Mitäpä sitä positiivisella palautteella?

Lukuseminaariabstrakti sai murskatuomion. Molemmat kommentaattorit olivat aluksi miettineet, ettei paperissa ole mitään kritisoitavaa. Ei heillä ollutkaan paljon mitään sanottavaa paitsi toinen heitti ilmaan ihmettelyn tutkimuskysymyksen laajuudesta. Paperi ei tietenkään ollut ihan näin valmis, mutta ei ehkä ihan niin huonokaan kuin mitä seuraavat puheenvuorot antoivat ymmärtää.

Alettiin nimittäin puhua ensin kysymyksen laajuudesta. Oliko tutkimuskysymys niin laaja, ettei siihen voi edes vastata? Kysymys kuulemma myös eli tekstin edetessä, vaikka sitä en usko. Aineisto ei vastaa kysymykseen, mutta millaisia tuloksia kyseinen aineisto voisi edes tuottaa, ihmetteli joku.

Ehdin onneksi kertoa, että käytimme Heidin kanssa sektori nimitystä koko Suomen bioalasta ja klusteria, kun puhuimme alueellisista keskittymistä. Päivi seuraavaksi olisi kuulemma väittänyt, että meillä oli käsitteet sekaisin. Tämä ero pitää tuoda esiin paperissa ja muutenkin pitää miettiä ja kirjoittaa auki pohdinta oikeasta määreestä. Päivin mielestä julkisessa keskustelussa puhuttiin ensin toimialasta, sitten biosektorista ja klustereiden kautta siirryttiin lopulta shokkeihin. Kysyin, ovatko shokit tosiaan tieteellinen termi, jota voi käyttää, mutta sitä Päivi ei tiennyt. Outoa, että hän nosti termin esiin, jos ei ole varma, voiko sitä edes käyttää tieteellisessä artikkelissa.

Päivin mielestä meiltä puuttuu perusteet koko tutkimusasetelmalle. Meillä oli väitteitä ilman perusteluja. Mihin perustamme väitteemme, että sektorin muotoutuminen on hidasta? Mihin perustamme väitteemme, että julkinen tuki edistää sektorin muotoutumista? Miksi näin olisi? Jos voimme perustella nämä sisäänrakennetut väitteemme, tutkimuskysymys on aiheellinen ja kiinnostava, muuten se on vain tuulesta temmattu ja raflaava. Siten voisimme myös perustella tarkastelutason, kansallinen vai alueellinen.

Meillä on kuulemma sellainen lähtökohtaoletus, että julkinen tuki alueittain on erilainen, jolloin aluetason tarkastelu olisi järkevää. Päivi penäsi, mistä tämä oletus tulee, mutta en osannut vastata siihen. Minusta meillä ei ole sellaista oletusta. Eikä meillä myöskään ole sellaista ennakko-oletusta, että suomalaiset bioklusterit olisivat poliittisesti edistettyjä vaan se on mielestäni yksi paperin tulos. Päivin mielestä se oli jo ennakko-oletus, mutta perustelematon sellainen.

Otsikointi oli epäonnistunut eikä vastannut paperin sisältöön. Päivi myös ehdotti, että kirjoittaisimme sittenkin väikkäriimme osan tai luvun. Tyytyisimme kuvailemaan Kuopion bioklusterin tai -shokin syntyhistorian ja that’s it.

Muiden papereista löytyi Päivin mielestä jotain hyvääkin, mutta meidän paperista ei nostettu esiin mitään positiivista. Kritiikki tuntui julmalta ja mieli musteni entisestään. Niinpä vedän täällä keksejä suoraan paketista eikä se ainakaan paranna oloa. Pitää kuitenkin jättää tämä muhimaan hetkeksi ja palata asiaan muutaman päivän päästä. Yleensä kritiikkiä on helpompi antaa valmiiksi mietitystä paperista kuin sellaisista kyhäelmistä, jollaisia aika moni muu tänään käsitelty paperi oli. Kritiikistä on varmasti hyötyä, mutta nyt sitä on hankala hahmottaa. Harmitti vietävästi, että jouduin kokemaan kaiken palautteen yksin tyyliin ”sinä sanot näin”, vaikka minä en ollut sanonut mitään. Yhdessä kuitenkin seistään paperin takana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *