22 October 2008 0 Comments

Itsestäänselvyyksiä ja teknistä jargonia

Mies vaaleanpunaraidallisessa kravatissaan puhuu sähköisen kaupan taustoista ja terminologiasta selkokielellä. Jaakko Löppönen totesi alkuun Ilkan olevan eCompetence Centeristä Joensuun yliopistosta. Hyvää mainosta meille, mutta matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksenkin voisi mainita.

Ilkka aloitti hirmuisella rykäisyllä mikkiin ja säikähti itsekin. Mikkiä piti säätää reippaasti pienemmälle. Joka seminaarissa on Ilkan mukaan yksi akateeminen kotkottelija, jolla on pitkä tukka ja parta. Ilkka on nyt se.

Esityksensä hän aloitti toteamalla, että internet on media, ei teknologia. Siitäpä ei sen enempää. Seuraavaksi Ilkka ihmetteli suomalaista tilaa siitä näkökulmasta, että hän, omien sanojensa mukaan ei kovin fiksu mies, on ainoa internet-markkinoinnin osaaja matkailualalla. Mieleeni nousi taas sama kysymys: “Millainen on internet-markkinoinnin osaaja?” Miten se määritellään?

Kaupankäynti on markkinoinnin alakäsite

Kauppisen mielestä markkinointi on kaupankäyntiä korkeamman tason termi. No hei, totta hemmetissä! Kauppisen mukaan tämä kuitenkin unohdetaan monesti.

– Internet-markkinointi=markkinointia internetissä, sanoo Kauppinen. Se ei ole mitään muuta kuin markkinointia internetissä. Miksi sitten ihmiset pelkäävät sitä ja hankkivat yritykseen uusia osaajia, kun markkinoinnin kanava muuttuu?

Verkkokauppa ei käy, jos kukaan ei tiedä, että se on edes olemassa. Internetissä tunnettuutta voi lisätä parhaiten internet-markkinoinnin keinoin. Ihan oikein Kauppinen tuomitsi kotimaisen verkkokaupan, jossa pelkän kotisivun luomisen ja julkaisun oletetaan olevan internet-markkinointia. Ei riitä sekään, että laitetaan Hesariin ilmoitus, jossa kerrotaan kotisivusta.

Vaikka kuluttaja löytäisi verkkosivulle, hän ei välttämättä tee ostopäätöstä. Samaa pakettia ei voi tarjota kaikille. Pitäisi tarjota monenlaisia medioita, joista jokainen löytäisi omansa. Oletin, että Kauppinen pääsee tästä profilointiin, mutta hän kulkikin eri suuntaan ja nosti esiin erilaisia sosiaalisen median palveluita ja teknologisia alustoja ratkaisuksi. Blogi tavoittaa eri asiakkaita kuin staattinen www-sivu. Yhteisöpalvelut kiinnostavat toisia, kuvapalvelut joitakuita.

Tavoite ohjaa internet-markkinointia

Olipa alusta mikä tahansa, yrityksellä pitäisi olla tiedostettu tavoite. Kävijöitä voi olla paljonkin, mutta kuinka moni heistä kuuluu kohderyhmään ja on siten potentiaalinen asiakas. Kauppinen pääsee lempiaiheeseensa eli konversioon. Kuinka monta ihmistä saavuttaa tavoitteen?

Konversioarvoa voi kasvattaa kohdentamalla markkinointi tietyille kävijöille. Ohjataan henkilö suoraan sivulle, jossa häntä puhutteleva sisältö on. Jos mummo ei osaa käyttää sivuja, ne ovat liian vaikeat eikä konversio kasva.

Kauppinen päättää puheenvuoronsa sähköisestä markkinoinnista sen budjettiin. Hänen mielestään 80/20-sääntö pätee myös internet-markkinointiin. 80 on panostus markkinointiin ja 20 teknologiaan . Tällä hetkellä suhde on Kauppisen mielestä jotain 5/95.

Toinen esitysosio, sanasto, alkaa sanalistalla. Kauppinen myöntää, ettei termien määritys välttämättä täytä tieteellistä tarkastelua. Sanojen selittäminen ei avaudu ilman esimerkkejä. APIt, RESTit, SOAPit ja ASPit menevät ainakin minulta ohi ja veikkaanpa, ettei moni muukaan ymmärrä. CRS, ARS ovat minulle uusia. Computerized reservation system ja Automatized reservation system.

Sanoja on aivan liian paljon – ehkä parikymmentä. En hoksaa, mikä tämän sanastokertaamisen funktio on. Itse olisin paneutunut enemmän yleisempiin termeihin ja termeihin, jotka on suoraan kohdennettu yrittäjille. Eivät yrittäjät välttämättä ymmärrä teknistä jargonia. Vähemmän on enemmän – long tail.

Yleisöstä joku kysyy, mitä mikrobloggaus on. Ilmeisesti mikrobloggaus kiinnostaa, koska siitä halutaan tietää enemmän.