4 June 2008 0 Comments

Uudesta-Seelannista oppimiseen

Heidin esityksestä meni valitettavasti alku ohi, kun piti esitellä Uuden-Seelannin matkakuvia Ollille. :/

Heidin tutkimus näyttää kulkeneen markkinaorientaation suuntaan. Hänellä on myös oppimisen rakenteen käsite työssään. Toisaalta myös työssäoppimisen teoriat ja toimijayhteisöjen käsite tulevat esiin. Johtopäätöksenä hän sanoo, että osaamista ei synny olemassa olevaa pre-tietoa soveltamalla vaan toiminta itse luo tietoa tai osaamista.

Timo Järvensivu (HSE) aloittaa kommentoinnin oppimisesta markkinoinnin kentällä. Iso ongelma on hänen mielestään se, ettei paperista löydy metodologiaa, miten tutkimus on rakennettu, aineisto hankittu ja analysoitu. Hän ehdottaa, että seuraavaksi pitäisi määritellä huolellisemmin oppiminen ja markkinointi ja oppiminen markkinoinnissa. Systemaattisuus on avainjuttu.

Otsikossa puhutaan tietämisestä ja oppimisesta, mutta Järvensivu ei ole vakuuttunut tietämisestä muualla työssä. Heidi sanoo, että voi ottaa sen otsikosta pois, mutta tietäminen liittyy kiinteästi oppimiseen eikä sitä voi kokonaan sivuuttaa.

Järvensivu kritisoi Heidin valitsemaa valmista mallia. Hän ehdottaa, että Heidi tutustuisi systemaattisesti kirjallisuuteen ja loisi itse oman ymmärryksen tai mallin. Johtopäätöksiin Järvensivu huomauttaa, että väitteet vaativat perusteita. Jos väittää kognitiivista otetta dominoivaksi, pitäisi antaa kvantitatiivisia perusteita.

Järvensivu lopettaa todeten, että oppimisen tutkiminen käytännössä on mielenkiintoinen tehtävä. Tästä myös Marko Seppä aloittaa oman puheenvuoronsa. Puheenvuorossa halutaan selventää, mikä on Heidin oma kiinnostuksen kohde ja artikkelin tavoite, koska se auttaisi Seppää auttamaan Heidiä oman työnsä kehittämisessä.

Kommentaattori painottaa, että kaikkien nykytutkimusten tulisi olla kontekstisidonnaisia. Heidin kaksi muuta artikkelia valottavat kontekstia enemmän kuin nyt esitelty. Halutaanko selvittää bioteknologiayritysten oppimista vai oppivien organisaatioiden oppimista?

Konteksti liittyy myös yksittäisiin toimijoihin. Määritelläänkö heidät bioteknologialähtökohdasta käsin vai jotenkin muuten? Ovatko yritykset muutoksen tilassa? Muutoskin voisi olla konteksti. Sitä on tutkittu vähän.

Kontekstiasia on mielenkiintoista myös oman tutkimukseni kannalta. Mitä minä voin sanoa oman tutkimukseni kontekstista? Pitäisikö sitä lähestyä lääketutkimuskontekstina vai akateemisen tutkimuksen kontekstina? Olisiko se sittenkin tiedon hyödyntämisen ja tuottamisen ristiriitainen konteksti?

Kommentaattori on vähän huolissaan aiemman kirjallisuuden painottamisesta. Myös aiempi kirjallisuus on tehty jossakin kontekstissa. Se pitää huomioida. Jatkossa Heidi voisi käyttää enemmän taulukointia havainnollistamaan, miten ilmiötä on tutkittu. Tämä toimisi eräänlaisena metatasona.

Jaakko Aspara jatkaa, että artikkelissa markkinaorientaatio on oikeastaan tietojohtamista. Konteksti hänen mukaansa tulee tieteen ja tiedeperustaisten yritysten kentästä. Miten yritykset yhdistävät markkinaoppimisen ja innovoinnin?

Heidi halusi harjoitella englanninkielistä esittämistä tutoriaalissa ja minusta esitys sujui mukavasti.