Tapahtumiin osallistuminen murroksessa

Jyri Naarmala Vaasan yliopistosta ja Peter Björk Hankenilta tutkivat asiakaskäyttäytymistä Jukolan viestien (2007, 2008) lokidatasta. Jukolan viestistä lähetettiin verkossa non-stop -lähetystä maailmanlaajuisesti.

Data analysoitiin Google Analyticsillä ja AWStatilla. AWStatilla havainnoitiin vain webcastingia. Aineistosta huomattiin, että käytettyjen selaimien valikoima laajeni selvästi vuoden aikana. Vuoden 2008 Jukolan viestiä seurattiin mm. iPhonella, pelikonsoleilla ja mobiililaitteilla.

Björkin mukaan tulokset kertovat asiakaskäyttäytymisen muutoksesta. Mobiilipäätteet ovat tulleet voimakkaasti tietokoneiden rinnalle myös web-lähetysten vastaanotossa.

Mielestäni Björk ja Naarmala eivät hoksaa tutkimuksessaan piilevää teoreettista mahdollisuutta. He eivät mainitse sanallakaan sitä, millaisia käsitteellisiä ongelmia tutkimus nostaa esiin. Osallistuminenhan ei enää tarkoita vain fyysistä osallistumista eli perinteinen tapahtumatutkimuksen osallistumisen konsepti täytyy siis määritellä uudelleen.

Tutkijat korostavat reaaliaikaista nettikäyttäjien seurantaa, mutta kuten yleisöstä huomautetaan, sehän on jo täällä. Reaaliaikaisuudessa riittää vielä tutkimussarkaa ja analysoimista, mutta pelkkä reaaliaikaisuuden seuraaminen ei riitä tutkimuksen kohokohdaksi.

Olemme itse samanlaisen haasteen edessä. Meillä on yksityiskohtaista dataa lokeista, voimme seurata kävijöitä reaaliajassa, mutta miten kaiken aineiston tulkitsemme. Ehkä Naarmala ja Björk vastaavat kysymyksiini lopullisessa paperissaan vuodenvaihteessa.

Sähköä tapahtumakonseptointiin

Ensimmäinen hanke-esimerkki on Vierumäki. Tapahtumaliiketoiminnan johtaja Arto Ahola kertoo, että Vierumäen liikevaihto vuonna 2007 oli yli 26 miljoonaa euroa, josta voittoa lähes 1,8 miljoonaa.

Vierumäellä on järjestetty tapahtumia jo vuosia, mutta se ei ole ollut ydinliiketoimintaa. Kehittämishankkeen tavoitteen on ollut luoda yritykselle tapahtumapalvelukonsepti ja sitä tukeva sähköinen ympäristö. Konseptissa kehitetään tapahtumajärjestämisen hallintajärjestelmä ja mm. viedä sähköiset tapahtumapalvelut internetiin ja matkapuhelimiin.

Aholan esittämässä toimepidelistassa on myös virtuaalitapahtumapalvelun kehittäminen. Mitähän se on?

Aholan mukaan Innsbruckin voitto nuorten talviolympialaisista johtui ainakin osittain siitä, että Innsbruckin tapahtumaorganisointia hallinnoi yksityinen yritys ja budjetti oli noin pari miljoonaa. Suomessa Vierumäki oli mukana suunnittelussa, mutta budjetti oli kymmenesosa tästä.

Vierumäellä on tehty asiakaskartoitusta ja huomattu tarve selkeyttää palvelupalettia. On huomattu, että Vierumäen pitää siirtyä infrastruktuurin tarjoajasta kokonaispalvelun myyjäksi.

Internet ja mobiili ympäristö otetaan osaksi tapahtumapalvelukonseptia niin, että fyysinen tapahtuma laajennetaan kaksisuuntaiseksi ja reaaliaikaiseksi kokemusmaailmaksi.