolmesta yhdeksään ja budetti reilusta 300 000 eurosta 2 380 000 euroon. Tekesin rahoitusosuus on noin puolet budjetista yrityshankkeissa ja tutkimushankkeissa hieman enemmän.

Mäkykyrön mukaan tutkimushankkeita olisi voitu rahoittaa enemmänkin, mutta niihin on ollut vaikea saada yritysrahoitusosuutta.

Tekes on yhdessä TE-keskusten innovaatioyksiköiden kanssa pyrkinyt lisäämään apua hankehakemusten valmisteluun. Asiantuntija-apua on tarjolla myös liiketoiminnan kehittämiseen.

Tahkon korotus – pähkähullua vai todellinen innovaatio?

Nyt alkaa huimata. Toimitusjohtaja Jussi Kammonen Tahko Developmentista kertoo Supertahko-hankkeesta. 1981 joku Leo istuskeli Nilsiällä järvenrannalla. Saksalainen turisti tuli ihmettelemään, kuinka syvä järvi mahtaa olla. Maastoa vertaillen Leo totesi sen olevan joitakin kymmeniä metrejä. Tee-se-itse-insinööri keksi siltä istumalta, että Tahkon rinteisiin saataisiin lisää pituutta, jos järvi kuivattasiin. Samalla reissulla hän hoksasi, että myös Kemiran apatiittikaivoksen jäännösmaat voitaisiin siirtää Tahkon laelle. Siitäpä tulisi oiva laskettelukeskus.

Idea jäi hautumaan, kunnes nousi taas esille, kun Suomeen haettiin 90-luvulla talviolympialaisia. Helsinki olisi ollut valmis maksamaan miljardi markkaa Lillehammerille vuokraa laskettelurinteistä. Leo hoksasi, että samalla rahalla voitaisiin saada Tahkon rinteisiin kokoa ja näköä. Siitä käynnistyi pitkä, monivaiheinen prosessi, jossa on selvitetty korotuksen ympäristövaikutuksia, talousvaikutuksia ja toteuttamisvaihtoehtoja.

Kammonen katseluttaa meillä Supertahko videon. Hieno idea tehdä hankkeesta video, mutta aika hätäinen se on. Tekstiä ei ehdi lukea eikä kertojaa kuunnella, kun samaan aikaan silmille pärähtää jatkuvalla syötöllä uutta visuaalista informaatiota.

Kammosen show oli mainos, mutta Tahkon tonttu Mika Mäkeläinen jatkaa Supertahkon asiallisemmasta puolesta. Maailma muuttuu ja muutoksen tahti kiihtyy. Myös mielikuva Suomesta muuttuu. Matkailualalla matkustava yksikkö on muuttunut suurperheestä ydinperheen kautta yksilöiksi, mutta jatkossa ehkä palataan takaisin suurempiin yksiköihin. Silloin esimerkiksi lomakäsitys muuttuu. Ehkä tarvitaan vaihtoehtoja etätyöskentelylle, asumisen ratkaisuihin ja matkustusmuotoihin. Siksi Tahkon korotus ei ole niin pähkähullu idea kuin miltä se äkkiseltään kuulostaa. Yleisöstä joka toinen uskoo, että hanke toteutuu.

Onhan Supertahko vähän suuruudenhullu idea. Se täytyy myöntää, että hankkeessa on otettu ihan kaikki huomioon. Jopa majoitustilojen lämmitys ja rinteiden jäähdytys on huomioitu jo nyt, puhumattakaan uudesta rautatieyhteydestä, jonka avulla täyttömaat siirrettäisiin Siilinjärveltä Tahkolle. Esityksen anti vuosiseminaarille jäi vähän epäselväksi. Shokeraava se oli ja herätti varmasti ajatuksia.

Palvelujen muotokieli

Niko Frilander Idean Enterprisesista kertoo palvelujen muotoilusta. Idean on tuotteistanut palvelujen muotoilun menetelmän, jossa asiakaskokemukset ovat keskeisessä asemassa.Menetelmän vaiheet ovat sStrategian luonti, k onseptin kehitys, design ja implementointi ja lopulta markkinoille vienti. Koko ajan pitäisi muistaa, kenelle palvelua tehdään.

Palvelun muotoilulla pyritään markkinaosuuden kasvattamiseen, asiakaspohjan kasvattamiseen ja parempaan katteeseen.

Prosessin alussa mietitään palveluun vaikuttavia megatrendejä, joiden perusteella palvelua voidaan personoida eri käyttäjäryhmille. (Kaupungistuminen – nuoret, urbaanit ja aktiiviset) Seuraavaksi mietitään palvelulle kumppaneita ja lopulta rakennetaan erilaisia palvelukonsepteja.

Frilander kertoo esimerkin matkailun mobiilista tietopalvelusta, joka tarjoaa tietoa kohteista, nähtävyyksistä, valintamahdollisuuksista ja antaa jopa muistutuksia esimerkiksi viisumeista ja muusta. Mobiilipääte antaa tällaiselle palvelulle rajoituksia esimerkiksi fyysisen koon, visuaalisuuden ja käytettävyyden näkökulmasta. Pitää siis tuntea käyttäjien kokemukset, jotta palvelusta tulee toimiva.

Ihmettelin aluksi, miksi Frilander puhuu palvelujen muotoilusta eikä tuotteistamisesta. Nyt hoksasin, että muotoilussa painotutaan siihen, miltä palvelu näyttää ja tuntuu loppukäyttäjälle. Vaikka Ideanin mallissa lähdetään liikkeelle strategianluonnista ja konseptoinnista, ainakin esityksen painopiste on selvästi vasta visuaalisessa muotoilussa. Esimerkkien perusteella kyse on käyttöliittymistä.

Pellervo Kokkonen  kysyy, miten ihmismuotoinen palvelu lähtee liikkeelle palvelun muotoiluasiassa. Esimerkiksi miten matkailuyritys, jossa ihmiset toimivat vielä ihmisten, ei teknologioiden kanssa, voi muotoilla palvelunsa myyväksi. Frilander vastaa, että asiakkaiden tarpeet on tunnettava ja niitä voidaan selvittää esimerkiksi laadullisen tutkimuksen keinoin. Käyttäjätutkimuksen kautta saadaan selville, mitä toimintaa, oheispalveluita ja tunteita erilaiset käyttäjäryhmät arvostavat.

Hyvä, että Pellervo kysyi tätä, sillä Frilanderin esitys painotti teknopuolta, vaikka suuri osa yleisöstä toimii varmasti ihmiskeskeisessä ympäristössä. Ehkä palvelun muotoilun ei pitäisi olla vain työkalu; ehkä sen pitäisi olla toimintatapa tai ajattelutapa, jota käytetään yrityksissä jatkuvasti palvelujen kehittämiseen. Tarvitaanko asialle uusi termi, palvelun muotoilu, siitä en ole varma.

Kilpailua aineettomien ominaisuuksien pohjalta

Keksintöasiamies Jouni Hynynen Keski-Suomen TE-keskuksesta aloittaa hauskalla viittauksella kaimaansa. Hommat ovat hänellä vähän toiset. Tämä Hynynen auttaa erityisesti immateriaalioikeuksien suojaamisessa. Saamme Hynysen esityksen alkuun päivän vitsiannoksen.

Varsinaisessa esityksessä Hynynen puhuu kuluttajan valintaperusteista. Kun tuotteet muutetaan palveluiksi, kohdataan uusia valintaperusteita. Limsaa saa hakea itse marketin hyllystä mutta myös ravintolan tarjoilijalta lasista. Valintaperusteet ovat kuitenkin molemmissa esimerkeissä erilaiset, vaikka asiakas ei aina edes tiedosta niitä.

Hynynen väittää, että kilpailu tuotteiden välillä perustuu pääasiassa aineettomiin ominaisuuksiin. Näitä ovat mallit, design, nimet, merkit, markkinointikampanjat ja -materiaali, yhteistyö ja sopimukset ja keksinnöt. Suojaamalla liiketoiminnan erikoisuudet, yritys saa etumatkaa muihin nähden.

Yritys voi suojautua patenteilla, mallioikeuksilla, tavaramerkeillä ja monilla muilla keinoin. Myös verkkotunnusten rekisteröinnillä.

Franchising-esimerkki: Suomen Varamiespalvelu Oy

Varamiespalvelu-yhtiöiden ketjujohtaja Piia Savolainen kertoo edustamansa yrityksen franchising-kokemuksista. Varamiespalvelu toimii sekä yritys- että kuluttajapuolella, sillä tehtävänä on yhdistää yritykset ja yksittäiset työntekijät toisiinsa.

Varamiespalvelut on perustettu jo 1988, mutta ensimmäiset franchising-yrittjät aloittivat vuonna 1997. Yritys valittiin vuoden franchising-ketjuksi Suomessa vuonna 2005. Toimintayksiköitä on Suomen lisäksi myös Virossa, Ruotsissa ja Espanjassa. Yhteensä toimeksiantoja on 130 000 (vuonna 2007). Varamiespalvelut toimii kaikilla toimialoilla.

Savolainen toteaa Wathénin väitteen oikeaksi. Vahva ydinliiketoiminnan osaaminen ja visiot toiminnasta ovat koko franchising-toiminnan peruslähtökohtia.  Muita menestystekijöitä ovat mm. verkottuminen yhdistettynä paikalliseen osaamiseen, keskusyksikön keskitetyt tukipalvelut sekä vahva ja innostunut johtamis- ja kehittämisote.

Ketjujohtaja Savolainen sanoo, että ketjuohjauksella on olennainen merkitys franchising-konseptin kehittämisessä. Koulutukset, käsikirjat ja kokemustenvaihto ovat tapoja kehittää konseptia. Siksi vahvuus syntyy kaksisuuntaisesta toiminnasta ja jatkuvasta oppimisesta. Hyviä toimintatapoja monistetaan ketjun jäsenten kesken.

Markkinoinnissa tunnettuuden rakentaminen on tärkeää. Sen suunnittelu ja johtaminen ovat keskeisiä asioita, mutta myöskään valvontaa ei saa sivuuttaa. Siksi ketjulle on laadittu yhteiset toimintaohjeet ja laatumääräykset.

Varamiespalvelujen kokemuksista olisi kuullut mielellään lisääkin. Nyt parikymmenminuuttinen luiskahti livakasti.

Risto Mäkikyrö kertoo vielä lopuksi, miksi franchising on Tekesin vapaa-ajan palvelut -ohjelman kannalta mielenkiintoinen. Erityisesti Mäkikyrö muistuttaa liiketoiminnan konseptoinnista käsikirjaksi, mihin on saatavissa myös Tekes-rahoitusta. Käsikirjan laatiminen pakottaa tiivistämään ja taltioimaan, miten yrittäjä on saanut oman liiketoimintansa käyntiin ja onnistumaan.

Franchising alkaa omasta toimivasta liiketoiminnasta

Antti Wathén on Tekesin vuosiseminaarissa kertomassa franchising-toiminnasta Suomessa. Franchising-ketjua on Suomessa noin 200, joista neljäsosa on kansainvälisiä ja 20 prosenttia kotimaisista on kansainvälistymässä. Yhteensä toimintapaikkoja on kuutisen tuhatta ja yrittäjiä noin 4 000. Neljän miljardin euron liikevaihtoa on pyörittämässä 35 000 työntekijää.

Franchising tarkoittaa kahden itsenäisen yrittäjän sopimuksen varaista ja pitkäaikaista yhteistyötä. Franchisingluovuttaja antaa tiettyjä oikeuksia yrittäjälle sovittua maksua vastaan. Luovuttaja myös valvoo, että hänen suunnittelemaansa liiketoimintamallia käytetään sopimuksen mukaan.

Franchising-malli on suhteellisen nopea, edullinen ja riskitön kasvutapa, koska itsenäinen yrittäjä vastaa vain paikallisesta investoinnista, mutta hyötyy suurtuotannon eduista yhdessä muiden ketjun jäsenten kanssa. Myös työnjako ja tunnettuuden edistäminen ovat franchisingin etuja. Wathénin mukaan franchising tuo myös säästöjä hallintokuluihin ja toisaalta joustavuutta operatiiviseen johtoon.

Vaikka Suomesta puuttuu erityinen franchising-lainsäädäntö, Euroopan unionin ryhmäpoikkeussäännöt sitovat myös kotimaisia franchising-ketjuja. Antti Wathén kertoo, että franchising-liiketoiminta alkaa aina omasta toiminnasta. Liiketoimintaa pitää ensin harjoittaa itse ja hankkia kokemusta ennen kuin voi lähteä arvioimaan franchising-soveltuvuutta.

Lopuksi Wathén luetteloi tyypilliset sudenkuopat. Esimerkiksi keskeneräinen konsepti, kiire ja liian pienet resurssit ovat alkuvaiheen ongelmia. Myös brändin merkitys usein aliarvioidaan.

En äkkiseltään keksi, miksi franchising-asiasta pidetään kaksi puheenvuoroa. Toki seminaarissa on mukana myös yrityksiä, mutta silti seminaariin olisi ehkä löytynyt muita,  suurempaa yleisöä kiinnostavia teemoja.