Posted on

Franchising alkaa omasta toimivasta liiketoiminnasta

Antti Wathén on Tekesin vuosiseminaarissa kertomassa franchising-toiminnasta Suomessa. Franchising-ketjua on Suomessa noin 200, joista neljäsosa on kansainvälisiä ja 20 prosenttia kotimaisista on kansainvälistymässä. Yhteensä toimintapaikkoja on kuutisen tuhatta ja yrittäjiä noin 4 000. Neljän miljardin euron liikevaihtoa on pyörittämässä 35 000 työntekijää.

Franchising tarkoittaa kahden itsenäisen yrittäjän sopimuksen varaista ja pitkäaikaista yhteistyötä. Franchisingluovuttaja antaa tiettyjä oikeuksia yrittäjälle sovittua maksua vastaan. Luovuttaja myös valvoo, että hänen suunnittelemaansa liiketoimintamallia käytetään sopimuksen mukaan.

Franchising-malli on suhteellisen nopea, edullinen ja riskitön kasvutapa, koska itsenäinen yrittäjä vastaa vain paikallisesta investoinnista, mutta hyötyy suurtuotannon eduista yhdessä muiden ketjun jäsenten kanssa. Myös työnjako ja tunnettuuden edistäminen ovat franchisingin etuja. Wathénin mukaan franchising tuo myös säästöjä hallintokuluihin ja toisaalta joustavuutta operatiiviseen johtoon.

Vaikka Suomesta puuttuu erityinen franchising-lainsäädäntö, Euroopan unionin ryhmäpoikkeussäännöt sitovat myös kotimaisia franchising-ketjuja. Antti Wathén kertoo, että franchising-liiketoiminta alkaa aina omasta toiminnasta. Liiketoimintaa pitää ensin harjoittaa itse ja hankkia kokemusta ennen kuin voi lähteä arvioimaan franchising-soveltuvuutta.

Lopuksi Wathén luetteloi tyypilliset sudenkuopat. Esimerkiksi keskeneräinen konsepti, kiire ja liian pienet resurssit ovat alkuvaiheen ongelmia. Myös brändin merkitys usein aliarvioidaan.

En äkkiseltään keksi, miksi franchising-asiasta pidetään kaksi puheenvuoroa. Toki seminaarissa on mukana myös yrityksiä, mutta silti seminaariin olisi ehkä löytynyt muita,  suurempaa yleisöä kiinnostavia teemoja.

Posted on

Tekesin vuosiseminaari

Tekesin vapaa-ajan palvelut -ohjelman vuosiseminaari järjestetään tällä kertaa uudessa vapaa-ajankeskus Flamingossa. Uusissa tiloissa on hieno pyöriä, mutta elokuvateatteri ei sovellu luentosaliksi. Selkänojat on kallistettu pehmoisissa istuimissa takakenoon, luontainen katsekorkeus on valkokankaalla, ei edessä puhuvissa ihmisissä eikä kannettavaan saa virtaa.

Vapaa-ajan ohjelma on pieni mutta tarpeellinen

Tilaisuuden avaa johtaja Jussi Kivikoski. Hän kertaa Tekesin tulevaisuuden näkymiä ja menneitä tuloksia. Tekesin sisältölinjausten toteuttamisessa erilaiset ohjelmat ovat keskeisiä. Noin puolet, eli noin 500 miljoonaa myöntövaltuuksista kulkevat Tekesistä käyttäjilleen ohjelmien kautta. Tällä hetkellä shokit ovat valmisteilla ja käynnistymässä ohjelmien rinnalle. Tietyt toiminnot siirretään jatkossa näihin huippuosaamisen keskittymiin, jolloin ohjelmien määrä tulee laskemaan.

Vapaa-ajan palvelut -ohjelma on Kivikosken mukaan uusi avaus Tekesille. Kooltaan ohjelma on yksi Tekesin pienemmistä, mutta silti tarpeeseen nähden Kivikosken mukaan riittävä.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan ohjelman piti päättyä kuluvan vuoden  lopussa, mutta käynnissä olevan arvioinnin perusteella sille voidaan myöntää jatkoa. Toisaalta toimintaa voidaan jatkaa muutoinkin kuin ohjelmien muodossa. Kivikoski muistuttaa, että Joensuun yliopiston kyselyyn kannattaa käydä vastaamassa ja kertomassa omista kokemuksistaan vapaa-ajan palvelut -ohjelmasta.

Anja ja Susanna asentelivat viimeisen koneen käyttökuntoon. Yhteensä palautteen antajia oli 79.

Minä olin vuosiseminaarissa edustamassa eTourismProfiler-hanketta.

Posted on

Tekesin ohjelmakoordinointi

Polina itse tuuraa Pauli Santalaa FCG Planekosta (Finnish consulting group). FCG koordinoi Tekesin vapaa-ajan palvelut -ohjelmaa. Polinan mukaan hän ei voi ohjeistaa rahoituksen suhteen, koska Tekes päättää yksin rahoitusasioista. Koordinoija kyllä osallistuu ohjelman suunnitteluun, muttei osallistu rahoituspäätöksiin, jotta säilyttää puolueettomuuden.

Tekesin ohjelmista on poistettu teknologia-termi, jotta myös palveluala näkyisi selvästi.

Polinan esitys oli ehkä vähän sekava, mutta ilmeisesti se johtui siitä, ettei hän ollut itse valmistellut esitystä. Siirryimme kuitenkin lyhyisiin hanke-esittelyihin ja yritin muistaa sanoa moneen kertaan eProfiler – sanoin tietenkin myös oikean nimen – ja matkailu niin, että ne painuisivat kuulijoiden tajuntaan. Minä pysyin aikataulussa ja niin teki moni muukin, mutta eivät kaikki. Siksipä jäätiin taas jälkeen.

Posted on

Tavoitteena kansainvälisyys

Emme onnistu edes aloittamaan aikataulussa. Asiaan päästään vasta vartin yli puolenpäivän. Vapaa-ajan palvelut –ohjelman päällikkö Risto Mäkikyrö avaa kertomalla päivän ohjelmasta. Tahtia kuitenkin kiristetään niin, että Karin Wikman Tekesiltä pääsee lauteille viittä minuuttia suunniteltua aiemmin.

Wikman kertoo kansainvälistymisasioista Tekesissä. Hän esittelee Tekesin, TE-keskuksen ja EU:n kansainvälistymisinstrumentteja, mutta painottaa esityksessään sitä, miten kansainvälisiä kumppaneita löytyy.

TE-keskuksissa on perinteisesti vientipohjainen kansainvälistymispyrkimys, Tekesissä puolestaan osaamisperustainen – mm. yksiköitä on ympäri maailmaa. Tekes tarjoaa myös kansainvälistymiseen ohjelmia, rahoitusta projektien sisällä sekä eurooppalaisia ohjelmia ja verkostoja. Wikmanin mukaan kannattaa kertoa Ristolle, jos hankkeessa ilmenee kansainvälistymistarpeita.

7. puiteohjelmassa 54 miljardia euroa jaossa

Wikman jatkaa 7. puiteohjelmalla. Siinä jaetaan 54 miljardia rahaa seitsemän vuoden aikana. Kaikkein suurin osa-alue on yhteistyö (32 mrd), johon sisältyy kymmenen ennalta määrättyä teemaa. Rahoista 15 prosenttia suunnataan pk-yrityksille kuitenkin niin, että hankkeeseen sisältyy yhteistyötä. Idea-osiossa (7,5 mrd) painottuu tieteellinen ekspertiisi. Ihmiset-osio eli Marie Curie (4,5 mrd) on tutkijanvaihtoa eri maiden ja toisaalta myös tutkimuslaitoksen ja yrityksen välillä. Toiveena on kaksisuuntainen vaihto tai tutkijoiden vaihtoverkosto. Kyvykkyys (4mrd) sisältää osaamisen alueohjelman, jossa luodaan osaamisen alueklustereita ympäri Eurooppaa. Tähän osioon kelpaavat kaikki pk-yritysten ideat kunhan niistä syntyy liiketoimintaa tai niillä on merkitystä muutoinkin kuin paikallisesti.

Kaupalliset tulokset vasta myöhemmin

EU-hankkeista on opittu mielenkiintoisia asioita. Ennen kaikkea kannattaa lähteä liikkeelle tietoisena siitä, ettei EU-hankkeissa ole tarjolla pikavoittoja vaan hankkeisiin täytyy panostaa. Hankkeeseen lähtökin on Wikmanin mukaan strateginen päätös, vaikka kaupalliset tulokset syntyvät vasta hankkeen jälkeen. Tekesin sivuilta löytyy paljon tietoa ja caseja.

Joka päivä Tekesistä kysellään partnereita. Pyynnöt kootaan partnerihaku -sivulle. Tai sitten voi osallistua teknologia-yhteisöjen tilaisuuksiin. Wikman suosittelee tutustumaan myös Yritys-Euroopan työkaluihin. Toisinpäin partnerin etsintä alkaa siitä, kun ottaa yhteyttä Tekesiin, joka lähettää partnerihaun eurooppalaisille kumppaneille. Toinen vaihtoehto on osallistua partnerointitapahtumiin, mihin saa apua myös Tekesiltä.

Wikmanin mukaan yksi parhaista tavoista päästä mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön, on ilmoittautua puiteohjelmaprojektien arvioijaksi. Hän kannustaa erityisesti naisia ja yrityksiä hakeutumaan arvioijiksi. Haku lähetetään Tekesin EU-sivujen kautta. Tämä pitäisi muistaa. Voisihan sitä itsekin yrittää mukaan. Olisi hyvä meriitti jatkoa ajatellen.

ICT-orientoitunut matkailu

Polina kysyy vielä matkailualan kansainvälistymisprojekteista, mutta Karin Wikmanin mukaan matkailu on sisällytetty muiden teemojen alle. Risto Mäkikyrö jatkaa Eureka-sateenvarjosta, joka hänen käsityksensä mukaan on matkailu-ICT -orientoitunut. Konkreettisimmillaan hyöty nousee siitä, että pienelläkin osaamissijoituksella verkosto maksaa ison pääoman takaisin.

Joku kysyy, onko hankekoordinointiin tulossa apuvoimia, sillä EU-hankkeiden koordinointi on raskas ja byrokraattinen tehtävä. Eipä ole kovin paljon tarjolla, mutta toisaalta hankehallintoa on pyritty keventämään.