Taisteltuani langattoman nettiyhteyden kanssa melkein koko avaussession ajan, ihme tapahtui, ja sain yhteyden kuntoon. Vika ei ollut minussa vaan tällä kertaa järjestäjien ohjeisiin oli painettu tunnus väärin. Hiphei, CIRCLE-konferenssi nousi heti uudelle tasolle!
En ollut kuullut CIRCLEstä ennen kuin viime syksynä bongasin konferenssin Mavyn sähköpostilistalta. Avajaisissa oli kuitenkin todella ystävällinen ja mukaansatempaava tunnelma. Kaikki tuntuivat tuntevan toisensa ja kiittelivät toinen toistaan vuolaammin konferenssijärjestäjiä.
Yllättävää kyllä, en ehtinyt istua montaakaan minuuttia salissa, kun ensimmäinen henkilö tuli iloisesti juttelemaan. Heti kohta tuli toinen. Taiwanilaisen Shu-Hsun Hon kanssa jaoimme nettiongelman, ja yritimme ratkaista sitä ominpäin. Samalla Shu-Hsun kyseli suomalaisesta talvesta ja kertoi omasta kotimaastaan. Shu-Hsun on professori Providence Universityssä ja opettaa markkinointia..
Toinen juttelija oli professori hänkin. Professori Laetitia Radder on Nelson Mandela Metropolitan Universitystä Etelä-Afrikasta. Hän ilmoitti heti alkuun tulevansa kuuntelemaan esitystäni huomenna. Laetitia oli asettanut konferenssitavoitteekseen löytää muita metsästysmatkailusta kiinnostuneita, ja siinä tavoitteessa onnistuin auttamaan häntä jo ensimmäisenä varsinaisena konferenssipäivänä. Kerroin Komppulan Raijan intresseistä sen minkä tiesin, ja lupasin toimittaa Raijalle Laetitian kortin.
Laetitia kertoi, että metsästysmatkailu on Etelä-Afrikalle kultakaivos. Hän houkutteli kovasti minuakin tulemaan tutustumaan sikäläiseen metsästykseen, kun kuuli harrastuksistani. Laetitia ei kuitenkaan itse metsästä, joten hänestä ei ainakaan saa paikallista opasta.
So far so good, voisi sanoa. Avajaispuheenvuorojen aikana alkoi vähän pelottaa, riittääkö oma osaaminen, mutta nyt pari tavallista konferenssiesitystä kuultuani huokaisin helpotuksesta. Ihmiset säästelevät parhaat ideansa journaleihin – toivottavasti – ja esittävät täällä pikkuruisia tutkimuksiaan.