Työ- ja elinkeinoministeriön matkailun ajankohtaisseminaari alkaa ministeri Mauri Pekkarisen katsauksella matkailun taloudellisiin vaikutuksiin. Ministeri puhuu varsin painokkaasti – mukana on pehmoinen kirosanakin.
Pekkarinen painottaa, että myös matkailualalla pitää pystyä keskittymään samoihin asioihin kuin muillakin aloilla. Verkottumisen kautta on etsittävä synergiaetuja eikä keskittyä ainoastaan oman tuotteiston parantamiseen. Yhdessä muiden yritysten kanssa palveluita tuottaen pystytään luomaan pidempiaikaisia ja kannattavampia asiakassuhteita.
Pieniä merkkejä talouden kääntymisestä parempaan on näkyvissä. Kansainvälisessä matkailussa odotetaan Pekkarisen mukaan kahden prosentin kasvua, mutta samaan hengenvetoon ministeri muistuttaa, ettei ole reaalitalouden osalta varmaa, toteutuuko kasvu tällä aikataululla. Investointeja kannattaa tehdä, jos siihen suinkin on varaa, sillä investointikustannukset ovat tällä hetkellä edullisia.
Käyttäjälähtöisiä matkailuinnovaatioita
Ministeri Pekkarinen näkee, että matkailun merkitys kansantaloudelle on kasvamassa. Hän korostaa innovatiivisuutta, uutta liiketoiminnan konseptointia ja yhteistyötä.
Pekkarisen puheeseen mahtuu hauska kohta, kun hän lukee paperista, että asiakkaan ei tarvitse tietää, kuinka monet palveluntuottajat ovat osallistuneet hänen matkailukokemuksensa toteuttamiseen. Ministeri kuitenkin kertoo olevansa sitä mieltä, että asiakkaalla pitää olla mahdollisuus valita itse, mistä palasista kokemuksensa kokoaa. Kukahan puheet kirjoittaa, ja ehtiikö kiireinen poliitikko niihin koskaan tutustua ennalta?
Käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka soveltuu myös matkailuun. Käyttäjälähtöisyys lähtee liikkeelle siitä, että tunnistetaan käyttäjäprofiilit, ja sitä tietoa hyödynnetään tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa ja kehityksessä. Ministeri Pekkarinen tarttuu tietämättään Savonlinnan e-matkailun kiinnostuksen kohteisiin.
Vaikka ministeri on urheilumiehiä, hän heittää ilmaan kysymyksen, onko Suomi sittenkään golfin kehto. Tarvitaanko jokaiseen niemeen ja notkelmaan oma golfkenttänsä, jos toisaalta meillä olisi tuotteistaa puhdasta luontoa, hiljaisuutta ja luontoarvoja? Ehkä jokin toinen innovaatio voisi olla Suomen matkailun kannalta parempi.
Ministerin terveiset matkailualalle
Ministeri Pekkarinen kertoo, että ensi viikolla aloitetaan työryhmätyöskentely, jossa pohditaan, millainen voisi olla kotimainen majoitusluokittelu. Kansainväliset hotelliluokittelut eivät sovi sellaisenaan Suomeen.
Toinen matkailua epäsuorasti koskeva uutinen on uusien rahoitusinstrumenttien tarjonta pienille yrityksille. Lisäksi ensi vuodelle on kaavailtu tutkimus- ja kehittämiskulujen vähennysoikeutta verotuksessa.
Mitä tällaiset uudistukset sitten voisivat tarkoittaa? Näin tutkijan kannalta olisi toivottavaa, jos verotuksessa voitaisiin huomioida yritysten osallistuminen esimerkiksi yliopistohankkeisiin. Ehkä silloin kuilu yritysten ja yliopiston välillä kaventuisi.
Yrittäjälle vähennyskelpoisuus toisi säästöjä ja ehkä myös innostusta tarttua uusiin, orastaviin ideoihin. Silti yrittäjän kannalta uudet rahoitusinstrumentit voisivat tarjota mielenkiintoisemman täkyn pysähtyä miettimään, mitä muuta yritys voisi tehdä tai mitä yritys voisi tehdä toisin kuin ennen.
Näitä ministeri Pekkarisen varovaisesti esittämiä ideoita jäämme odottamaan…